Pääruoat

Ruusukaalia ja vegepekonia

Usein kun löydän jonkun hyvän raaka-aineen (tai muistan vanhan olemassaolon), syön sitä niin kauan, että sitä tulee korvistakin ulos. Viimeksi podin avokadohimoa, nyt vuorossa on ruusukaalit. Ikävä kyllä ruusukaaliaika alkaa vedellä viimeisiään.


Ruusukaalin kanssa sopii erinomaisesti kaikki savuiset asiat. Tofu for Two:sta bongattu vegepekoni toimii erinomaisesti ruusukaalin kanssa. Turkulaiset voivat kokeilla pastaa myös Vegetukun savutofulla. Tuo Vianan savutofu hakkaa mennen tullen kotimaisen Soya Oy:n savutofun, joka on koostumukseltaan liian vetistä ja maistuu lähinnä soijakastikkeelle.

Tofu for Twon vegepekoniresepti on sellaisenaan varsin mainio, mutta olen viime aikoina itse korvannut ohjeen siirapin agavesiirapilla ja laittanut sitäkin puolet vähemmän. Alkuperäisessä reseptissä oli ehkä hiukan liikaa makeutta omille makunystyröilleni. Alkuperäinen soijapekonin ohje löytyy siis täältä.

Tämä on varsin mainiota arkiruokaa, sillä valmistamiseen ei kulu kuin hetki.

RUUSUKAALI-VEGEPEKONIPASTA

Kahdelle

Valmista ensin pekoni:

  • 2 dl soijahiutaleita
  • 2,5 rkl soijakastiketta
  • 1 tl riisiviinietikkaa
  • 1 tl agavesiirappia
  • 1,5 tl nestesavua
  • öljyä paistamiseen
  1. Sekoita soijakastike, riisiviinietikka, siirappi ja nestesavu yhteen. Lisää joukkoon soijahiutaleet ja anna nesteen imeytyä.
  2. Paista hiutaleita runsaassa rasvassa, kunnes ne alkavat kunnolla ruskistua. Anna hiutaleiden jäähtyä talouspaperin päällä, jotta ylimääräinen rasva imeytyy pois.

Lisäksi:

  • 250 g ruusukaaleja
  • pastaa
  • noin 0,5 dl kaurakermaa (Oatly)
  • tuoretta persiljaa
  • mustapippuria
  1. Poista ruusukaaleista kovat kannat ja muutama ulommainen lehti. Halkaise ruusukaalit ja kiehauta vajaat 5 minuutta suolalla maustetussa vedessä.
  2. Keitä pasta.
  3. Paista ruusukaaleja pannulla öljyssä (kannattaa käyttää samaa pannua kuin vegepekonin paistamiseen, pesemättä sitä välillä), kunnes niihin tulee kaunis väri. Lisää pasta ja kaurakerma ja anna kiehahtaa. Lisää annoksiin lopuksi reilusti tuoretta persiljaa ja mustapippuria sekä ripottele päälle vegepekoni.

P.S. Turkuun avataan vihdoin uudelleen Punnitse ja Säästä! Liike avautuu perjantaina ja sijaitsee Eerikinkadulla, lähellä Sokos Wiklundia. Muistakaahan käydä ostoksilla, jotta liike pysyy pystyssä kauemmin kuin viime kerralla. Olen odottanut tätä kuin kuuta nousevaa, joten minut tulee todennäköisesti ainakin näkemään kaupassa harva se päivä ;)

21 vastausta

  1. mustikkapöperö

    Henna, ainakin Soyappetit myy soijahiutaleita ihan valmiissa pakkauksissa, ne löytyy usein aamiaismuro/hiutale/mysli -osastoilta sitten niitä myydään irtona esim. Punnitse&Säästä -liikkeissä.

    Ruusukaalit on minunki suurta herkkua, pakasteesta ihan suolavedessä keitettyinä niin helppoa ja maukasta että olla ja voi!

    Vastaa
  2. Pihla

    Moikka,

    osaisitko kuvailla, kuinka paljon ”savulta” tuo Vianan savutofu maistuu? Vierastan savunmakuisia tuotteita ja mietin, onko tofu tosi voimakkaan makuista… Mahtaisiko toimia esimerkiksi tavallisessa itämaisessa wokissa?

    Vastaa
  3. Elina

    mustikkapöperö, mun mielestä noi soijahiutaleet on yleensä kaupassa siellä missä myydään soijrouhetta, kuivia linssejä ja papuja yms. ja ne on aika usein samalla osastolla jauhojen kanssa. Mut S-ryhmän kaupoista löytyy ainakin :)

    Pihla, jos et tykkää savun mausta, niin kannattaa ostaa maustamatonta tofua. Tuo Vianan savutofu on todella savuisaa, mutta kuten sanoin, niin toi suomalaisvastine on miedompaa.

    Vastaa
  4. Elina

    Henna, samoin! Enkä olisi ikinä osannut kuvitella, että niistä limanuljaskoista saa jotain näin hyvää aikaiseksi.

    Vastaa
  5. Kamomilla

    En ole koskaan syönyt soijahiutaleita murojen tapaan – ajatuskin puistattaa. Tuo soijapekoni sen sijaan on herkkua. Ruusukaaleista minulla on lähinnä kitkeriä kokemuksia. En osaa keittää niitä tarpeeksi kauan, jotta ne olisivat kypsiä, enkä tarpeeksi vähän aikaa, etteivät ne maistu rikiltä. Olisiko tähän jotain vinkkiä?

    Vastaa
  6. taistogunnar

    Pekonisuolaa vois kyllä ostaa tällaisia virityksiä varten. Aromi on aika hienostunut, noh, pekoni. Kuitenkaan olematta pekonista peräisin.

    Vastaa
  7. Elisabet

    Olen varmaan aikaisemminkin kehunut blogiasi, mutta pakko kommentoida taas kun sinulla on niin upeat kuvat ja huolellisesti tehdyt reseptit! Mukavaa kevään odotusta!

    Vastaa
  8. Elina

    Kamomilla, ei siinä varmaan auta muu kuin katsoa tarkka aika kellosta. Mä kyllä keittelen ne yleensä ihan mututuntumalla.

    taistogunnar, törmäsinkin tollaiseen ihmeellisyyteen kerran Punnitse & Säästässä, mutta jätin sen hyllyyn. Täytynee ehkä joskus kokeilla, mutta toisaalta tämänkin ruuan hienous on siinä, ettei se oikeasti maistu yhtään pekonille :D

    Elisabet, saatat ehkä olla, mutta kehut voi toki kertoa useampaankin otteeseen :)

    Vastaa
  9. Minnie

    Mahtavaa että Turkuun tulee taas P&S, tätä Turkulaiset on odottaneet.
    Hieno blogi sinulla, tosi hyvät kuvat. :) Loistava.

    Itsekin tunnistan tuon tavan että löytää raaka-aineen ja syö sitä sitten kunnes korvista pursuaa. :)

    Vastaa
  10. Enskanasu

    Kyllä se nyt taitaa olla niin, että on pakko kokeilla noita hiutaleita. En ole ennen keksinyt niille mitään funktiota, mutta tämäntyyppisissä ruuissa ne vaikuttavat ihan passelilta ja nopealta herkulta.

    Vastaa
  11. Elina

    Minnie, juu on tosiaankin! Ihanaa, kun taas saa edullisia pähkinöitä, savupaprikajauhetta ja kaikkea muuta kivaa melkein kotikulmilta.

    Enskanasu, suosittelen :)

    Vastaa
  12. Anni

    Siis mitä, pekonisuola?? Onko toi ihan oikeasti vegaaninen tuote?

    Vastaa
  13. Elina

    Anni, se on sellaista maustettua suolaa. Aromiaineina näytti olevan ainakin savua. Ja ihan vegaanista on!

    Vastaa
  14. Mari

    Kokeilin vegepekonin tekoa tällä ohjeella ja tuli aivan mielettömän hyvää, vaikka onnistuinkin hieman kärtsäämään soijahiutaleita… =) Itse ripottelin vegepekot salaatin joukkoon, antoivat loistavaa makua ihan perussalaattiin. Itse ostin nestesavun vähän niinkuin Ruotsin risteilyn sivutuotteena Hemköpistä =)

    Vastaa
  15. Maija

    Täytyy kehaista tätä reseptiä! Vegepekoni-”carbonara” on tullut meidän ruokalistalle jäädäkseen, mutta ruusukaali on herättänyt sen verran epäilyjä että ei ole tätä versiota tullut kokeiltua. Nytpä tuli ja toimii tosi hyvin! Kiitokset siis hyvästä ideasta!

    Vastaa
  16. Emilia

    Tämä resepti on tullut myös meidän ruokalistalle jäädäkseen :) Jo pari vuotta on tätä mussuteltu säännöllisesti ruusukaaliaikaan ja jokainen, joka on vegepekonia maistanut, on pyytänyt saada lisää. Nytpä kysynkin, että olisiko sulla mitään muita reseptejä, joihin tuo vegepekoni sopii?

    Vastaa
    • Elina

      Tähän hätään ei ole valmiina, mutta pitänee laittaa kehittelyyn :) Periaatteessahan tota vegepekonia voi laittaa mihin vaan, mihin nyt pekonia muutenkin. Olen tosin vähän vieraantunut koko tuotteesta, joten en ole ihan perillä kaikista sen käyttötarkoituksista!

      Vastaa

Jätä vastaus

  • (ei julkaista)