Kun iso lehtitalo bloggaajalta reseptin vei…

Ystävällinen lukija vinkkasi Chocochilin Facebook-sivuilla eilen, että uusimmassa Hyvä terveys -lehdessä on käytetty minun reseptiäni ilman lähdemainintaa. Resepteillähän ei ole tekijänoikeussuojaa, mutta on melko erikoista ja moraalitonta, että isot lehtitalot tekevät rahaa kopioimalla asiasisältönsä suoraan netistä.


Harva resepti on kenenkään täysin oma – jokainen meistä lainailee ideoita ja käyttää samoja raaka-aineita. Blogimaailmaan kuuluu kuitenkin olennaisesti se, että reseptien alkuperä on aina tapana mainita ja minä ainakin mielelläni paljastan lukijoilleni myös jos olen saanut edes pienen idean reseptiin tai vaikka kakunkoristeluun jostain muualta!

Samat moraalikäytännöt eivät ilmiselvästi koske suuria lehtitaloja. Uusimmassa Hyvä terveys -lehdessä (6/2012) oli reseptit quinoa-hernerouhekroketeille ja papu-artisokkadipille. Muutamia sanoja oli vaihdettu sieltä täältä, mutta ei jäänyt kyllä yhtään epäselväksi, että reseptit oli copy-pastetettu suoraan Chocochilistä. Sinänsä kyllä ihan näppärä tapa kirjoittaa ruokapalstaa, ei käy kieltäminen! Toimitus olisi kyllä voinut nähdä edes sen verran vaivaa, että olisi vaikka vähän muuttanut lauserakenteita. Minulle  ainakin opetettiin jo yläasteella, ettei toisen kirjoittamaa asiatekstiä saa kopioida sanasta sanaan, vaan informaatiosisällöstä tuotetaan omaa tekstiä.

Sanoma Magazines on viime aikoina ollut muutenkin aika näyttävästi esillä kyseenalaisten työsopimustensa takia. Yhtiön maine ei kyllä ainakaan tällä menolla parane. Mielenkiinnolla jään odottamaan, löytyyköhän Chocochilin koko reseptitietokanta kohta Sanoman julkaisemien aikakauslehtien välistä.

EDIT: Kuten alla olevista kommenteista voi lukea, niin Hyvä terveys -lehden jutusta käy (vähän rivien välistä) ilmi, että reseptit ovat erään jutussa haastateltavan luovuttamia, ei toimittajan. Ehkä olisi paikallaan tarkistaa sitten niiltä haastateltavilta, ettei luovutettu materiaali ole kopioitu suoraan internetin syövereistä… :)

55 vastausta kirjoitukseen “Kun iso lehtitalo bloggaajalta reseptin vei…

  1. Pah! Onneksi ei tule tuotakaan lehteä enää. Pari vuotta sitten vielä tilasin, mutta lopetin, eikä ole hyviä syitä tullut tilata uudelleen. Ja nyt tuli yksi syy olla taatusti tilaamatta. Ymmärrän kiukkusi hyvin!

  2. …Ja kaiken kukkuraksi, riesaksi asti olevat lehtimyyjä raasut, jotka saavat usein verenpaineen ja äänenkorkeuden nousemaan inttämisen määrällään…

  3. No huh huh! Olisivat edes etsineet reseptit jostain englanninkieliseltä sivustolta, niin olisi ollut pakko miettiä erilaisia sanamuotoja..

  4. Reseptien ainesosalistoillahan ei ole tekijänoikeussuojaa. Sillä proosalla (eli ohjeilla) kyllä on. Tai ainakin Yhdysvalloissa näin, käsittääkseni myös Suomessa. Todella mälsä teko! Lehden olisi syytä pyytää anteeksi ja korvata asia, toivottavasti olet sinne yhteydessä.

  5. Uskomatonta! Mutta ilmeisesti kovin yleistä. Olen nähnyt Glorian ruuassa ja viinissä samoja reseptejä joihin olen törmännyt ranskalaisissa ruokablogeissa. Ihan naurettavaa. Mutta se kai Sanomilla mättää: jos ei kunnon toimittajat suostu allekirjoittamaan sitä typerää sopimusta niin jäljelle jäävät asiansa osaamattomat toimittajat…

  6. HUH HUH! Toimittajana olen kyllä tosi pöyristynyt tuosta touhusta. Ihan käsittämätöntä. Chocochilin lukijathan voisivat laittaa vähän palautetta lehdelle.

  7. No johan on! Kannattaa kyllä ehdottomasti olla yhteydessä toimituskuntaan. Muistan jonkin toisen aihealueen blogista lukeneeni joskus, että kyseisen blogin kuva oli löytynyt Gantin verkkosivuilta tuotemainoksesta. Bloggaaja oli ollut yhteydessä Gantiin ja monen mutkan kautta saanut muistaakseni anteeksipyynnön, jonkin hyvityksen ja kuva oli poistettu sivuilta.

  8. Ammatissa toimivana toimittajana toivon, että nyt ahkerasti levität tietoa tästä tehdystä mokasta. Ja olethan yhteydessä itse lehteen myös? Muuten voi käydä niin, että SM lakaisee koko jutun maton alle tai vaikenee sen. Ainakin somessa ja blogistaniassa sietäisi pitää aiheesta vähän meteliä. Toki kaikki me kommentoijat osallistumme tiedotustalkoisiin :)!

  9. Kyselijöille tiedoksi, että olen toki laittanut palautetta myös lehteen. En tosin tiedä, millä aikataululla niitä luetaan ja vastataanko niihin yleensä ollenkaan. Tällainen julkinen palautteenanto lienee paljon tehokkaampaa :)

  10. Tsemppiä, toivottavasti palautteeseesi vastataan! Kurjan tempun tekivät!

  11. Eräs aihetta liippava tekijänoikeusrikkomus tuli vastaan Karkkipäivä-blogissa. Blogin lukija oli (muistaakseni) tyrmistyneenä huomannut, että kosmetologien oppimateriaalissa oli suoraan käyetty kuvia Karkkipäivän Sannin tekemistä meikkikuvista/tutoriaaleista.

    On mielestäni aika pöyristyttävää, että suuren lehtitalon palkkalistoilla oleva toimittaja ei osaa (tai viitsi) käyttää lähdeviitettä, kun se ilmiselvästi on paikallaan. Sama pätee luonnollisesti oppilaitoksessa työsuhteessa olevaan opettajaan…

    Meille opetettiin peruskoulussa näitä asioita. Yliopistolla plagiointi taas olisi johtanut toimenpiteisiin. Työelämässäkö ei?

  12. Hei,

    Itselleni tulee tuo lehti ammatin puolesta, ja itse sain sen käsityksen että ne reseptit on antaneet jutussa olevat henkilöt, eli eivät ole lehden toimittajien hakemia. Lehti siis ei ehkä ole suoraan vastuussa vaan haastatellut henkilöt (jutun Jade varmaan), jotka ovat plagioineet reseptejäsi. Unohdin näemmä sanoa tuosta vaikka hoksasin kyllä että samannnäköiset reseptit tuolla oli silloin kun lehti tuli jokunen viikko sitten. Sinällään minusta tosi positiivista että on tuollainen aihe eli vegaaniruoka, ja vielä ihan asiallinen muutoin :) Hyvä Terveys on yleensä tosi hyvä lehti, sehän tulee muuten kaikille lääkäriseuraan kuuluville lääkäreille ja lääkäriopiskelijoille ja on kyllä asia-lehti.

    1. EveliinaJ, totta! Oot oikeassa, nyt kun tarkemmin juttua lukee. Lehdessä nyt ei kuitenkaan tarkkaan mainita reseptien alkuperää (ei kai kestä lähempää tarkastelua?).

  13. Lähetä ihan rohkeasti vaan lasku 300eur/h yhdeksän tunnin taustatoimitustyöstä ja reseptikokeilusta. Sen verran iso talo, että menee sukkana läpi, eikä kukaan huomaa mitään.

  14. Ehkä tekijänoikeuslakia voisi muuttaa EU:ssa jykevämmäksi ja tällainenkin ripoff olisi vastoin lakia. Säälittävää kun eivät tajua lehtitalojen johdossa, että juuri tällaisen ”copy & paste” journalismin takia lehtien levikit laskevat. Miksi kukaan ostaisi lehteä jos parempaa sisältöä saa independent julkaisijoilta?

  15. Anteeksipyynnöstä viis, lähetä lasku. Laskun viitteeksi blogikirjoituksesi päivämäärä ja sitä luvatta käyttäneen lehden numero, eräpäivä parin viikon päähän.

  16. Jukkis & Tuija, Sanoma Magazines ei ole tehnyt mitään sellaista mitä ei saisi tehdä, joten en voi laittaa laskua perään. Lähinnä nyt kyseenalaistin tässä tällaisen toiminnan moraalisuutta.

    Ja ilmeisesti tosiaan kyseessä oli haastateltavan ”antama” resepti, kuten aikaisemmista kommenteista käy ilmi. Ehkä seuraavan kerran kannattaa kysäistä haasteltavilta, että ”oletko kenties kopioinut tämän sanasta sanaan suoraan netistä?”.

  17. sinuna tekisin asiasta kantelun julkisen sanan neuvostoon. se on lehtitalolle viesti siitä, että tällainen peli ei yksinkertaisesti vetele

  18. Lukematta lehteä ja artikkelia, en voi ottaa kantaa tuohon kyseiseen tapaukseen, mutta voin kertoa muutoin, että tuo on turhankin yleistä. Olen kirjoittanut muutaman keittokirjan ja noin vuosi uuden kirjan jälkeen, saan lukea lähes identtisiä (jopa nimiltään, kun tykkään kivoilla nimillä ohjeeni nimittää ja jonkun muiston nimeen liittää) ohjeita lehdistä. Samoin kun olen kirjoittanut ruokablogeja tai tehnyt radiokanaville ohjeita nettiin, niin voi katsoa pari kuukautta omia ohjeitaan sitten muualla. Pitäisi kai olla kiitollinen, että kelpaavat. Olisi kuitenkin mukavaa, että sanaton herrasmiessopimus säilyisi ja kunnioitus toisen työtä kohtaan. Näin olen kokenut ruokablogistien kohdalla. Annetaan kiitos sille, jolle se kuuluu.

  19. Itse toimittajana kuulostaa aika hurjalta, jos tuo tosiaan on haastateltavalta pyydetty resepti ja hän on sen kopsannut. Mulle on itselleni käynyt kerran vähän sama moka. Uskoin liikaa haastateltavaa. Sen jälkeen olen osannut olla kriittisempi. Tosin onhan se lähtökohtaisesti ikävää ensimmäisenä epäillä, että oothan varmasti tehnyt tän itse, ettet oo vaan kopsannut jostain… Kuitenkin tämän tapahtumakuvauksen perusteella en nyt lähtisi ekana lehtitaloa syyttämään rosvouksesta, vaan lähinnä lähdekritiikin puutteesta.

  20. Voihan se olla, ettei tuota Jadea ole olemassakaan ja se oli vain toimittajan tapa naamioida lähde. Vähän aikaa sitten muistaakseni Cosmopolitanissa oli juttu jossa mukamas haastateltiin suomalaisia naisia tyyliin Mira 26v. sanoo sitä sun tätä, mutta myöhemmin kävi ilmi, että jutut oli vaan käännetty ulkomaisesta Cosmosta eikä Miraa kumppaneineen ollut olemassakaan.

  21. Ikävä tapaus, kun ansaitsemaansa krediittiä ei saa, mutta toisaalta:

    – Resepteillä ei ole tekijänoikeussuojaa, kuten edellä todettiin.
    – Toimittaja oli ilmeisesti saanut reseptit haastateltavalta, eikä siten voinut tietää mistä hän oli reseptinsä poiminut (eikä ylläolevasta johtuen myöskään reseptien antaja ole tehnyt mitään laitokta). Ainakaan ei vaikuttaisi siltä, että tietoisesti toimittaja olisi pyrkinyt peittämään lähdettä. Ja ehkä olisi omituistakin ollut toimittajana tivata mistä reseptit on kotoisin.
    – Moraalisesti tietysti haastateltava olisi voinut sanoa, että reseptit ovat peräisin hyvästä ruokablogista n.n., josta kannattaa käydä katsomassa muitakin ohjeita, mutta velvoitetta siihenkään ei ole.

    Jos bloginsa sisällöstä on kovin tarkka, niin sitten kannattaa miettiä haluaako sellaista julkisesti pitää. Voihan blogin muuttaa suljetuksi ja ilmoittaa ”jäsenille”, että sen sisältöä ei saa lainata muissa yhteyksissä. Onko se sitten kovin blogimaista? Eipä jyyri. Rauha maahan.

  22. Itse ehdottaisi
    n myös tuota julkisen sanan neuvostoa. Se ei välttämättä tämänhetkiseen tilanteeseesi vaikuta, mutta jatkoa ajatellen erinomainen vaihtoehto!

  23. Pauliina, ei tässä rosvouksesta puhuttukaan, kuten sanoin, niin resepteillä ei ole tekijänoikeuksia.

    Kutte, no toi nyt on ehkä jo vähän turhan paksu väite…Jutussa kuitenkin esiintyy myös muita henkilöitä omalla nimellä ja naamallaan.

    Alex, aivan. Ääneen saa varmasti kuitenkin pohtia mikä on moraalista toimintaa ja mikä ei. Chocochilistä ei ole tulossa mitään suljettua tietokantaa, koska tavallisilla ihmisillä on oikeus käyttää näitä reseptejä ja sen takia ne on täällä! Ikävää se on lähinnä siinä tapauksessa, kun joku alkaa tehdä rahaa toisten tuottamalla materiaalilla, kuten nyt tässäkin tapauksessa. Voisin kai itsekin kirjoittaa seuraavan keittokirjan Sanoma Magazinen julkaisemista resepteistä?

    Ja kukaan ei edelleenkään ole tehnyt mitään laitonta, joten ei mulla ole mitään tarvetta viedä asiaa tämän enempää mihinkään tai laittaa laskua yhtään kenellekään, lepo hyvät ihmiset! :)

  24. Hei, minusta on ihan asiallista, että nostit asian esille, vaikka lakia ei olisi rikottukaan. Harmaat alueet tekijänoikeuskysymyksissä vain tuntuvat lisääntyvän. Jos niihin ei kukaan puutu, kohta on helppo muuttaa lainsäädäntöäkin ihan väärän suuntaan. SMF yrittää joka puolella selittää noudattavansa lakia pilkulleen, mutta moraalista firman edustajat eivät ole viime aikoina olleet pätkääkään kiinnostuneita esimerkiksi juuri suhteessa freeavustajiinsa.

  25. Alex, miksi nimenomaan ruokablogistin pitäisi suhtautua töidensä kopioimiseen ymmärtäväisemmin kuin lähestulkoon kaikkien muiden alojen ihmisten? Ei kukaan muukaan _mitään_ tekstejä työkseen kirjoittava taatusti katso hyvällä, jos omia töitä lainataan ilman minkäänlaista viittausta, ja vieläpä nimenomaan kaupallisten intressien vuoksi.

  26. Neulepiireissä Suomessa on törmännyt joskus samaan -lehdet joko luottavat siihen että lukijat eivät ole netistä kuulleetkaan tai ovat vain huolimattomia (siis että käsityöleht esim. on ”unohtanut” lähdeviitteen tai julkaissut epäilyttävästi toisen ohjetta muistuttavan ohjeen). Ainakin viimeksi asiakaspalaute auttoi, ja lehden seuraavassa numerossa oli korjaus. Toivotaan siis parasta :)

    Tällä viikolla oli muuten Nyt-liitteessäkin kohtalainen arvio Veganissimosta, vegaaniruoalle näkyvyyttä siis sitäkin kautta!

  27. Mun kirjablogissa kävi kuvan luvaton julkaisu lehteen (http://kirjakko.wordpress.com/2012/05/03/tekijanoikeudet-kaytannossa/ tai tekijänoikeus -kategoria). Soitin päätoimittajalle, ja sain sekä anteeksipyynnön että kuvapalkkion, mutta kuvillahan (samoin kuin tekstillä) on tekijänoikeudet kunnossa.

    Kyllä varmaankin jokainen ammattipäätoimittaja vähintään haluaa tietää, että rajankäyntiä tekijänoikeuksien rikkomisen kanssa on omassa lehdessä käyty, ja varmistaa toimittajakunnan kanssa, ettei vastaavaa voi käydä tulevaisuudessa. Oikein fiksu päätoimittaja keksii kyllä jonkin tavan hyvittää fiba, vaikka ei näkisi rahallista korvausta aiheelliseksi.

  28. Täällä useampi väittää, että resepteillä ei ole tekijänoikeuksia. Minä väitän, että vaikka ainesosaluettelolla ei ole, sillä ohjeosuudella on, tai ainakin Yhdysvalloissa on. Onko jollain oikeasti tietoa siitä, että Suomessa ohjeosuudella ei ole? Jos tällaista tietoa ei ole, ainoastaan mutua, voin kyllä varmistaa asian isältäni, joka tekee työkseen tekijänoikeuksiin liittyviä asioita.

  29. Ompa rehtiä peliä. Aina pitää olla lähde mainittuna, eikö se oo journalismi sääntökin. Mulla oli kerran yksi kurssi siitä, niin sanoivat, että lähde pitää mainita aina!

  30. Laitoin lehdelle palautetta, koska vaikka mitään laitonta ei tapahtunutkaan, niin on tuo mun mielestä aika kehnoa toimintaa.

  31. Kun taannoin haastattelimme sanomalehtiväkeä aiheesta teknologinen muutos, sosiaalinen media herätti monissa paheksuntaa ja huolta: ”En ymmärrä miksi ihmiset kirjoittavat verkkoon ilman että siitä maksetaan mitään”, ”Blogeissa julkaistaan enimmäkseen hyödytöntä sontaa”, ”Et voi mistään tietää, onko tieto luotettavaa vai ei”. Kukaties samaan aikaan kun vasen käsi soimaa, oikea kopioi verkosta sisältöä sen minkä ehtii.

    Toinenkin pointti vielä kaukaa sivuten: riippuu tietysti toimialasta ja aihepiiristä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan ruohonjuuritasolta – tavallisilta käyttäjiltä – tulevat tuoteideat päihittivät ammattilaisten ideat sekä uutuusarvossa että hyödyllisyydessä. Molempien panosta siis tarvitaan.

    Milloinkahan itse kunkin alan ’ammattilaiset’ oppivat, että ammattitaito on nykyään verkostoitumisen taitoa eikä mustasukkaisuutta omasta erinomaisuudesta?

  32. Olisin itsekin sitä mieltä, että reseptin sanallinen kuvaus nauttisi teossuojaa, ja joka tapauksessa olisi hyvien tapojen mukaista joko haastatellulta tai toimittajalta mainita reseptin lähde. Se olisi blogillesikin ilmaista mainosta.

    Mutta jos toimittajalla ei ole ollut luihuja aikomuksia, niin voisithan tarjota lehdelle, että voisivat hyvittää kömmähdyksen tekemällä blogistasi pikkuisen puffijutun – se olisi semmoinen molemmin puoliin hyödyllinen ratkaisu, mistä ei jäisi paha maku suuhun (heh, sanaleikki tahaton) :)

  33. Journalistiliitto on aika hampaaton liitto SUomessa. Eivät voi kopioinnille mitään, on tunnettu tosiasia, että tekstejä, muutakin kuin ruokaohjeita kopioidaan.
    Tunnen ruokatoimittajan, joka suivaantui omien reseptiensä luvattomasta käytöstä. Ohjeet oli poimittu lehdestä. Hän otti liiittoon yhteyttä, mutta liitto on voimaton asian suhteen, sillä Suomessa resepteillä ei ole tekijänoikeussuojaa. Kopiointiin eivät syyllisty ainoastaan isot lehtitalot, ei tavitse kuin lukea muutama ruoka/leivontablogi, niin herää kysymys, kuka kopioi ketä?
    Netti mahdollistaa helpot ja vaivattomat lainaukset, ja bloggarit, sori vaan, antavat siihen hyvät mahdollisuudet. Kätevää, että ilmaista materiaalia on tarjolla. Ei kannata puhua journalisim etiikasta, tämä mediamaailma on tällä hetkellä ihan villiä länttä, jossa ammutaan ihan täysillä. Kuka on nopein, pärjää parhaimmin.

  34. Onneksi sosiaalinen media on keksitty. Tämmöiset mokat leviävät aika nopeasti kuluttajien keskuudessa, mikä ei ole firmojen kannalta mitenkään positiivinen asia ja siten toimintatapoja kannattaisi vähän tarkistella turhan negatiivisen julkisuuden välttämiseksi. Itse törmäsin tähän keissiin Facebookissa, joten nämä jutut tosiaankin tuppaavat saamaan laajaakin näkyvyyttä.

    Lehden olisi vähintäänkin järkevää esittää asiasta anteeksipyyntö seuraavassa numerossa tai muutoin lehden ja toimituksen maine on ainakin tämän blogin lukijoiden keskuudessa tahriutunut. Jonkunlainen korvaus bloggaajallekin voisi olla paikallaan.

  35. Reseptien ohjeosuuden ei ole Suomessa katsottu ylittävän teoskynnystä, mikäli siinä on vain teknisesti kuvattu se miten toivottuun lopputulokseen päästään. Kuitenkin jos ohje on jotenkin omaperäinen ja edellyttänyt tekijältä erityistä luovuutta (hyvä esimerkki tästä olisi Kamomillan konditorian sadut), silloin teoskynnys luonnollisesti ylittyy.

    Reseptien luvaton julkaiseminen kaupallisessa tarkoituksessa rikkoo kuitenkin useimmiten lakia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (olettaen että teko on tahallinen).

  36. Hei!
    Sain myöhään eilen illalla tietää tästä Hyvä terveys -lehden ruokajutun aiheuttamasta ikävästä sotkusta ja juuri äsken sain selvitettyä, mitä on tapahtunut:

    Reseptit ovat tulleet jutun perheeltä, ts. isoltasiskolta, joka oli kertonut ruokatoimittaja Krista Niiniharjulle harrastaneensa vegaaniruokaa jo vuosikausia. Lontossa parhaillaan opiskeleva nuori nainen oli myös kertonut tuunaavansa reseptejä ahkerasti. Ruokatoimittaja sanoikin, ettei osannut edes epäillä reseptien alkuperää saatikka että ne olisi kopioitu suomalaisesta blogista. Niinpä me emme toimituksessakaan osanneet asiaa lähteä tarkistamaan.

    Pahoittelen, että tästä on aiheutunut sinulle mielipahaa. Toivottelen mainiolle blogillesi hyvää jatkoa vastaisuudessakin!

    Ystävällisin terveisin

    Taina Risto
    Päätoimittaja
    Hyvä terveys

  37. ”Tekijänoikeusneuvosto katsoo, että vaikka resepteissä on osin käytetty omaperäistä ja itsenäistä ilmaisutapaa, ne olennaisilta osiltaan koskevat ainemääriä ja valmistustapoja. Näin ollen ne eivät sellaisenaan ylitä teoskynnystä.”

    ”Ruokareseptien osalta voidaan todeta, että ne eivät ole ilmaisultaan, aihepiiriltään jaotsikoinniltaan siinä määrin itsenäisiä ja omaperäisiä, että niiden voitaisiin katsoa nauttivan tekijänoikeussuojaa.”

    Ylläolevat lainaukset on Tekijänokeusneuvoston lausunnosta (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/2005/liitteet/TN_2005_12.pdf). Näyttäisi siis, ettei resepteillä ainakaan tuon lausunnon perusteella ole tekijänoikeussuojaa.

    Ja mitä tulee JSN:ään, niin jotenkin epäilisin, ettei tästä asiasta saa langettavaa päätöstä. Ainakin mitä päätöskiä olen seurannut, on toimittajilla loppupeleissä aika vapaat kädet tehdä mitä vaan. Ja ko. tapauksessahan on kyse lähinnä lähdekritiikin puutteesta, ei sinänsä mistään kardinaalimokasta toimittajan puolesta. Mutta, yrittänyttä ei laiteta, sitä vartenhan koko neuvosto on, että sinne saa kannella kokemastaan vääryydestä (parempi paikka kun esim iltapäivälehdet) :)

  38. Positiivisena puolena sentään se, että reseptejä varmaan kokeilee moni lukija, jolloin on hyvä juttu, että ne ovat nimenomaan sinun käsialaasi – eli uusille vegaanitestaajille jää hyvä maku! Eikä niin että reseptit on luonut joku saakelin ravintola-alan ”ammattilainen” jolle porkkanaraaste on vegaaniruokaa.
    Ehkäpä jotkut kokeilijoista myös innostuvat tästä blogimaailmasta tai vegaanisen keittokirjan ostamisesta!

  39. Taina Risto, kiitos kommentistasi! Hyvä kuulla, ettei tässä ollut ainakaan teidän osalta tarkoituksella kopioitu sisältöä muualta. Ehkä olisi kuitenkin paikallaan laittaa pieni oikaisu asiasta seuraavaan lehteen?
    Kertokaa toki terveisiä myös haastatellulle!

    Kuten tässä on muutkin jo kommentoineet samaa, niin juttu oli kyllä muuten oikein kiva ja on oikeasti tosi mukavaa, että vegaaniruoasta kirjoitetaan myös valtamediassa. Harmillista, että tällaisia fiboja sattuu.

  40. Hei, jumituin lukemaan tätä jostain syystä. Olen itsekin ollut toimittajana aikakauslehdissä niin siksikin jäi mietityttämään.

    Musta tässä on kyllä oudointa haastatellun käytös, tai siis toimittajan on voinut olla todella vaikea epäillä haastateltavaa jos on ollut luotettava tyyppi ja esitellyt reseptit ominaan. Mutta kuka haastateltava haluaisi toimia näin? Sitä en tajua…

    Mutta kuitenkin, kesäisiä päiviä, hyviä mieliä, jne… :)

  41. Hei!

    Tuli vain mieleen, että olen itsekin joskus tehnyt tuollaista papu-artisokkadippiä monta vuotta sitten ekan kerran. Netissä on noita reseptejä ainaki enkuksi ihan hullun lailla erilaisine variaatioineen, jotka sisältää just artisokkaa ja valkopapuja (lisäksi siihen sit vaikka rosmariinia, valkosipulia, sitruunaa…mitä milloinkin).

    Hassua sinänsä, että sinä sitten täällä kauheasti haluat rispektiä juuri sinun papudipille, eipä se ole sen erikoisempi kuin kenenkään muun. Ja jos sanot, että keksit sen reseptin päästäsi, niin harmikseksi sun dippis on jo joku muu keksinyt. Veikkaan että itsekin olet varmaan jossain törmännyt tuollaisseen dippiin ja siitä saanut inspistä kokeilla moista kotona niillä raaka-aineilla, mitä kaapista sattuu löytymään. Turha tässä alkaa vääntämään keneltä se resepti on pöllitty. Papu-artisokkadippi on keksitty jo ennen sinua… http://www.google.com/search?client=safari&rls=en&q=white+bean+artichoke+dip&ie=UTF-8&oe=UTF-8

    Ja onhan noita quinoa-lättyjäkin nähty erilaisine raaka-aineineen. Ja tosiaan kaikella myötätunnolla tätä kirjoitan, kiva ruokablogi sulla on, mutta turhaan minun mielestä tässä nyt kitistään. Minusta resepteissä on juuri ideana jakaa ja antaa iloa kaikille eikä valittaa, että keneltä mikäkin resepti/inspiraatio on pöllitty. Menee ruuanlaitto liian totiseksi puuhaksi. Jokainen kokki kuitenkin saa jatkuvasti inspiraatiota jostain muualta, hyvä kun itsekään pysyy kärryillä. Siksi väittämä ”minun resepti” on vähän yliampuvaa, ainakin tässä tapauksessa.

    Iloista kesän alkua!

  42. Maijuska, kuten sanoin jo, niin ”harva resepti on kenenkään täysin oma – jokainen meistä lainailee ideoita ja käyttää samoja raaka-aineita” sekä ”toimitus olisi kyllä voinut nähdä edes sen verran vaivaa, että olisi vaikka vähän muuttanut lauserakenteita”. Siinä lienee vastaus pohdiskeluusi :)

  43. Mun mielestä täällä on nyt lukijoilla paljon isompi käpy pyllyssä kuin bloggaaja Elinalla. Ei varmaan suotta rasita alleviivata omaa kirjoitustaan ja laittaa lainauksia lainausten jälkeen, kun joku tulee huutelemaan jostain mäkkinsä takaa, että aijaij, onpas aika lapsellista hermostua.

  44. Kisu, no kieltämättä joillain kommentoijilla on ollut herne huomattavasti syvemmällä nenässä kuin minulla, mutta hyvä että keskustelua syntyy! Sen takia tämän kirjoitin julkiseksi.

  45. Varmaan monella on se käpy/herne/muu kasvikunnan tuote jossain ruumiinaukossaan koska tämä blogi on monille tärkeä, tähän on ikään kuin muodostunut tunneside. Itsellenikin tää on kaikista lempparein ruokablogi koska reseptit on selkeitä, kuvat on kauniita ja sivujen ulkonäkö on hyvä ja rauhallinen. Auttoi minut vegaaniksi :) Sitten kun eteen tulee tällainen lehti- apaus niin tunteet kuohahtaa kun ”tää on mun lemppariblogi”.

  46. Nyt Hyvä Terveyden numerossa 8/2012 oli Oikaisu. ”Lehtemme toukokuun numeron vegaaniresepteistä kaksi oli peräisin Chocochili-blogista. Toimitus ei ollut tietoinen tästä ja pahoittelee asiaa. Lisää maukkauta vegaanireseptejä löytyy internetistä osoitteesta chocochili.net”

    :) Oli mukava huomata tuo!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *