Laiskan leipurin täydellinen leipä.
Nappasin alkuviikosta ruokakaupassa käydessäni pitkästä aikaa mukaani uuden Glorian Ruoka & Viini -lehden. Lehden sivuilta löytyi myös mainiota Sasu Laukkosen vegesnägärireseptejä, mutta itse jumiuduin sivulle, jonka otsikossa mainittiin pari taikasanaa: Pinot Noir & pataleipä. Muusikko Mikko Kosonen pani jakoon Jim Laheyn no work -leivän reseptin, joka sopi jutun mukaan laiskoille leipureille. Ja on täydellistä seuraa Pinot Noirin kanssa. Voisiko kuulostaa yhtään enempää minulle sopivalta reseptiltä? :)
Olen ollut tähän asti siinä käsityksessä, että hyvän leivän tekeminen on jotenkin eritysen vaivalloista. Tätä leipää piti kohotella yhteensä melkein vuorokausi, mutta paljon mitään muuta toimintaa se ei sitten vaatinutkaan. Lopputulos ylitti odotukset: leivästä tuli aivan täydellinen! Leivän kuori on rapea vielä seuraavana päivänäkin ja sisus ihanan pehmeä ja huokoinen.
Vaihdoin omatoimisesti jauhoista pari desiä speltiksi, eikä se varmasti ainakaan huonontanut lopputulosta. Leipä oli ihan täydellistä rosmariinilla maustetun oliiviöljyn ja sormisuolan kera naposteltuna. Tämä resepti jää meillä taatusti vakiokäyttöön!
Pataleipä
- 7,5 dl vehnäjauhoja
- 2 dl spelttijauhoja
- vajaa 0,5 tl kuivahiivaa
- 2 tl suolaa
- 4,5 – 5 dl vettä
- 2 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
- vehnä- tai ruisleseitä
- Yhdistä jauhot, hiiva ja suola suuressa kulhossa. Lisää vesi ja sekoita kosteaksi, löysäksi taikinaksi. Jos taikina tuntuu liian kuivalta, lisää tilkka vettä. Valuta oliiviöljy taikinan pinnalle. Peitä kulho tuorekelmulla ja kohota taikinaa huoneenlämmössä 18 tuntia.
- Kaada kupliva taikina jauhotetulle pöydälle. Älä vaivaa, vaan taita taikina 1-2 kertaa. Ripottele jauhoa taikinan päälle ja peitä löysästi tuorekelmulla. Anna levätä vartin verran.
- Muotoile taikinasta varovasti jauhotetuin käsin pallo. Ripottele reilusti leseitä leivinliinalle ja nosta leipä saumapuoli alaspäin leseiden päälle. Ripottele leseitä myös leivän pinnalle. Peitä toisella liinalla ja kohota kaksinkertaiseksi, noin 2 tuntia.
- Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Laita tyhjä kannellinen pata uuniin kuumenemaan.
- Kun pata on tulikuuma, nosta se uunista ja kippaa leipä liinan avulla pataan saumapuoli ylöspäin. Peitä pata kannella ja nosta uuniin.
- Paista leipää ensin kannen alla 30 minuuttia, poista sitten kansi ja jatka paistamista vielä 20-30 minuuttia, kunnes leipä on kauniin ruskea. Jos pinta alkaa näyttää palaneelta, alenna uunin lämpötilaa.
- Kumoa leipä ritilälle jäähtymään ja anna vetäytyä puolisen tuntia ennen tarjoamista.
Alkuperäinen ohje on Jim Laheyn No Work -leipä. Resepti bongattu Glorian Ruoka ja Viini -lehdestä (3/2014).
Olen tehnyt tuota maailman helpointa leipää jo pitkään ja parempaa ei ole! Ystäväpiirissäni resepti on myös kiertänyt. Pitääkin taas pitkästä aikaa laittaa leipä tulille, kiitos muistutuksesta!
Saattaa olla, että meillä ei lähiakoina mitään muita leipiä syödäkään ;)
Googlettelin muuten vähän noita muitakin Jim Laheyn reseptejä ja törmäsin mm. no knead -pizzataikinaan. Sekin kuulosti melkoisen houkuttelevalta!
Kokeilun arvoinen leipä. Teen itse joskus kattilaleipää jonka voi myös täyttää.
http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/131770/kattilaleipa
Hmm… Taikinan voisi tehdä vegaanisena laittamalla soijajogurttia, ja täytteeksi voisi sopia vaikkapa sienet ja aurinkokuivatut tomaatit. Täytyypä testata!
Tämä on leipä ,jota tein aika vielä Suomessa asuessa useinkin,niin helppo ja hyvä !Nyt en ole aikoihin tehnyt,pitäis varmaan!
Hyvätkin reseptit jää joskus unholaan, eihän sitä nyt vuodesta toiseen jaksa kuitenkaan ihan samoja juttuja toistaa. Mutta hyvä että nämä klassikot löytyvät aika-ajoin uudelleen :)
Tämä ja miltei vastaava resepti kiersivät jossain vaiheessa Blogistaniaa. Ihana resepti! Minäkin vaihtelen jauhoja ahkerasti ja aina on onnistunut. Tuntuu siltä, että salaisuus on itse asiassa tuossa patakypsennyksessä. Olen tehnyt muunkinlaisia leipiä padassa tämän reseptin löydettyäni ja tulos on aina yhtä mahtava.
Mitenköhän multa on mennyt moinen kokonaan ohi?!
Twitterissä joku kyllä juuri kertoi tehneensä samalla ohjeella, mutta aina esilämmitetyssä leipävuoassa. Lopputuloksena yhtä herkullinen ja rapeakuorinen leipä :) Joten en ole kyllä ihan varma, missä se ohjeen salaisuus piilee.
Ihanan kuuloinen resepti! Minkä kokoinen pata? Käytit ilmeisesti kuvan valurautapataa? Meiltä löytyisi 3 litran savipata ja 4 litran kannellinen teflon-teräs”pata”, kumpikohan olisi parempi?
Joo, toi Sarpanevan pata on 3l. Se ei ollut aivan ääriään myöten täynnä leipää, mutta en itse ainakaan kovin paljon pienempään pataan laittaisi. Jos pata on vähän isompi, niin ei silläkään liene väliä.
Kuinka iso padan pitää olla, että taikina mahtuu siihen?
Noin 3 l, sanoisin :)