Kompostoimalla saat keittiöstä ilmaista multaa ja ravinteikasta kasvualustaa puutarhaan. Näin onnistut!
Luulen, että kompostoinnista innostuminen on yksi varmimpia keski-ikäistymisen merkkejä! Mutta oli miten oli, nyt kun meillä on mökillä kasvimaa, on kompostoinnista tullut tärkeä osa oman ruoanlaittohomman ja kasvimaan pyöritystä. Tuntuu järkevältä, että ravinteet kiertävät omassa puutarhassa ja omat keittiöjätteet kompostoimalla säästää paitsi rahaa, myös luontoa, koska usein turvetta tai rahkasammalta sisältävää multaa ei tarvitse ostaa kaupasta. Biojätteistä on tullut kompostoinnin myötä arvokasta tavaraa ja nykyään teenkin niin, että kuljetan biojätteet ämpärissä kaupungista mökille kompostoitavaksi, jotta mitään ei mene hukkaan.
Kompostimulta on ilmaista, ravinteikasta kasvualustaa kaikille puutarhakasveille. Kokosin tähän vinkkejä, kuinka onnistut kompostoinnissa. Jos jäi vielä kysyttävää, jätä toki kommentti alle ja yritetään yhdessä ratkoa ongelma!
mitä kompostiin voi laittaa?
Kompostiin voi laittaa kaikki keittiössä syntyvät maatuvat jätteet, kuten hedelmien ja vihannesten kuoret, ruoantähteet, kahvinporot ja suodatinpussit. Lisäksi kompostiin voi laittaa pieniä määriä silputtua pahvia, pehmeää paperia kuten nenäliinoja ja talouspaperia sekä biohajoavat leivinpaperit ja tiskirätit. Kompostoin myös puutarhassa syntyviä kasvijätteitä. Toki myös eläinperäiset jätteet voi keittiöistä kompostoida, mutta niitä meidän taloudessa ei synny kuin satunnaisesti koiran jäljiltä.
ekologisen kompostotikuivikkeen valinta
Kompostikuivikkeella on kaksi tehtävää: imeä kompostimassasta ylimääräistä kosteutta ja pitää kompostimassa ilmavana. Monissa kompostikuivikkeissa on turvetta, joka ei ole ympäristön kannalta hyvä valinta. Turpeettomat kuivikeet sen sijaan sisältävät usein rahkasammalta, joka uusiutuu turvetta nopeammin, mutta senkään kerääminen ei ole ekosysteemien kannalta ongelmatonta.
Olen itse ratkaissut kuivikeongelman käyttämällä Kiteen Mato ja Multa Oy:n valmistamaa kompostikuiviketta (tilaan täältä), joka tehdään rehevöityneistä järvistä kerätystä ruokohelvestä ja haapapurusta. Lisään itse kuivikkeen joukkoon vielä silputtua pahvia, kuten vessapaperirullia, sekä puutöistä syntyvää höyläysjätettä ja purua. Käytän myös silputtua paperia, kuivuneita lehtiä ja kaarnanpaloja. Pienet määrät silputtuja oksia auttavat pitämään kompostimassan ilmavana.
Ruokohelpi, puru, pahvi ja paperi imevät kosteutta. Hitaammin maatuvat, paksummat osat kuten oksat ja kaarnanpalat ehkäisevät massan liiallista tiivistymistä.
lämpökompostorin käyttöönotto
Lado lämpökompostin pohjalle ensin noin 30 cm kerros kuiviketta ja ala sitten täyttää kompostia keittiö- ja puutarhajätteillä. Kompostin täytyy yleensä olla vähintään puolillaan, jotta se alkaa toimia kunnolla.
Kun kompostori on lähtenyt toimimaan, sen sisällä alkaa lämpö kohota mikrobien hajotustyön seurauksena. Lämpökompostissa biojäte hajoaa muutamassa viikossa, ja oikein hoidettuna se pysyy hajuttomana.
Kompostorin hoito
Komposti hyrisee tyytyväisenä, kun sinne lisää biojätettä säännöllisesti, mieluiten useita kertoja viikossa. Meidän kahden hengen taloudessa syntyy melko runsaasti biojätettä, koska syömme paljon vihanneksia ja hedelmiä, joten niiden kuoria, kantoja ja siemenkotia riittää. Mitä enemmän teet ruokaa itse, sitä varmemmin saat myös kompostille riittävästi pureskeltavaa.
Lisää jokaista biojäte-erää kohti sopiva määrä kuivikeainetta, jotta massa pysyy ilmavana ja kosteustasapaino kunnossa. Tarkkaile kosteutta: jos massa näyttää liian märältä, lisää enemmän kuiviketta; jos taas liian kuivalta, voit lisätä kompostiin kosteampia aineita ja vähentää kuivikkeen käyttöä.
Kompostin sekoittaminen jakaa kompostin käyttäjät kahteen koulukuntaan: toisten mielestä kompostia ei pidä missään nimessä sekoittaa, jotta mikrobitoiminta ei häiriinny ja toisten mielestä sekoittaminen taas pitää kompostin ilmavana ja estää mädäntymistä. Minä toimin oman kompostini kanssa niin, että tökin massaa välillä puukepillä, jotta se ei tiivisty liiaksi, mutta en varsinaisesti kääntele sitä.
Hyvin toimivassa kompostissa on monenlaista eliötoimintaa. Siellä näkyy hometta, erilaisia sieniä ja muita pieneliöitä. Muurahaisistakaan ei kompostissa yleensä ole mitään haittaa, mutta yleensä ne kertovat siitä, että kompostimassa on liian kuivaa.
Kompostia ei kannata tyhjentää kerralla liian paljon, jotta kompostori pysyy koko ajan tehokkaasti toiminnassa. Kompostorin alaosassa oleva luukku tyhjenee muutamalla lapiollisella, jonka jälkeen lopun massan voi jättää kompostiin rauhassa kypsymään.
Miten nostaa kompostin lämpötilaa?
Lämpökompostori toimii hyvin noin 30-70 asteen lämpötiloissa, mutta mitä korkeampi lämpötila, sen varmemmin esimerkiksi rikkaruohojen siemenet tuhoutuvat. Sanotaan, että lämpötila saisi nousta kompostissa useiksi päiviksi yli 55-asteiseksi, jotta ei-toivottujen kasvien siemenet tuhoutuvat. Mitä korkeampi lämpötila, sitä nopeammin kompostimassa myös valmistuu.
Kompostin toimintaa tehostavaa kompostiherätettä voi ostaa kaupasta, mutta sitä löytyy myös ehtymätön varasto ihan jokaiselta: virtsa on nimittäin mainio kompostiheräte ja se on täysin ilmaista. Jos käytät säännöllistä lääkitystä, niin silloin kannattaa toki harkita tarkkaan virtsan käyttöä puutarhassa. Virtsa sisältää runsaasti typpeä, joka herättää mikrobitoiminnan eloon kompostissa. Käytettävän virtsan määrä kompostissa riippuu muun massan kosteudesta, joten tarkkoja määriä on mahdoton antaa – pari litraa muutaman kerran viikossa on meillä ollut hyvä määrä ja pitää kompostin lämpötilan noin 60-asteisena. Talvella lämpötila tippuu toki yleensä noin 30:n asteeseen, mutta se on pysynyt mainiosti jäätymättä koko talven. Kompostin jäätyminen ei sinänsä haittaa ja komposti kyllä käynnistyy uudelleen lämpimien tultua. Mutta jos komposti ei toimi, on vaarana, että talven aikana syntyneet biojätteet eivät enää mahdukaan kompostiin.
Kannattaa huomioida, että kun massa on kypsynyt kompostissa valmiiksi, lämpötila alkaa laskea. Tällöin kannattaa tyhjentää massa alaluukusta ja jatkaa kompostin täyttämistä normaaliin tapaan. Lämpötila alkaa yleensä tyhjentämisen jälkeen nousta uudelleen noin viikossa.
Milloin komposti on valmista?
Tehokkaasti toimivassa lämpökompostorissa massa kypsyy käyttökelpoiseksi noin 4-6 viikossa. Valmis komposti ei enää tunnu kuumalta ja siinä ei näy tunnistettavia ruokajätteen paloja. Yksittäiset maatumattomat ruoantähteet voi toki nakata kompostiin uudelle kierrokselle! Suoraan lämpökompostorista otettua massaa voi käyttää puutarhassa katteena ja lannoitteena, mutta jos tarvitset multaa, suosittelen siirtämään massan lämpökompostorista vielä jälkikompostoriin. Lämpökompostorista poistettu massa ei vielä ole täysin valmista multaa, vaan se tarvitsee kypsyäkseen lisää aikaa. Puolivalmis massa siirretään jälkikompostoriin, jossa se saa rauhassa kypsyä 6–12 kuukauden ajan.
Jälkikompostointi kannattaa mielestäni tehdä suljetussa kompostissa, koska silloin arvokkaat ravinteet eivät pääse huuhtoutumaan ympäristöön sateen mukana. Suljettu kompostori auttaa myös pitämään massan tasaisen kosteana ja ehkäisee haittaeläinten pääsyn kompostiin. Kypsymisvaiheen aikana mikrobit viimeistelevät hajotustyön, ja kompostimassa muuttuu murumaiseksi, tummaksi ja ravinteikkaaksi mullaksi. Jälkikompostoinnin aikana massaa ei tarvitse enää sekoittaa säännöllisesti, mutta sen voi peittää esimerkiksi lehdillä tai oljella ja lisätä kuiviketta myös jälkikompostiin tarpeen mukaan.
Kun jälkikompostointi on valmis, massa on hajutonta ja helposti murenevaa. Multaa voi nyt käyttää puutarhassa kasvualustana kaikkialla, mutta suosittelen sekoittamaan vähän hiekkaa joukkoon, jotta multa ei tiivisty puutarhassa liikaa ja se läpäisee paremmin vettä.
muuta huomioitavaa
Vuonna 2021 voimaan tulleen jäteläin mukaan vuodesta 2024 jokaisen kiinteistön yli 10 000 asukkaan taajamissa täytyy kierrättää biojätteet erikseen, joko erilliskeräyksellä tai kompostoimalla. Kannattaa kuitenkin tarkistaa kuntakohtaiset ohjeet ja mikäli kompostoit keittiöjätteitä omalla tontillasi, muista tehdä myös kompostointi-ilmoitus!
