Viikonloppu Amsterdamissa

Tunnelmia lempikaupungistani.

Aloitin kirjoittamaan tätä postausta lauantaiaamuna. Keitin Airbnb-kämppämme keittiössä kupposen kahvia ja aloin kirjoittaa. Rauhalliselle kadulle Jordaanin kaupunginosassa ei kantautunut muita ääniä kuin läheisen kirkon kellot ja yläkerran naapurin satunnaiset askeleet.

Tiedättehän, miten jotkut paikat tuntuvat välittömästi kodilta? Amsterdam on minulle se toinen koti maailmalla. Rakastan kaupungin rentoa ja suvaitsevaa yleisfiilistä, kuin suoraan satukirjasta olevaa arkkitehtuuria, paikallisia, jotka viheltävät tai laulavat pyyhältäessään ohitse fillarilla. Amsterdamin kevät on ehkä kauneinta mitä tiedän. Kanaalien varsilla hiirenkorvilla vihertävät puut, täydessä loistossaan kukkivat magnoliat ja pikkuruisille rappusille rakennetut kaupunkipuutarhat täynnä sipulikukkia saavat sydämeni läkähtymään. Jos joskus voitan lotossa, tiedän mistä aion ostaa kaupunkikodin itselleni.

Kolme ja puoli vuotta sitten istuin noilla samoilla kujilla kahvikuppi kädessä auringonpaisteesta nautiskellen. Olin juuri viettänyt kuukauden työharjoittelussa pienessä kaupungissa Alankomaiden eteläpuolella. Kuukausi oli ollut rankka, mutta ihana ja opettavainen. Ennen kaikkea olin uskaltautunut tekemään jotain, mihin en ajatellut pystyväni: tein kuukauden töitä huipputason kukkakaupassa ja selvisin siitä kunnialla! Elämä on sittemmin muuttunut aika tavalla: floristin työt ovat vaihtuneet yrittäjän hommiin ihan muulla alalla, mutta Amsterdamiin on silti aina ihana palata.

Parin vuoden tauko Hollannissa reissaamisessa näkyy myös ravintolatarjonnassa. Amsterdamissakin on selvästi nähtävillä, että vegaaninen ruoka kiinnosta nyt samaan tapaan kuin Suomessakin. Valmisruokavalikoima täällä on ollut jo vuosia paljon parempi kuin Suomessa, mutta ravintola- ja kahvilatarjontaa on ilmestynyt paljon lisää sillä välin, kun olen ollut pari vuotta poissa.

Vegaaninkaan ei tarvitse suunnitella syömisiään juurikaan sen kummemmin etukäteen, kun melkein joka paikasta saa jotain vegaanista. Löytyy pizzaa, pannukakkuja, ramenia, ihania sorbetteja jäätelökioskista ja tietysti kelpoja kasvisravintoloita, joista olen kirjoittanut aikaisemmin täällä. Ja se indonesialainen ruoka, en tiedä mitään parempaa! Amsterdamissa joka kulman takaa löytyviä indonesialaisia ravintoloita ei kannata missään tapauksessa missata: makeantuliset pähkinäiset kastikkeet, täydellisesti valmistettu tempe, banaaninlehtien sisällä meheväksi kypsennetty tofu ja mangosalaatti maapähkinäkastikkeella saa sukat pyörimään jaloissa. Terveellisemmän meiningin ystäville viileän tyylikkäitä mehu- ja salaattibaareja löytyy lähes joka korttelista. Sivuhuomiona mainittakoon, että space caket taitaa olla ainoa tuote, jota ei löydy kaupungista vegaanisena ;)

Tältä reissulta olin odottanut kaikkein eniten illallista Meatless Districtissä, mutta se oli kaamea pettymys kaikin puolin. Tilasimme alkudrinkit jotka tarjoiltiin pääruoan kanssa, alkupalat ja pääruoan kanssa tilattu viini jäi saamatta kokonaan. Ruoka oli kaunista, mutta maut eivät toimineet ollenkaan ja oma annokseni oli melkoisen omituinen kombo pasteijaa, paahdettua leipää ja täysin mauttomia tai jopa pahanmakuisia kastikkeita. Harmitti ihan vietävästi, kun paikassa olisi potentiaalia ja se oli todella kauniisti sisustettu. Jos ruoka on huonoa ja palvelu ei toimi vaikka ravintola on ollut jo melkein vuoden auki, ei paikalle oikein voi ennustaa kovin pitkää ikää. Harmi!

Olisin voinut vielä viettää pari päivää nautiskellen terasseilla auringonpaisteesta ja kesäisistä lämpötiloista, mutta oli taas palattava ainakin hetkeksi kotiin. Viimeistään taas ensi keväänä sama uudelleen! Tällä reissulla jäi vielä testaamatta kasvisravintola Spirit ja kehuttu hummusbistro D&A. Ne on laitettu to do -listalle ensi kertaa varten. Olen täysin vakuuttunut siitä, että parasta mitä ihminen voi itselleen tarjota keväisin, on pitkä viikonloppu Amsterdamissa. Sitten se kevät tänne Suomeenkin, jookos?