Sain äidiltä joululahjaksi Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla -nimisen keittokirjan. Makoilin koko eilisillan sohvalla ja ihastelin kirjan ihania valokuvia ja tutkin herkullisia reseptejä. Aamulla oli pakko laittaa kirjan inspiroima pähkinäleipä kohoamaan sillä välin, kun jatkoin reseptien tankkaamista.
Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla on Anna Bergenströmin ja hänen tyttärensä Fanny Bergenströmin käsialaa. Kirjassa on 17 lukua kaksikon lempiraaka-aineista: avokadosta, tomaateista, chilistä, kookoksesta, pähkinöistä, inkivääristä, suklaasta… Kyseessä ei ole vegaanikeittokirja, eikä edes lakto-ovovegetaristinen keittokirja, mutta se ei juurikaan menoa haittaa.
Kirjaa lueskellessani tunsin olevani melkein kuin lapsi karkkikaupassa: kirjassa (tai karkkikaupassa) on niin paljon kaikkea ihanaa, etten tiedä mitä haluaisin ensimmäiseksi maistaa! Pähkinäpuun alla kokkaillaan paljon kasviksia, mutta lihareseptien kohdalla alkoi välittömästi raksuttaa ideat siitä, miten voisin muuttaa ne vegaanisiksi vaihtamalla lihan tilalle seitania, tofua, soijasuikaleita tai erilaisia papuja. Keittokirjassa hyödynnetään kyllä muutenkin ihailtavan paljon linssejä ja muita palkokasveja, mikä on edelleen aika harvinaista ei-kasvisruokakeittokirjojen parissa.
Kirjan parasta antia on ehdottomasti valokuvat, jotka ovat Fanny Bergenströmin ottamia. Kuvat ovat kodikkaita ja kuvausrekvisiittana on käytetty kaikkia ihania vanhoja astioita ja purkkeja. Kuvia katsoessa voi melkein tuntea rosmariinin tai kardemumman tuoksut nenässään! Pientä miinusta tulee siitä, että toisinaan oli pieniä vaikeuksia löytää kirjasta kuvaan sopiva resepti. Taittaja on asettanut aukeamalle usein monta kuvaa vierekkäin, ja välillä kuvien selostukset löytyivät edelliseltä aukeamalta, joskus seuraavalta ja joskus ei mistään.
Olin jo pitkään haaveillut pähkinäleivästä, ja sattumalta kuva sellaisesta osui silmiini kirjasta sivulta 243. Samalta aukeamalta löytyy muuten toinenkin ihanalta vaikuttava leipäresepti, Sacré Cœurin leipä, johon tulee mm. fenkolisiemeniä ja kokonaista juustokuminaa. Veikkaan, että se menee testiin seuraavaksi. Tein pähkinäleipään jonkun verran muutoksia, eikä tämä varsinaisesti reseptinä ole tavallista leipäreseptiä kummoisempi, joten varastan idean röyhkeästi tänne.
PÄHKINÄLEIPÄ
- 25 g hiivaa
- 1 rkl agavesiirappia
- 2 tl suolaa
- 5 dl kauramaitoa
- 2 rkl oliiviöljyä
- 100 g hasselpähkinöitä
- 50 g saksanpähkinöitä
- 2 dl grahamjauhoja
- 9-10 dl vehnäjauhoja
- kourallinen seesaminsiemeniä ja/tai auringonkukansiemeniä
- Puolita ainakin osa hasselpähkinöistä ja rouhi saksanpähkinöitä hiukan pienemmiksi.
- Murenna hiiva kulhoon. Lämmitä kauramaitoa kädenlämpöiseksi. Lisää kulhoon osa kauramaidosta ja sekoita, kunnes hiiva liukenee. Lisää loput kauramaidosta sekä suola, agavesiirappi ja öljy.
- Lisää kulhoon kaikki muut aineet paitsi seesamin- tai auringonkukansiemenet ja alusta taikinaksi. Anna taikinan kohota huoneenlämmössä 1-1,5 tuntia.
- Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen.
- Levitä pöydälle hiukan jauhoja sekä seesamin- tai auringonkukansiemenet. Muotoile leipä isoksi limpuksi ja anna vielä kohota noin 20 minuuttia.
- Paista leipää 250 asteessa ensin 10 minuuttia, vähennä sitten lämpö 175 asteeseen ja jatka paistamista vielä 30 minuuttia.
Leivästä tuli aivan valtavan kokoinen, joten siitä riittää syötävää vähän isommallekin joukolle. Leivän kuori jäi ihanan rapeaksi ja pähkinöiden maku tulee juuri sopivasti esille. Suosittelen ehdottomasti käyttämään reseptiin hasselpähkinöitä, sillä ne sopivat tähän täydellisesti. Tuskin tarvitsee erikseen mainita, että ei ole mitään parempaa kuin tuore, itse leivottu leipä.
Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla pääsi tämän tiimoilta keittokirjahyllyni kunniapaikalle, Veganomiconin, Jamie at Homen, Vegan Soul Kitchenin ja Aglio & Olion viereen. Harmittamaan jäi ainoastaan se, ettei omalla takapihalla kasva pähkinäpuuta.
P.S. Terveisiä äidille! Saat vapaasti valita jonkun hyvän keittokirjan lahjaksi tyttärellesi myös ensi jouluna.
Kuulostaapa ihanalta kirjalta! Oon muutaman kerran kirjakaupassa käydessäni pysähtynyt ihailemaan kyseistä kirjaa, mutta se on ainakin toistaiseksi hintansa puolesta pysytellyt tavoittamattomissa. Vaan tuskinpa tulee ihan heti alennukseenkaan! Pitää kyllä ehdottomasti harkita.
Pähkinäleipäresepti kuulostaa sekin aivan tolkuttoman ihanalta. Tätä täytyy kokeilla! Mulla on toisinaan isoja leipiä paistaessa käynyt niin, että ne uunissa ollessaan lässähtävät ja alkavat turvota leveyssuunnassa, ja siksi aina tällaisia limpun muotoisten leipien resepteihin törmätessäni harkitsen aina kahdesti ennen kuin ryhdyn toimeen. Kummallista, mistähän tuo johtuu? Onko antaa jotakin elintärkeää vinkkiä?
Janna, en ole juurikaan itse leiponut leipää sämpylöitä lukuun ottamatta, joten mitään asiantuntijan neuvoja en valitettavasti osaa antaa. viva ciabatta!:n Aleksi varmaan osaa kertoa mistä se lässähtäminen johtuu. Oon joskus törmännyt samaan ilmiöön myös sämpylöiden kanssa, mutta ei aavistustakaan, mikä sen aiheuttaa.
Kiva, että on mieluinen kirja!
Valitsin kirjan oikeastaan nimen ja kansikuvan mukaan, koska se vaikutti jo niin kauniilta.
Iloisia ruokahetkiä pähkinäpuun alla.
t.äiti
Kuulostaa aivan ihanalta kirjalta! Ja niin kuulostaa leipäkin(ja näyttää)
Äiti, kiitos vaan kovasti kirjasta!
Yaelian, leipä oli kyllä erinomaista :)
Hei! Itse löysin myös ilokseni ja yllätyksekseni kuusen alta saman kirjan tänä jouluna, ja useampana iltana olen nukkumaan mennessä lehteillyt kirjaa haaveksien. Avokado- ja sitruunaosioista on jo muutamia reseptejä kokeiltu ja koemaistajat ovat tykänneet. Tosiaan uusi aarre myös kasvissyöjän kokoelmiin.
Tuota pähkinäleipää olin haaveillut ensi viikonloppuun, että kiva, kun se jo koepaistoit ja -maistoit!:)
Ole hyvä – vielä kerran Elina.
Vegaanille voi aivan hyvin ostaa ”tavallisen keittokirjan”, jos osaa käyttää mielikuvitusta ja muuntaa siitä ohjeita. Puhun nyt kokemuksen rintaäänellä (itsekin 38 vuotta kasvissyojänä olleena).
Tuosta ”lässähtämisestä” sanoisin, että itselläni ainakin lässähtää esim. sämpylät, jos kohotan niitä liian kauan ennenkuin laitan ne uuniin.
Aivan älyttömän hyvännäköistä leipää! :)
Ja pullat/sämpylät lässähtävät herkästi myös silloin, jos saavat vetoa kohotusvaiheessa. Ovet ja ikkunat siis kiinni leipoessa ;).
joo liika nostatus tai liika hiiva se on joka lässäyttää. normiruokakirjojen ohjeissa on karseat määrät hiivaa aina niin ne saattaa nousta siksi liikaa nopeesti ja läsähtää.
hieno leipä kyllä! ja ei ihme että on järkyttävän iso, tolla jauhomäärällä saan ainakin neljä normaali kokoista leipää aikaan :)
..ainii, kannattaa muuten paahtaa ne pähkinät, sillon niiden maku tulee todella paljon enemmän esiin.
Kiitos leipävinkeistä Arjalle ja Aleksille! :)
Kiitos kommenteista ja leivontavinkeistä asianomaisille!
Moikka,
tuo on kyllä ihana kirja, itselläni kirjan ruotsalainen versio. Siskosten toinen kirja, ”kärlek, oliver och timjam” on ihan ehdoton suosikkini, suosittelen myös sitä lämpimästi!
Kira, luin jostakin, että tässä Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla -kirjassa on osittain samoja reseptejä kuin tuossa Rakkautta, oliiveja ja timjamia. En tiedä onkohan se kovin kannattavaa hankkia kumpaakin, jos tähän uudempaan on poimittu ton edellisen parhaita reseptejä.
Piti kommentoida vanhoja juttuja, kun tuo on yksi lempikeittokirjoistani :) Rakkautta, oliiveja ja timjamia on minusta vielä parempi, enkä minä ainakaan ole huomannut että siinä olisi samoja reseptejä. Kasvispainotteisia molemmat ja tosiaan valtavan kauniit ja inspiroivat kuvat :)
Moikka!
Oletko kokeillut käyttää jotakin vehnäjauhoja ravintorikkaampia joauhoja tässä leivässä..? Vierastan itse vehnää ja käyän mieluummin ruista ja kauraa leivonnassa :).