Leipää pähkinäpuun alla

Sain äidiltä joululahjaksi Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla -nimisen keittokirjan. Makoilin koko eilisillan sohvalla ja ihastelin kirjan ihania valokuvia ja tutkin herkullisia reseptejä. Aamulla oli pakko laittaa kirjan inspiroima pähkinäleipä kohoamaan sillä välin, kun jatkoin reseptien tankkaamista.

Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla on Anna Bergenströmin ja hänen tyttärensä Fanny Bergenströmin käsialaa. Kirjassa on 17 lukua kaksikon lempiraaka-aineista: avokadosta, tomaateista, chilistä, kookoksesta, pähkinöistä, inkivääristä, suklaasta… Kyseessä ei ole vegaanikeittokirja, eikä edes lakto-ovovegetaristinen keittokirja, mutta se ei juurikaan menoa haittaa.

Kirjaa lueskellessani tunsin olevani melkein kuin lapsi karkkikaupassa: kirjassa (tai karkkikaupassa) on niin paljon kaikkea ihanaa, etten tiedä mitä haluaisin ensimmäiseksi maistaa! Pähkinäpuun alla kokkaillaan paljon kasviksia, mutta lihareseptien kohdalla alkoi välittömästi raksuttaa ideat siitä, miten voisin muuttaa ne vegaanisiksi vaihtamalla lihan tilalle seitania, tofua, soijasuikaleita tai erilaisia papuja. Keittokirjassa hyödynnetään kyllä muutenkin ihailtavan paljon linssejä ja muita palkokasveja, mikä on edelleen aika harvinaista ei-kasvisruokakeittokirjojen parissa.

Kirjan parasta antia on ehdottomasti valokuvat, jotka ovat Fanny Bergenströmin ottamia. Kuvat ovat kodikkaita ja kuvausrekvisiittana on käytetty kaikkia ihania vanhoja astioita ja purkkeja. Kuvia katsoessa voi melkein tuntea rosmariinin tai kardemumman tuoksut nenässään! Pientä miinusta tulee siitä, että toisinaan oli pieniä vaikeuksia löytää kirjasta kuvaan sopiva resepti. Taittaja on asettanut aukeamalle usein monta kuvaa vierekkäin, ja välillä kuvien selostukset löytyivät edelliseltä aukeamalta, joskus seuraavalta ja joskus ei mistään.

Olin jo pitkään haaveillut pähkinäleivästä, ja sattumalta kuva sellaisesta osui silmiini kirjasta sivulta 243. Samalta aukeamalta löytyy muuten toinenkin ihanalta vaikuttava leipäresepti, Sacré Cœurin leipä, johon tulee mm. fenkolisiemeniä ja kokonaista juustokuminaa. Veikkaan, että se menee testiin seuraavaksi. Tein pähkinäleipään jonkun verran muutoksia, eikä tämä varsinaisesti reseptinä ole tavallista leipäreseptiä kummoisempi, joten varastan idean röyhkeästi tänne.

PÄHKINÄLEIPÄ

• 25 g hiivaa
• 1 rkl agavesiirappia
• 2 tl suolaa
• 5 dl kauramaitoa
• 2 rkl oliiviöljyä
• 100 g hasselpähkinöitä
• 50 g saksanpähkinöitä
• 2 dl grahamjauhoja
• 9-10 dl vehnäjauhoja
• kourallinen seesaminsiemeniä ja/tai auringonkukansiemeniä

1. Puolita ainakin osa hasselpähkinöistä ja rouhi saksanpähkinöitä hiukan pienemmiksi.
2. Murenna hiiva kulhoon. Lämmitä kauramaitoa kädenlämpöiseksi. Lisää kulhoon osa kauramaidosta ja sekoita, kunnes hiiva liukenee. Lisää loput kauramaidosta sekä suola, agavesiirappi ja öljy.
3. Lisää kulhoon kaikki muut aineet paitsi seesamin- tai auringonkukansiemenet ja alusta taikinaksi. Anna taikinan kohota huoneenlämmössä 1-1,5 tuntia.
4. Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen.
5. Levitä pöydälle hiukan jauhoja sekä seesamin- tai auringonkukansiemenet. Muotoile leipä isoksi limpuksi ja anna vielä kohota noin 20 minuuttia.
6. Paista leipää 250 asteessa ensin 10 minuuttia, vähennä sitten lämpö 175 asteeseen ja jatka paistamista vielä 30 minuuttia.

Leivästä tuli aivan valtavan kokoinen, joten siitä riittää syötävää vähän isommallekin joukolle. Leivän kuori jäi ihanan rapeaksi ja pähkinöiden maku tulee juuri sopivasti esille. Suosittelen ehdottomasti käyttämään reseptiin hasselpähkinöitä, sillä ne sopivat tähän täydellisesti. Tuskin tarvitsee erikseen mainita, että ei ole mitään parempaa kuin tuore, itse leivottu leipä.

Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla pääsi tämän tiimoilta keittokirjahyllyni kunniapaikalle, Veganomiconin, Jamie at Homen, Vegan Soul Kitchenin ja Aglio & Olion viereen. Harmittamaan jäi ainoastaan se, ettei omalla takapihalla kasva pähkinäpuuta.

P.S. Terveisiä äidille! Saat vapaasti valita jonkun hyvän keittokirjan lahjaksi tyttärellesi myös ensi jouluna.