Kävin viikonloppuvisiitillä vanhempien luona. Tähän aikaan vuodesta reissu tietää myös marjastusta, omilla perunoilla herkuttelua ja tietenkin äidin tekemää mustikkakukkoa.
Sain viikonloppuna saaliiksi aika hyvän satsin lakkoja, juolukoita, villivadelmia, mustikoita ja vanhempien pihalta vähän perunoita, mustaherukoita ja tuoreita valkosipuleita. Eiköhän noilla herkuilla taas pärjäile hetken!
Mummovainaan vanhat Nokiat ja ämpäri puolillaan herkkuja. Parasta!
Oletteko nähneet näin hauskoja perunoita? Nuo pilkulliset söpöläiset ovat Mayan Twilight -nimistä lajiketta. Toin vanhemmilleni keväällä töistä pikkupussillisen näitä siemenperunoita, joista alkaa sato kypsyä jo hyvää vauhtia! Lakije oli mielestäni myös todella hyvänmakuinen, mukavan kiinteä ja maukas.
Jääkaappi tuoksuu nyt ihan valkosipulilta. Onko mitään parempaa, kuin tuore, juuri maasta nostettu valkosipuli? (Tai no, juuri maasta nostettu ihan mikä tahansa…)
Keltaisen kesäkurpitsan satokin alkaa jo pikkuhiljaa kypsyä.
Mutta sitten se mustikkakukko. Ruiskuoren alle upotetut mustikat ovat ihan parasta kesäherkkua, tarjottuna lämpimänä vanilja(soija)jäätelön kanssa. Nam! Mustikat eivät tällä kertaa viihtyneet kuoren alla, mutta sehän ei makua haittaa :)
Mustikkakukko
- 150 g vegaanista margariinia
- 1 dl sokeria
- 3 dl ruisjauhoja
- 1 dl vehnäjauhoja
- pari rkl kylmää vettä
- 5 dl mustikoita
- 2 rkl perunajauhoja
- 1-2 rkl sokeria
- Vatkaa margariini ja sokeri sähkövatkaimella vaahdoksi.
- Lisää jauhot ja sekoita käsin murumaiseksi seokseksi. Lisää tarvittaessa hiukan vettä, jotta taikinan koostumuksesta tulee sopiva.
- Voitele uunivuoka margariinilla. Sekoita mustikoiden joukkoon perunajauhot ja sokeri ja lisää seos vuokaan. Painele taikina kostutetuin käsin levyksi ja nosta mustikoiden päälle.
- Paista 200 asteessa noin puoli tuntia tai kunnes pinta on saanut kauniin värin.
oi, sieltäkö löytyi lakkoja! Pohjoisessa on kuulemma ollu huono lakkavuosi, ei marjan marjaa juuri muualla kuin Ranualla. Mutta kiva, että niitä löytyi teiltä päin!
Ja mitä mustikkakukkoon tulee, aika hyvä sattuma: oma äitimuorikin leipoi sitä ihan hiljattain! En tosin silloin päässy maistamaan, mutta TIEDÄN että se on nannaa…
Täällä Varsinais-Suomessakin oli ainakin raakoja lakkoja muutama viikko sitten, mutta tämän varsinaisen sadon keräsin kotiseudulta Kymenlaaksosta.
Mustikkakukko on klasikko, toimii aina :)
Hassua, että on vain yksi kommentti tässä vanhassa reseptissä. Tämä on ollut mun puolison suosikki varmaan tuosta 2013 asti ja haluaa sitä vieläkin jokaisena synttäri- ja isänpäivänä. 😄❤️
Kiva kuulla, että on maistunut <3
Hei, resepti kuulostaa hyvältä mutta savolaisena huomautan että tästä kukosta puuttuu pohja! On varmasti hyvää näinkin, mutta perinteisemmän mallista halajavien kannattaa ottaa tämä huomioon.
Kiitos palautteesta! Tämä resepti on yli 10 vuotta vanha, ja varmasti tekisin nykyään monta asiaa toisin. Mulla on vielä mietinnässä, mitä teen tälle blogin reseptiarkistolle ylipäätään. Jos poistan ohjeita, ihmiset kyselee niiden perään. Olen siis ainakin toistaiseksi antanut näiden olla täällä ja jokainen voi omalla vastuulla tehdä!
Ei älä missään nimessä poistele ohjeita! Sun reseptithän on usean vegaanikokkaajan kulmakivi. Tarkoitus ei ollut kritisoida, vaan huomauttaa vaan huolettomia kokkaajia, joihin itsekin lukeudun, ettei tule yllätyksiä siinä vaiheessa kun taikina on tehty ja siitä ei riitäkään sekä pohjaan että kanteen. Mustikat ja ruis on vielä suht edullisia, joten tämä on mainio budjettiresepti :)