Juuri postiluukusta tipahtanut ihana Raakaa ja makeaa -jälkkärikirja on jo täynnä suklaisia sormenjälkiä. Kirjan ohjeilla on vasta kokeiltu raakasuklaan valmistamista, mutta veikkaan, että tähän opukseen tulee tartuttua uudelleen vielä monta kertaa!
En tiedä johtuuko se tuosta omasta työn alla olevasta keittokirjasta vai yleisestä kevätinnostuksesta, mutta tänne on iskenyt taas aivan valtaisa keittokirjavillitys! Pistin juuri ulkomailta tilauksen vetämään mm. tästä hurmaavan näköisestä The Vegan Baker -kirjasta, ja odotan jo kuin kuuta nousevaa Terry Hope Romeron uutta salaattikirjaa! Kunhan saan tuon oman teokseni kesällä pois käsistäni, voisinpa hetkeksi keskittyä kokkailemaan enemmänkin muiden resepteistä :)
Oletteko te siellä ruudun toisella puolella tehneet viime aikoina hyviä keittokirjahankintoja?
Raakaa ja makeaa on ehdottomasti yksi tämän kevään kiinnostavimmista kotimaisista ruokakirjauutuuksista. Kirja on selkeä ja kaunis katsella, ja jo heti ensi vilkaisulta reseptit vaikuttivat helppotajuisilta ja riittävän yksinkertaisilta myös kaltaiselleni raakaruokanoviisille. Reseptien noudattamiseen ei myöskään vaadita ihmeellisiä valmistusmenetelmiä eikä erikoisia laitteita jäätelökonetta ja tehosekoitinta lukuun ottamatta, vaan ne onnistuvat vaikkei kummoinen raakaruokakokki olisikaan.
Kirjan kenties helpoiten lähestyttävimpiä herkkuja ovat erilaiset raakasuklaat ja konvehdit, joita kirjassa riittääkin joka makuun. Pientä miinusta tulee siitä, että kirjan suklaareseptit ovat valtavan kokoisia. Ovatko reseptit suurperheelle, vai kuulostaako 80 suklaakonvehtia muistakin isolta määrältä? Kirjasta muuten löytyi myös oiva helppotajuinen ohje suklaan temperoimiseen, jonka avulla onnistuin itsekin saamaan suklaasta kauniin kiiltävää.
Kokeilin tehdä kirjan ohjeella suklaata, joskin vaihdoin reseptistä hasselpähkinät rusinoihin ja kookoshiutaleisiin, kun niitä sattui olemaan kaapissa. Samalla puolitin reseptin noin suunnilleen ja säädin vähän muutakin sen mukaan, mitä kotona oli kaapeissa. Raakamakeisia ja muita herkkuja kokkailisi mielellään useamminkin, mutta makeanhimoa hillitsee ainakin täällä eniten se, että kulutin näihinkin namuihin melkein kolmen päivän ruokabudjetin verran rahaa.
Rusina-kookosraakasuklaa
n. 25 isoa konvehtia
- 150 g raakakaakaomassaa
- 100 g raakakaakaovoita
- 3 rkl agavesiirappia
- 2 tl vaniljauutetta
- ripaus suolaa
- 1 dl rusinoita
- 0,5 dl kookoshiutaleita
- Sulata raakakaakaomassa ja -voi vesihauteessa. Lisää siirappi, vaniljauute ja suola.
- Temperoi suklaa halutessasi ja sekoita sitten rusinat ja kookoshiutaleet joukkoon.
- Kaada seos muotteihin ja laita jääkaappiin jähmettymään.
Resepti muokattu Raakaa ja makeaa -kirjan (Tammi 2014) hasselpähkinäsuklaasta.
Jos makeat raakaherkut kiinnostavat, voin kyllä suositella kirjaa lämpimästi. Täällä sormet syyhyävät jo päästä testaamaan limekakkua, mustikkamoussea ja raakatoffeeta. Kuulostaa hyvältä, eikö? :)
Raakaa ja makeaa saatu arvostelukappaleena
Ihanan kuuloisia kirjoja! Itselläkin kevään myötä noussut kauhea himo kaikkiin keittokirjoihin. Ostin juuri reissun päällä ollessani Lisa Fabryn Divine Vegan Desserts kirjan! Kuolaus, ihana kirja, ja joka herkusta myös kaunis kuva!
Ooh, kuulostaa hyvältä! Tuo täytyy ehkä pakata seuraavaksi ostoskoriin :)
Terve! Löysin ihan Turun Akateemisesta tuon The Vegan Bakerin ja se on sikahyvä kirja, kauniit ja hyvänmakuisia juttuja jotka onnistuu tällaselta nybörjareltakin. Innostuin sen kautta tekemään mahollisimman hyvää vegaaniruokaa että kelpais perheellekin… ja siinä missiossa tämä sun blogi on kans ollut suureksi avuksi! Eli kiitos hienoista resepteistä!
Joo, huomasin itsekin, että se oli siellä. Tilasin kuitenkin netistä halvemmalla ;)
Kiva kuulla, että reseptit toimii (sekä kirjassa, että täällä)!
Herkullisen näköiset raakasuklaat,ja siitä tuleekin mieleen,etten ole pitkään aikaan tehnyt raakasuklaata.nyt kun näin nuo niin tekee taas mieli.Paras vuoden aikana hankkimani kirja on ollut Ottolenghin ja Tamamin Jerusalem-kirja,jossa on myös paljon kasvisohjeita.
Lähi-idän keittiö kyllä kiinnostaa. Täytyypä tutustua tuohon!
Herkullisen näköisiä! (en ole nähnyt kirjan kuvaa muuten kuin tuossa kuvassasi, mutta voisinpa sanoa, että omissa kuvissasi suklaat näyttävät vielä paremmilta ;) Oon samaa mieltä siitä, että hyvin usein monet reseptit (mitkä tahansa) on turhan suuria. Kokkailen melko paljon japanilaisista ohjeista, ja niissä on usein 1-2 munan kakkuja, 3 munan on jo suuri. Kyseenalaistankin nykyisin monien reseptien kokoa, kun syöjiä on kuitenkin max 2, enkä ole ikinä osannut säästää herkkuja…
Mä kyllä teen ruokia aina isoja määriä, koska syön yleensä samoja muutaman päivän putkeen ja pakastan ruokia annoksina, niin saan eväät töihin helposti. Herkkuja en minäkään voi tehdä kotiin isoja määriä, koska syön niitä sitten kans isoja määriä ;)
Mielenkiintoinen suklaaherkku, voisin vaikka tekaista viikonloppuna.
Tässä viimeisimmät vuoden aikana hankkimani kirjat:
Silliä ja silakkaa
Saa vaivata
Kesän grilliherkut
Kotilieden parhaat kalaruoat
Kotilieden parhaat pihvit, paistit ja padat
Oma sato – Kotipuutarhurin hyötykasviopas
Hyvän olon keittokirja 2
Aurinkomaa – Koko perheen kasviskeittokirja
Parhaat reseptit – Kiina
Soppakirja
Fuelfood
Kotilieden parhaat pihvit, paistit ja padat kuulostaakin just sopivalta mun keittiöön!
Kysymyksesi: Oletteko te siellä ruudun toisella puolella tehneet viime aikoina hyviä keittokirjahankintoja?
Vastasin sen mukaisesti, enkä erotellut mitään tai nostanut vege-kirjoja erityisasemaan, vaikka niin olisi ilmeisesti pitänyt tehdä. Jokaisessa kirjassa on kuitenkin jotain hyvää ja oppimisen arvoista.
Ei liene ihan hölmöä olettaa, että vegaaniruokablogissa pysyttäisiin suunnilleen kasvisruoan parissa. En minä ainakaan käy esimerkiksi karppaajan ruokablogissa kertomassa juuri ostamastani vegaanisesta leivontakirjasta… :)
Minun postiluukusta kolahti tänään Makini Howellin keittokirja nimeltä Plum. Makini pyörittää täällä Seattlessa maailman parasta ravintolaa (myös nimeltään Plum). Ravintola tarjoaa luomu-vegaaniruokaa ja kaikki on niin hyvää!!! Vielä en ole ehtinyt reseptejä testaamaan, mutta kaikki vaikuttaa herkulliselta ja suhteellisen helpolta. Kirja löytyy ainakin Amazonista.
Kiitos vinkistä! Täytyy ehdottomasti tutustua :)
Oi apua! Miten hyvältä näyttää, vaikken edes ole suklaan suuri ystävä…! <3 Ja limekakkukin kuulostaa niin herkulliselle että! Ja mahtavaa kuulla että sinultakin on tulossa kirja! Sitä odotellessa täytyy tsekata tämä opus :)
Suosittelen :) Jos on vielä aloittelija raakajuttujen saralla, niin tämä on oikein kiva kirja aloittaa!
Alkusyksystä pitäisi olla seuraava kirja kansien välissä. Palaan tähänkin asiaan täällä blogissa kyllä!
Jokainen tulkoon autuaaksi omalla uskollaan tai ideologiallaan. Elä ja anna muidenkin elää, vaikka lapsuuden traumat näyttäisivätkin puskevan pahasti läpi kaikessa ;)
Nimenomaan elä ja anna muiden elää. Kyllä ne eläimet tappaa pitää jos niistä pihvi tehdään.
Taisi lohkaisu osua omaan nilkkaan.
:D
No nyt en kyllä enää ymmärrä mistä puhutaan.
Olen muuten kirjoittanut tätä aihetta sivuavan tekstin pari vuotta sitten: https://chocochili.net/2012/08/muutama-sana-kommentoinnista/
Kommenntointiosiosi yläpuolella pitäisi olla teksti: VAIN VEGAANIT SAAVAT KOMMENTOIDA, MUUT ÄLKÖÖT VAIVAUTUKO! Enpä ole lukenut kaikkia juttujasi, vain sieltä täältä, ainoastaan muutaman, saatikka kahden vuoden takaisia. Sen siansuolijutun kylpyammeessa, jossain Venäjällä, kyllä lukaisin. Voi ressua! Yksisilmäisyyteen taipuvaiset provosoituvat herkimmin. Narcissonkin sisar luuli olevansa maailman paras, löydettyään uuden minänsä samankaltaisten seurasta ja keskinäisen kehun suitsutuksesta. Matkailu avartaa ja reissussa rähjääntyy ;)))))
Kuulostaa nyt hiukan siltä, että joku muu on provosoitunut enemmän kuin minä.
Ei kyse ole siitä, etteikö täällä saisi kommentoida muut kuin vegaanit. Tottakai saa, ja mielellään saakin! Mutta miksi täällä pitäisi käydä keskustelua hyvistä liharuokakirjoista tai siitä, miten jonkun vegaanisen reseptin voi muuttaa ei-vegaaniseksi? Sille on omat fooruminsa ja bloginsa.
Kuten sanoin, en minäkään menisi hehkuttamaan jotain hyvää vegaanista leivontakirjaa karppaajan ruokablogiin tai virittämään keskustelua eläinten oikeuksista lihapatareseptin äärelle. Tilannetaju on ihan hyvä ominaisuus.
Rakentavaa keskustelua ei luoda sillä että provosoit noin rankasti ja tarkoituksella :) jos haluat että muunkinlaisia kommentteja katsotaan hyvällä niin voit tsempata omaa ulosantiasi.
No oli tässä varmaan mun puoleltakin pientä provosointia (lupaan parantaa tapani!), mutta kivaa olisi, jos tällä kommenttilaatikossa sopu säilyisi :)
Heippa, aivan ihanaisilta näyttävät! Ja varmasti myös maistuvat.
Hei muuten, mistä olet hankkinut erilaisia mittalusikoita? Kaipaisin sellaisia t-lusikan mittoja, mutta en ole nähnyt kuin desimittoja tavan kaupoissa. Löytyykö niitä jostakin vaikkapa netissä?
Kiitos :) Olivat kyllä herkkua!
Mä olen ostanut omat mittalusikkani muistaakseni joskus aikoinaan Indiskasta, mutta kyllä niitä pitäisi löytyä esimerkiksi tavaratalojen leivontatarvikeosastolta – yleisimmät merkit taitavat olla Heirol ja Iloleipuri. Netistäkin löytyy kyllä, esimerkiksi täältä.
Minä olen varustellut keittiötäni ihan Claes Olsonin tuotteilla. :D Viimeksi muuten ostin sieltä noin 5€ hintaan cup-mittasarjan, koska kyllästyin laskemaan, kuinka paljon 1,5 kuppia onkaan desilitroissa jne.
Kiitos Elinalle hienosta blogista!
Joo, ne cup-mitat on kyllä ihan ehdottomat, jos leipoo paljon amerikkalaisista ohjeista. Helpottaa eloa kummasti! Kiva tietää, että Clasultakin löytyy. Omani olen ostanut muistaakseni Anttilasta joskus aikaa sitten :)
Hei Elina! Kiitos ihanasta blogista ja mahtavasta työstä, jota olet tehnyt kasvisruoan parissa. Tämä blogaus on erityisesti mieleeni, koska kasvatan kahta sokeritonta vegaaniherkkusuuta gaaniherkkusuuta. Näin ollen raakaherkut on todellakin meidän juttu!
Jos saan kommentoida tuota Hanskin jutustelua, niin täytyy kyllä sanoa, että mun mielestä on aika provokatiivista ja tarpeetonta listata tässä blogissa lihakeittokirjoja, puhumattakaan tuosta logiikan loikasta suvaitsevaisuuden ja lapsuuden traumoja suhteen. Näin ollen ihailen, Elina, paitsi kokkauskykyjäsi, myös hermojasi. Tsemppiä!
Kiitos, kaima! :)
Nami! Pakko tehä tota suklaata. En ookkaa viel koskaan kokeillu. Mistä voi ostaa raakakaakaomassaa ja -voita? Oiskohan ruohonjuuressa?
Joo, Ruohonjuuresta löytyy! Ja myös Life-myymälöistä ja Punnitse & Säästästä ja sen sellaisista saa. Niitä on ainakin CoCoVin valikoimissa, ja sitä myydään aika monessa paikassa jo :)
Raakaruuat ja varsinkin leivonnaiset on mulle vielä aivan tuntematonta aluetta, ehkäpä tämmöiset suklaahommelit voisi olla juuri oikea tapa tutustua tähän skeneen.
On varmaan kaikkien etujen mukaista muistaa hyvä ja kohtelias käytös myös täällä nettimaailmassa, ja pyrkiä kommenteissakin muistamaan aihepiiri missä liikutaan ja olla menemättä henkilökohtaisuuksiin.
Olen blogisi suuri ystävä, ja on ikävää, jos bloginpitäjä joutuisi pahoittamaan mieltään kommenteista ja varsinkin jos pitäisi alkaa miettiä kommenttiosion rajaamista tai jopa poistamista. Toivoisin, että kunnioitamme toistemme valintoja ja elämäntapoja emmekä tarkoituksella loukkaa toisiamme. Näin itsekin pyrin täällä ruudun takana ”oikeassakin” elämässä käyttäytymään.
Kiitos kommentista, Ennamaria!
Raakasuklaat on tosiaankin ehkä helpoin tapa tutustua raakajälkiruokien maailmaan. Nam!
Vaikuttaa tosi herkulliselta!
Joo, jokainen voisi miettiä omia motiivejaan kommentoimiseen, ja siihen että puhuuko asiasta vai asian vierestä. :)
Heh, ehkäpä niin…
Mun tekis mieli hankkia This rawsome vegan life -blogin Emilyn uusi Rawsome Vegan Baking. Ihan vaan kuolatakseni ihanille kuville! Mulla on raakaleipomusten kanssa vähän sama ongelma. Tuntuu, että niihin menee hirveästi rahaa (ja pähkinöitä). Mutta ehkä voisi ajatella, että jättäis ”tavisleipomukset” vähemmälle ja herkuttelis hyvillä mielin näillä ”terveellisemmillä”. Ainakin, jos niitä malttaisi tehdä niin pienen määrän, ettei vedä övereitä kerralla…
Tuohon kirjaan olenkin törmännyt usein Pinterestissä viime aikoina. Se näyttää kyllä yhtä ihanalta kuin kirjoittajan blogikin! Täytynee laittaa sekin ostoslistalle :)
Ja totta puhut. Ehkäpä voisi ajatella niin, että syö vähemmän ja laadukkaampaa, myös mitä tulee herkkuihin.
Olen kerran kokeillut itse tehdä raakasuklaata ja se oli todella hyvää, mutta juuri sen hinta on rajoittanut innostusta. Mutta täytyy taas kokeilla :)
Minusta henkilökohtaisuuksiin ei saa mennä ja kommenttien tulee olla rakentavia. Kasvisruoka ja vegaanius on valitettavasti Suomessa edelleen sellainen aihe, joka joissakin herättää suuren pilkkaamisen tarpeen. Kuten myös ekologiset näkökulmat.
Mutta siis haluaisin myös tuoda esille blogien lukijan näkökulman. Kun aloin lukea blogiasi, tarkistin kuvauksestasi (oikealla ylhäällä) onko tämä kasvis- vai vegaaniblogi ja koska siellä luki, että täällä kokkaillaan kasvisruokaa, meni pitkään tajuta, että tämä on vegaaniruokablogi (silloin ei tuon chocochili-tekstin alla ylhäällä tainnut olla tuollaista vegaanitekstiä). Eli aika kauan seurasin blogiasi ihan aktiivisestikin, ymmärtämättä että se on vegaaniruokablogi…
Lukijat myös seuraavat monia blogeja (esim tätä varmasti seuraa myös ei-vegaanit) ja aina ei välttämättä muista, mikä oli kunkin bloggaajan ideologia. Nykyisin on myös enemmän erilaisia ruokaideologioita, kuten juurikin karppaus tai raakaruokailu. Itselläni on käynyt niin, että olen jättänyt suosiolla kommentoimisen väliin (varsinkin raaka-aineiden korvaamiseen liittyvän), etten vahingossa loukkaa, koska ruokaideologiat ovat ihmisille kovin kuumentavia aiheita. Mutta eihän sekään tilanne ole kovin toivottava, että jättää kommentoimatta loukkaamisen pelossa. Täällä kun ei välity se, että kysyy kunnioittavasti, mutta ei vaan tiennyt että jossain jutussa joku raaka-aine ei ole sovelias.
En esimerkiksi välttämättä uskaltaisi raakaruokabloggaajalle kommetoida raaka-aineiden hinnasta, kun se on tavallaan ideologinen valinta, jossa säästää kenties sitten jostain muusta :)
Kiitos kommentista ja hyvistä ajatuksista, Jenni! :)