Syksyinen helppo arkiruoka paistuu pannulla. Ruusukaaleja, savutofua ja happamia omenoita sekä mausteeksi hiukan vaahterasiirappia ja rosmariinia.
Syksyllä ja talvella tekee aina ihan hulluna mieli ruusukaaleja. Usein höyrytän ne nopeasti ruoan lisukkeeksi, mutta ne ovat tietysti aivan superherkullisia monessa muussakin ruoassa. Ruusukaaleja kannattaa paahtaa uunissa vaahterasiirapin kanssa, tai vaikka pyöräyttää niistä pastaa vegepekonin kera. Tänään kuitenkin paistelin ruusukaalit pannulla omenalohkojen ja savutofun kanssa. Ihana syksyinen lounas! Tähän sain uppoamaan hyvin myös jääkaapin perukoilta löytynyeet muutamat vähän nahistuneet omenat.
Omenainen ruusukaali-savutofupannu
2-3 annosta
- 300 g ruusukaaleja
- 1 iso sipuli
- 1 pkt kylmäsavutofua
- 2 pienehköä hapanta omenaa
- oliiviöljyä paistamiseen
- 1 tl balsamiviinietikkaa
- 1 tl vaahterasiirappia
- 0,5 tl kuivattua rosmariinia
- suolaa ja mustapippuria
- saksanpähkinöitä
- Poista ruusukaaleista kuivat kannat, poista mahdolliset huonot uloimmat lehdet ja halkaise ne. Leikkaa sipulista puolirenkaita. Kuutioi savutofu ja leikkaa omenat pieniksi lohkoiksi.
- Kuumenna tilkka öljyä suuressa paistinpannussa. Lisää sipulit, balsamiviinietikka ja vaahterasiirappi. Kuullota sipuleita muutama minuutti. Lisää sitten pannulle ruusukaalit ja paista noin viitisen minuuttia.
- Lisää pannulle vielä savutofu, omenat, rosmariini sekä suola ja pippuri. Jatka paistamista, kunnes tofu on saanut kauniin värin.
- Murskaa pinnalle saksanpähkinöitä ennen tarjoilua.
Tämä on ehkä vähän hassu kysymys, mutta siis ilmeisesti ruusukaaleja voi laittaa suoraan pannulle. Ei ole kauheasti kokemusta, mutta siis ekan kerran kun laitoin ruusukaaleja paistoin niitä sen jälkeen kun äiti oli höyryttänyt niitä hetken.
Voi laittaa! :)
Pidän itse sellaisista reilusti rapeista ruusukaaleista, mutta tietysti ne kypsyy kauemmin jos ne laittaa pannulle sellaisenaan. Tämä koko homma paistuu kuitenkin noin kymmenessä minuutissa. Jos haluaa vähän nopeuttaa, niin kaalit voi tietty höyryttää ensin kevyesti.
Ruusukaalit on kyllä syksyn merkki :) Ja ihanaa pikaruokaa.
Ruuskaalit mun mielestä on tosi hyvä tausta muille mauille ja mielestäni ne kaipaa aina sekä jotain makeaa että jotain hapokasta parikseen – kuten tässä sinunkin ohjeessa. Minäkin yhdistin ruusukaalit omenaan, mutta kastikkeeksi tein sitruuna-timjami-vinegretin, tässä linkki mun versioon :) http://maikinmokomin.blogspot.fi/2014/10/lammin-ruusukaalisalaatti.html
Oijoi, näyttääpä hyvältä tuokin resepti! Tähän tulee varmasti tartuttua seuraavassa ruusukaalihimokohtauksessa :)
Tein tänään ja oli herkullista! Kiitos reseptistä!
Ihan mahtavaa että tykkäsit! :)
Olen tehnyt tätä valehtelematta joka syksy tuosta reseptin julkaisusta lähtien eli jo yhdeksäs syksy menossa! Tästä on muodostunut koko perheen arkinen syysherkku, mistä kiitos näin monen vuoden jälkeen! :)
Onpa hauska kuulla, että nämä vanhat reseptitkin on edelleen käytössä :)