Chocochilissä on sivuttu tätä aihetta aikaisemminkin, mutta viime aikoina olen mietiskellyt asiaa vähän toisestakin näkökulmasta. Nykyään tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus se, että blogien sisällöstä leijonan osa muodostuu muualta kopioiduista kuvista. Tekijänoikeudet koskevat internetiä ihan yhtä lailla, mutta harva tuntuu siitä piittaavan.
Annan mielelläni ottamiani kuvia käyttöön ei-kaupallisiin tarkoituksiin, jos siihen kysytään etukäteen lupa. Muutaman kerran olen pyytänyt bloggaajaa poistamaan minun ottamani kuvan postauksesta, jos ja kun sen käyttöön ei ole kysytty lupaa. Kerran asialla oli myös eräs toimittaja, joka oli lupaa kysymättä kopioinut kuvani blogiinsa – jäin vain miettimään, ettei toimittaja varmastikaan kuvita aikakauslehden artikkelia netistä luvatta kopioiduilla kuvilla. Esimerkiksi muotiblogeissa näkyy jatkuvasti The Sartorialistista poimittuja kuvia, yleensä vielä hauskasti merkittynä: © Sartorialist. Kysyn vain, mitä virkaa tuolla copyright -merkillä on, jos kuitenkin materiaali on jo kopioitu käyttöön ilman lupaa? Kaikille ei tunnu olevan selvää, että vaikka kuvan perään laittaisi minkä linkin ja copyright -merkinnän ja kuvaajan nimen, kuvaa ei silti saa käyttää jos siihen ei ole kuvaajan suostumusta. Usein näkee myös Pinteresistä poimittuja kuvia, joiden lähteeksi on mainittu Pinterest. Luulisi jokaisen tajuavan, ettei Pinterest ole mikään lähde yhtään millekään!?
Erityisen ongelmalliseksi asian tekee se, jos bloggaaja tekee rahaa postauksillaan. Aika moni aikakauslehtien nettisivujen alla bloggaavakin tuntuu tuottavan sisältönsä blogiinsa paljolti toisten tekemällä materiaalilla – ja saa siitä palkkaa. Mielestäni tämä hämärtää täysin sen teoreettisen eron, mikä voi olla blogikirjoituksen ja painetun tekstin välillä.
Tekijänoikeuksista ei pitäisi olla epäselvyyttä yllämainituissa tapauksissa, mutta kokonaan toinen, ja paljon monimutkaisempi juttu onkin sitten ideoiden kopiointi, josta oli juuri juttua Vastasekaisin kilinkolin -blogissa.
Mitä ajatuksia tämä teissä herättää? Onko se ihan ok ja tämän ajan henki, että kuvat vain leviävät pitkin nettiä ilman rajoituksia?
Vaikka omalla pienellä ruokablogilla ei ole kourallista enempää seuraajia, ei tulisi mieleenkään käyttää muiden ottamia kuvia. Mikä järki bloggaamisessa on jos sisältö lainataan muualta?
Pinterestin lisäksi lähteenä näkyy usein Google, mikä myös on varsin huvittavaa.
Vaikka kuvien lainaaminen on tietyllä tavalla ”kohteliaisuus” saa se todella veren kiehumaan. Omat kuvani ovat aina henkilökohtaisia ja tuntuu uskomattomalta, että joku haluaa niitä lainata. Näin ei ole onneksi usein käynytkään. Sen sijaan blogissani esitettyjä ideoita ja ohjeita (käsityö) on surutta esielty omina monen monta kertaa. Erityisen ärsyttävää se on silloin jos ideoitani käytetään myyntitarkoituksiin ja toinen tekee niillä rahaa.
Mä julkaisen blogini (ml. valokuvat) Creative Commons -lisenssin alla, joten sen puolesta helpotan mahdollisia lainaajia. Toki tuolloinkin on mainittava lähde.
Ne harvat kerrat, kun joltain toiselta täytyy kuvia lainata, niin valitsen juuri CC -lisenssillä julkaistua materiaalia.
Noi Pinterest/Google/copyright -kuvakavalkadiblogit kierrän kaukaa, eipä niissä tekstien puolellakaan ole yleensä mitään oivaltavaa tai mielenkiintoista.
Itse kirjoittelin muutama kuukausi takaperin juuri tekijänoikeuksista blogiini, http://lifetastesgood-nanne.blogspot.fi/2012/10/tekijanoikeus.html . Tosin kyseessä oli hieman erilainen tapaus, mutta silti toisten kuvien väärin käyttäminen on mielestäni erittäin väärin, lainkin mukaan. Kuka tosiaan tulee iloiseksi käyttäessään muiden kuvia? Itse en sellaiseen pysty.
Minäkin valokuvaan ja ennen tanssin ultimaattisen ärtymyksen rajamailla aina kun joku käytti kuviani ilman lupaani, mutta näkökulmani asiaan on hieman muuttunut tässä ajansaatossa. Itse näen asian nykyään niin, että mitään ei voi omistaa ja siksi koen niinsanotun ’taiteen varastamisen’ illuusioksi. Mikään tässä maailmassa ei periaatteessa kuulu pelkästään itsellemme.
Noh, sitten kuuluu kuuluisa ’mutta minun täytyy tehdä rahaa taiteellani’. Kysytäänpä Leonardolta ja Michelangelolta, että omistavatko he taiteensa.
Mietin miltä minusta tuntuisi jos törmäisin maailmalla ihmiseen, joka yrittää tehdä rahaa taiteellani. Suuttuisinko? Tuskimpa voisin suuttua ihmiselle, joka ihailee töitäni niin, että uskoo ansaitsevansa niillä elantonsa.
Jotenkin tuntuu siltä että jos julkaisee kuvia netissä niin ei niitä voi pitää kokonaan omana, ne kyllä lähtee pyörimään enemmin tai myöhemmin. Tietty jos joku kopioi kuvan ja idean ja pitää sitä omana, niin se on sitten eri asia.
Tärkeä aihe josta kannattaa aina muistuttaa! Kirjoittelin itse viime keväänä ajatuksiani kirjablogien näkökulmasta: http://sbrunou.blogspot.fi/2012/04/bloggaajat-ja-tekijanoikeus.html
Flickristä on helppo etsiä kuvituskuvia kun käyttää Creative Commons -rajausta. Niitäkin käyttäessäni merkitsen kuvaajan nimen ja linkitän alkuperäiselle sivulle.
Juuri etsin luvallisia kuvia eräästä HBO:n tv-sarjasta. Uskomatonta mutta totta, runsaasta klikkailusta huolimatta en ole löytänyt mitään mediakäyttöön merkittyä HBO:n omaa sivua.
”Kaikille ei tunnu olevan selvää, että vaikka kuvan perään laittaisi minkä linkin ja copyright -merkinnän ja kuvaajan nimen, kuvaa ei silti saa käyttää jos siihen ei ole kysytty lupaa.”
Yhdysvalloissa saa käyttää muiden kuvia ”fair use” -periaatteen mukaisesti ilman lupaa.
Tämä oli mulle uutta tietoa. Mitä on ”fair use”? Sisältääkö se esimerkiksi tuon mainitsemani esimerkin, jossa henkilö saa rahaa bloggaamisesta?
Fair use on ”aika” sekava käsite. Vaikka se mahdollistaa tekijänoikeuden suojaaman materiaalin jakamisen, mutta suurin ongelma on kuitenkin se, että milloin kyseessä on sitä ”reilua käyttöä” ja milloin se on laitonta. Vaikka opetuskäytössä monet asiat ovat fair usea, mutta toisessa se ei ole. Ota siitä nyt selvää.
Tietenkin jokaisella on omat näkemyksensä tekijänoikeuksista. Omassa blogissani (yöruokaa.com) kerron aika selkeästi, että kuviani saa käyttää vapaasti, mutta pitää ilmoittaa jos kyseessä on ei-kauppalinen (nettisivuja ei lasketa mukaan) tai kaupallinen jakelu. Mielestäni kuvia saa käyttää vapaasti ei-kaupalliseen tarkoituksiin, kunhan kertoo, kuka on materiaalin tuottanut (ja tietenkin olisi hienoa jos vielä kertoisi oikeudenhaltijalle erikseen.)
Mä olen kirjailijana päättänyt kokeilla, seuraavatko ihmiset edes pelkkään verbaaliseen ilmaisuun perustuvaa blogia. On siellä joku kuvakin ollut, juliste/ilmoitus/mainos eräästä tapahtumasta, johon osallistuin. Mutta pääosin kuvaton. Sinun blogissasi kuvat ovat hyvin tärkeitä (ja hienoja).
Ymmärrän netissä kiertävien kuvien käyttämisen esim. Facebookin ei-julkisessa profiilissa tai vain kavereille -blogissa, mutta kaikille julkisessa sosiaalisessa mediassa tms. en itse julkaisisi ilman lupaa muiden kuvia.
P.S. Ainakaan mainitsematta lähdettä.
No mun mielestä tuo lähdemaininta ei ole se pointti, vaan se, onko netissä olevat kuvat kaikkien käytettävissä olevaa vapaata riistaa?
Minun mielestäni on yksiselitteistä, että jos joku (esimerkiksi bloggaaja) haluaa pidättää kuvien tekijänoikeuden itsellään, on hänellä siihen oikeus. Oletushan on, että kuvat ovat tekijänsä omaisuutta, joten bloggaajan tulee erikseen merkitän kuvansa julkaisuvapaiksi, jotta muut tietävät kuvien kopioinnin olevan sallittua. Ja esimerkiksi Creative Commons -lisenssin pelisääntöihin kuuluu linkittäminen.
Yleensä blogin pitäjät tuntuvat tämän ymmärtävän, joskaan ei aina. Näkee sellaistakin, että bloggaaja on merkinnyt bloginsa sivupalkkiin ”ethän kopioi kuviani ilman lupaa” tms. huomautuksen, mutta julkaisee itse kuvia, joiden oikeudet ovat jossakin ihan muualla.
Tuo (c) Sartorialist tai vastaava merkintä on toki siinä mielessä hyvä, että vaikka tekijänoikeuksia onkin rikottu, ohjaa se todennäköisemmin porukkaa myös alkuperäiselle sivulle kuin se, että tekijänoikeuksia olisi kunnioitettu, ja kuvaa ei olisi viety omaan blogiin. Eli tässä ainakin taloudellinen haitta jää olemattomaksi tai seurauksena voi olla jopa oikean tekijän taloudellinen hyöty. Itse luottaisin oman blogin kokonaisuuden voimaan siinä määrin, etten jaksaisi välittää kopioijista.
Minusta pitää aina kysyä lupa kuvan omistajalta ;sellaisen käyttäminen ilman lupaa on todellakin epäkorrektia. Olen joskus harvoin laittanut netistä löytämiä kuvia esim, jostain tuotteesta,mutta aina niin,että on linkitys siihe kuvaan,.
Oletan,että myös minun kuviani on kopioitu.
Kyllä kuvien kanssa pitää olla tarkkana. Minä ainakin yritän käyttää ihan vain omia kuviani, vaikkeivat ne aina niin hienoja olisivatkaan. Joskus tulee käytettyä kuitenkin kustantamoiden kuvia linkkeinä kyseisestä kirjasta kirjoittaessani. Yritän selittää itselleni, että siinähän minä markkinoin sitä kirjaa heidän puolestaan, mutta eihän se tietysti ihan niin itsestään selvää ole…
Minna, kirjabloggausten yhteydessä kustantamojen mediakuvien käyttäminen on sallittua. Sitä varten kustantamot julkaisevat mediakuvia kirjojen kansista ja kirjailijoista, että media (myös blogit ovat mediaa!) voisivat käyttää kuvia aiheeseen liittyvien juttujen yhteydessä.
Juu, varsinkaan vanhemmista kirjoista näitä ei aina vaan ole kovin hyvin saatavilla… tai ainakaan minä en ole löytänyt.
Juuri pari päivää sitten tein Googlen kuvahakuja käyttäen omia kuviani hakulähteinä (tämäkin on mahdollista…) ja löysin useita tapauksia, joissa kuviani oli käytetty ilman mitään lähdemerkintää, annettu ymmärtää ikään kuin että ne olisivat blogaajan itse ottamia. En oikeasti ymmärrä tällaista, sillä itse olen CC-lisensoinut kuvani niin, ettei niitä käyttääkseen tarvitse edes kysyä lupaa, kunhan linkkaa lähteeseen. Annan mieluusti muiden käyttää kuviani, koska en ole ammattilainen, mutta kuvista kunnian vieminen tuntuu pahalta, kun itse on nähnyt vaivaa niiden ottamisessa.
En tiedä, onko sana kuratointi tuttu muille kuin viestinnän parissa pyöriville, mutta se on sellaista tiedon, kuvien jne. keräämistä eri lähteistä samaan kasaan selvästi lähteytettynä, jonka ennustetaan olevan yleistymään päin. Sellaista asioiden poimimista valtavasta virrasta.
Minusta Jenkkien systeemi kuulostaa hyvältä, jos tuo on totta mitä yhdessä kommentissa kerrottiin. Oletan, että siinäkin on lähde siis merkitty.
Minua vähän harmittaa se, miten vähän suosituimmissa blogeissa huomioitiin syksyllä Finnfoton kampanjaa. Olisin kuvitellut, että se olisi herättänyt tuolloin suurempaa keskustelua.
Olisin kyllä ehdottomasti huomioinut, jos olisin tiennyt kampanjasta!
joo tämä kuvien, tekstien, konseptien ja ideoiden lupaa kysymättä lainaaminen on ongelma johon valitettavan useat sortuvat tavalla tai toisella, ja erityisen harmittavaa se on kun siitä vielä maksetaan palkkoita kyseiselle luvatta lainaajalle, mutta kyllä se tapaukset joissa bloggari vain vain muuttanut jotain pientä osaa, kuten käyttää merisuolaa suolan sijaan. minulla on myös cc-lisenssi käytössä ja otan kantaa kuvieni kaupallisen käyttön luvan antamista tapauskohtaisesti, kun sitä kysytään. pinterest jotenkin on tehnyt kuvien käyttämisen helpommaksi enkä tiedä mitä muuta asialle voi tehdä kuin kirjoittaa siitä…
tiedän että minun pitäisi olla ylpeä itsestäni ja aikaansaannostani ja että se on kohteliaisuus että matskuni on niin hyvää että sitä surutta hyödynnetään toisaalla, mutten valitettavasti kuitenkaan osaa sitä ottaa sitä minkäänlaisena kohteliaisuutena vaan pahoitan mieleni joka kerta uudelleen.
Resepteillähän ei varsinaisesti ole tekijänoikeuksia, joten niitä nyt voi periaatteessa kuka tahansa lainailla mihin vaan – se on sitten toinen juttu onko se hyvän tavan mukaista vai ei. Ja ehkä niitä ohjeistuksen sanamuotoja nyt ainakin täytyisi vähän muuttaa.
Mä en sinänsä vastusta Pinterestiä, jos sitä käytetään siihen tarkoitukseen mihin se on ajateltu, eli kuvallisena linkkikirjastona. Pidän sitä itse tosi kätevänä tapana tallentaa reseptilinkkejä, koska ne löytyy sieltä helposti kuvan avulla. Mutta se, että jos joku poimii mun ottaman kuvan Pinterestistä, laittaa sen omaan blogiinsa ja laittaa lähteeksi ”Pinterest”, niin sillä tavalla sen ei kuulu toimia.
Kun ottaa riittävän huonoja kuvia, ei ole pelkoa että niitä kukaan käyttäisi..
No vakavasti puhuen, tämä kopioinnin laajuus on kieltämättä yllättänyt minut, ja ennen kaikkea se, että vaikka siitä puhutaan paljon, niin harva silti osoittaa konkreettisin esimerkein että ketkä kaikki kopioivat muiden resepetejä ja kuvia laittamatta lähdettä. Sellaiset yleiset syyttelyt eivät varmaan vähennä kopijoiden tyyliä tehdä samaa jatkossakaan, mutta jos suoraan sanottaisiin että hei, minun kuvani kopioitiin sinne ja ja sinne (tai että nyt löysin tuon kuvan tuon blogista), niin luulisi että se kopiointi vähän vähenisi. Saataisin aikaiseksi sellainen sosiaalisen paineen musta lista: kukapa sinne haluaisi joutua.
Minusta esim. juuri se Vatsasekaisin kilinkolin -blogin Riikan postaus oli virkistävä poikkeus tässä yleisessä ”kaikki kopioi”-menossa, koska siinä kerrottiin avoimesti mistä on kyse ja kuka oli plagioinut ja mitä. Meillä on valta vaikuttaa, jos vaan sitä halutaan käyttää ilman hurskastelua.
Tän tekstin tarkoituksena ei ollut syytellä ketään tiettyä, koska pointti ei ollut siinä että minun kuviani on kopioitu, vaan mietiskellä yleisellä tasolla tätä nykymeininkiä. En koe kovin hedelmällisenä yksittäisten ihmisten syyttelyä, joskin sitten taas isoja mediataloja voi ihan surutta vähän ryöpyttää, kuten teinkin viime kesänä.
Joo, ymmärrän kyllä tämän pointin. Minä vaan itse olen alkanut kallistua siihen, että ainoa keino kopioinnin kitkemiseksi olisi se, että kopioinnista seuraisi jotain sanktioita. Ja muitahan keinoja meillä ei kai ole kuin se, ettei se ole sosiaalisesti hyväksyttävää, mitä se ei olekaan. Mutta kun kukaan ei koskaan ”jää kiinni”, niin sitäkään sanktiota ei tavallaan ole käytännössä.
No ei todellakaan ole ookoo! Ongelma vain on niin suuri ja vaikea, että ei minulla ainakaan ole siihen mitään valmista ratkaisua :(
Tumblr on myös melkoinen kuvavarasten paikka. Juurikin Googlen kuvahakua käyttämällä eksyin Tumblr:n sivuille ja löysin sieltä omia kuviani, joita olen ottanut englanninkieliseen blogiini. Tyrmistyksekseni lähdeviite oli joihinkin muihin Tumblr-blogeihin, ei minun alkuperäiseen blogiini. Ja näitä oli monta.
Meinasin alkaa kirjoitella ystävällismielisiä huomautuksia blogien pitäjille, mutta kun kuvia ja vääriä lähdeviitteitä oli roppakaupalla, niin en vaivautunut. Ajattelin, että turhaa vain aikaani tuhlaan, en pysty kuitenkaan lopettamaan luvatonta kopioimista. Toisaalta sääli. Minua ainakin harmittaa, jos näen omia kuviani käytettävän ilman lupaa ja varsinkaan ilman viittausta blogiini.
Minulle ei tulisi mieleenikään käyttää toisten ottamia kuvia blogeissani. Ensinnäkin, pidän liikaa valokuvauksesta jotta voisin näin tehdä. Toisekseen, haluan välttää epäselvyyksiä tekijänoikeuksissa.
Olen kanssasi samoilla linjoilla. Toimittajana hämmästelen eniten mainitsemaasi esimerkkiä kuvia kopioineista toimittajista. Kuvathan voi tietenkin ”vesileimata”, mutta äkkiäkös sen vesileimauksen rajaa simppelillä kuvankäsittelyohjelmalla kuvasta pois.
Tämä aihe vei ajatukset laajemmin ilmaisten blogien hyödyntämiseen. Korneimpia kuulemiani esimerkkejä ovat nämä, joissa bloggaajaa pyydetään siirtämään bloginsa kaupallisen mediatalon sivustolle ilman minkäänlaista korvausta. Houkuttimeksi pitäisi riittää se, että ”saat hei nimes näkyviin ihan oikeen lehden nettisaitilla ja joskus jotain eineksiä ilmaiseksi testattavaksi”.
En usko siihen, että mikä tahansa julkisuus olisi hyvää julkisuutta, ja oma hengentuotoksensa kannattaisi antaa ilmaiseksi rahantekokoneeksi niille, jotka eivät vaivaudu tekemään sisältöä itse, mutta kuorivat mielellään kermat toisten luomuksista. Se, että nettiaikana muka kaikkien pitäisi saada jakaa ja käyttää kaikkea ilmaiseksi missä tahansa, on rasittavaa lässytystä. Ihan sama kuin minä marssisin kahvilaan, nappaisin kakkupalan vitriinistä, pistelisin sen poskeeni ja kieltäytyisin maksamasta, koska ”kyllä mullakin on oikeus syödä herkkuja, vaikka olen rahaton/laitan rahani mieluummin muihin asioihin kuin tähän toisen leipomaan ja kustantamaan muffinssiin”.
Huh, tulipas pitkä vuodatus. Aihe vain on niin kuumottava. Toivon, että kaikki bloggaajat pitäisivät oikeuksistaan kiinni ja harrastaisivat myös ”sisäpiirin valvontaa”. Eli puuttuvat asiaan, jos huomaavat jonkun toisen blogia kopioidun asiattomasti.
Minä mainitsen aina, jos olen käyttänyt jonkun toisen reseptiä edes inspiraationa ja olen muokannut alkuperäistä ohjetta paljonkin. Mielestäni se on paitsi reilua kaikkia kohtaan, myös hyödyllistä ruoanlaittoharrastuksen kannalta. Ainakin itse tykkään vertailla, miten joku resepti muuntuu eri tekijöiden käsissä, miten ihmisten makumieltymykset eroavat toisistaan jne.
Olen ihmetellyt viime päivinä itsekin erityisesti tätä ”Kuvat Pinterestistä” merkintää. Sehän on jotain aivan käsittämätöntä. Jokainen tietää, että pinterestin kuvat ovat muilta nettisivuilta peräisin, ja hulluinta hommasta tekee, että eihän ko. Bloggaaja ole välttämättä edes itse tarvinut nähdä vaivaa kuvien etsimiseksi, vaan ottaa kivasti screenshotin jonkun toisen pinterestboardistavielä kaiken muun päälle. Sanoisin, että paitsi tietämättömyyttä, luulen että monessa tapauksessa kyse on myös viitseliäisyyden puutteesta, jos ei jakseta kaivaa alkuperäisiä lähteitä ja linkata edes sinne.
Liikkeiden tai tuotekuvien yhteydessä lainaaminen on mielestäni ihan ok silloin, kun artikkeli nimenomaan kertoo tuotteista itsestään, sehän on käytännössä mainostusta tuotteille ja suora lähde parhaassa tapauksessa nettikauppaan. Mutta silloin jos esim. Stailauskuvia jonkin katalogin sivuilta käytellään vain fiiliskuvamielessä, ilman että lukija välttämättä edes tietää, onko kuva bloggaajan vai jonkun muun, ollaan kyllä ihan metsässä taas.
Ja täytyy sanoa, että oikeastaan usein ärsyynnyn sellaisista blogeista, joissa kirjoittajan itsensä anti on aivan minimaalinen. Parhaita ovat ne, jotka näkevät tekstiensä ja kuviensa eteen vaivaa, ja joista näkee, että tässä blogissa on jotakin omalaatuista ja erityistä. Vähän niinkuin chocochili!
Ja vielä loppuun, toimittajuushan ei välttämättä toki tarkoita, että tekijänoikeussäännöt olisivat hallussa. Toimittajallehan on ihan ok ja laillista siteerata toisten tekstiä tietyssä määrin, ja tämä siteerauspikeus saattaa kenties aiheuttaa hieman sekaannusta ja hämmennystä siitä, miten kuvien kanssa saa toimia. Nimimerkillä lehtigraafikolla on kokemusta. ;)
Hei Elina, muistin sinun kirjoittaneen tästä aiheesta ja löytyihän tämä teksti, kun selasi taaksepäin. Kiitos keskustelunavauksesta. Tiedoksesi, että linkkasin tähän tekstiin Pupulandia-blogin kommenteissa: http://www.lily.fi/blogit/pupulandia/ammattibloggaajan-tyopaiva#comments
Sulla oli erittäin asiallinen keskustelunavaus Pupulandiassa, hyvä että toit asian esille!
Kuviahan ei edes tarvitse copyright-merkitä, vaan jokaiselle pitäisi olla selvää, ettei toisen ottamia kuvia käytetä ilman lupaa. Minusta tekijänoikeuksia pitäisi alkaa opettamaan jo alaluokilla, vai tietääkö joku onkohan tällainen opetus miten yleistä?
No mulla on sellainen käsitys opetuksesta kouluissa, että siellä käytetään googlen kautta poimittua kuvamatskua opetusmateriaaleiksi ihan surutta. Se siitä opetuksesta :/