Olen pääsääntöisesti sitä mieltä, että hyvästä ruoasta ei kannata pihistellä, jos siihen on suinkin mahdollisuus. Laitan mielelläni rahaa laadukkaisiin raaka-aineisiin enkä aio jatkossakaan syödä ranskanperunoita, hernemaissipaprikaa tai paahtoleipää vain sen takia, että ne ovat halpoja. Lokakuussa aion kuitenkin kiinnittää erityishuomiota siihen, että säästäisin vähän ruokamenoissa.
Tunnustan, että en edes ihan tarkalleen tiedä, kuinka paljon kulutan kuukausittain rahaa ruokaan. Olen kuitenkin viime kuukausina entistä useammin havahtunut siihen, että tilin saldo lähentelee uhkaavasti nollaa jo hyvissä ajoin ennen seuraavaa palkkapäivää. Toki tämä ongelma selittyy muillakin tekijöillä kuin ruokamenoilla, mutta ruokakaupassakin pystyy taatusti vielä nipistämään!
Parantamisen varaa lokakuulle:
- Teen jatkuvasti turhia heräteostoksia kaupassa.
- Voisin olla hiukan suunnitelmallisempi ruoanlaittaja ja miettiä viikon syömisiä etukäteen sen sijaan, että syön mielitekojen mukaan.
- Ruokabloggaajana ongelmaksi on muodostunut sekin, että ostelen kaikenlaista kun kehittelen uusia reseptejä vaikka kaapit olisivat jo ennestään pullollaan ruokaa.
- Tuoreet vihannekset ovat varsinkin talvella kalliita. En kuitenkaan aio lopettaa niiden syömistä, mutta ehkä voisin entistä enemmän kokkailla talvisaikaan esimerkiksi juureksista ja kaalista?
- Kalliisiin erikoistuotteisiin saa uppoamaan aika paljon rahaa. Tarvitsenko ihan välttämättä esimerkiksi chiansiemeniä, macajauhetta, kolmea erilaista proteiinijauhetta, kookospalmunektaria ja lupiinijauhoja?
Näillä teoilla säästän jo:
- Olen tänä vuonna kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että en heitä ruokaa pois. Jos jääkapissa on jotain, joka uhkaa mennä vanhaksi, kokkaan siitä ruokaa valmiiksi pakastimeen. Hedelmiä ja kasviksia saa lisäksi helposti surautettua isommankin määrän smoothien joukkoon.
- Kokkaan kerralla ison määrän ruokaa ja pakastan sen annoksina. Pakastimesta on helppo napata rasia mukaan töihin.
- En siis syö työpäivinä lounasta ikinä ulkona, ja aika harvoin syön muutenkin ravintoloissa.
- En osta valmisruokia, vaan teen ruoat alusta asti itse.
- Ostan vihanneslaatikon aina täyteen sen mukaan, mikä on kaupassa tarjouksessa.
- Juon aika vähän alkoholia, ehkä pari pulloa olutta tai muutaman lasin viiniä kuukaudessa. Siinä säästyy myös melkoinen summa rahaa!
- Tölkkipavut eivät ole kalliita, mutta muutama roponen säästyy, kun keitän nykyään pavutkin melkein aina itse.
- Sesongin mukaan syöminen tulee usein edullisemmaksi. Kesäkurpitsa on harvoin tarjouksessa tammikuussa, tai appelsiinit kesäkuussa.
- Kasvisruoka ei yleisesti ottaen tule kalliiksi. Esimerkiksi soijarouheesta, pavuista, linsseistä ja kauden vihanneksista saa edullisesti ravitsevaa ja hyvää ruokaa.
Irtoaako sieltä ruudun toiselta puolelta hyviä säästövinkkejä? Miten teillä on ratkaistu se, että kotona syödään ravitsemuksellisesti hyvää ruokaa menemättä vararikkoon?
Meillä pyritään syömään kausiruokaa. Tänään tehtiin ruuaksi herkullista kaalilaatikkoa
Jep, kausivihannesten syöminen tulee yleensä edullisemmaksi!
Me olemme alkaneet kerätä kuitit talteen, niistä saa hyvän kuvan miten paljon rahaa mihinkin menee. Tosin ne kuitit täytyy muistaa käydä läpi ja lyödä exceliin tms… :)
Rahaa säästyy myös sillä, että käy kaupassa vain kerran viikossa. En vielä puoli vuotta sitten olisi uskonut sen onnistuvan, mutta niin vain ollaan pärjätty. Kertakirpaisu on usein satasen luokkaa ja viimeisinä päivinä voi joutua käyttämään luovuutta, mutta toisaalta tyhjästä nyhjäämisestä saa onnistumisen iloa ja saattaa tulla kehittäneeksi jotakin ihan uutta ja ainutlaatuista.
Meillä säästämistä ja etukäteen tekemistä vaikeuttaa se, että väliaikaisessa asunnossamme on vain jenkkikaappi, jonka pakasteosion koko ei päätä huimaa. Varsinkaan, kun koirat syövät raakaruokaa ja tarvitsevat omille pöperöilleen oikeastaan kaiken pakastintilan.
Kiitos muuten tosi kivasta blogista! Seuraan säännöllisesti ja haen täältä jeesiä, kun tulee tenkkapoo ja tarvitsen ideoita. Aina olen avun löytänyt.
Noita kuitteja täytyisi kyllä alkaa keräilemään. Ne tulee automaattisesti nakattua saman tien roskikseen, tai aika usein sanonkin, että en tarvitse kuittia. Katsotaan kauan menee, että tästä pinttyneestä tavasta pääsee eroon :)
Mulla ei ole autoa, joten en välttämättä saa koko viikon ostoksia kerralla hankittua, mutta kaupassakäyntikertoja voisi kyllä ehdottomasti harventaa.
Turussa asuvien kannattaa vihannesostoksissa suosia kauppatoria. Sieltä saa rehuja välillä ihan naurettavan halvalla. :)
Torissa on vaan se ongelma, että en juuri koskaan ehdi sinne työaikojen takia. Ja tietenkin se, että siellä ei talvella ole mitään. Mutta käyn kyllä torilla aina kuin suinkin ehdin ja roudaan niitä euron pusseja sieltä kotiin :)
Mun mielestä tärkein syömisessä säästäminen on se, että ostaa oikeaa ruokaa eikä elä suklaalla ja puolivalmisteilla ja sellasella napostelulla. Lisäksi leivänpäällisiin, juomiin, kastikkeisiin ja kaikkeen sellaisen ylimääräiseen hörsöön menee aika iso osa rahasta, vaikka ei varsinaisesti karkkiin tuhlailisikaan.
Juo vettä, tai vähintäänkin itse tehtyä mehua, tai jos juo jotain kallista niin sitten oikeasti ravitsevaa vaikka soijamaitoa, niin vatsaa ei tarvitse täyttää jollain muulla. Valmiiden kalliiden soijajuuston/tofun/leikkelehommien sijasta voi tehdä hummusta tms tahnaa leivälle. Salaattikastikkeet saa halvalla tehtyä itse öljystä ja etikasta, jos semmosia käyttää. Jos pitää syödä mässyä, niin sitten vaikka popcornia sipsien sijasta. Leipä kannattaa leipoa itse, jauho ja hiiva on vieläkin kohtalaisen halpoja suhteessa valmiiseen leipään.
Itsellä ainakin tollanen välipala-herkkuosasto on se suurin sudenkuoppa mihin menee rahaa. Sit taas jos haluaa säästää valmiiksi hyvin tervehenkisestä ruokavaliosta, niin noiden sun vinkkien lisäksi en kyllä osaa ehdottaa muuta ;)
Hyviä vinkkejä, mutta noita kaikkia noudatankin itse jo ;)
Juon vain vettä (soijamaitoa menee vain kahviin), syön välipaloiksi hedelmiä, en käytä salaatinkastikkeita ja leivän päälle laitan aina itse tehtyjä paputahnoja. Erilaiset maustekastikkeet, kuten currytahnat ja varsinkin valmiit vegaaniset pestot on myös aika kalliita, ehkä niistäkin voisi vielä pihistää?
Odotan kovasti ajan tasalla pitämistä tästä aiheesta! Samat ajatukset nimittäin itsellä. Ruokaan menee liikaa rahaa vaikka kaapit pullollaan kaikennäköistä.
Kuinka paljon arviolta ostat elintarvikkeista luomuna? Olen itse miettinyt että ehkä sellaiset paljon syötävät elintarvikkeet (viljat, pavut, juurekset) vois jatkossakin ostaa luomuna ja muita sitten ehkä sieltä ”tavalliselta” puolelta; paprikat, kurkut ja munakoisot ym.
Pitäisköhän ottaa tämä haasteena?!
Vihanneksia en juuri raaski ostaa luomupuolelta, paitsi ehkä jotain porkkanoita ja joskus talvella luomuomppuja. Mutta jauhot ostan aina luomuna.
Kantsii aina kuitenkin tsekata luomutuotteiden hinta, esim. fenkoli ja sitruuna ovat ainakin tuossa mun lähiprismassa halvempia luomuna kuin tavallisena…
Kääk, todella hieno postauksen aihe! Meillä keskitytään monen muun tavoin kausiruokaan sekä itse tekemiseen , sillä säästää pitkän pennin. Sitten lähellämme on upea leipomo, jonka leipomomyymälästä saa erittäin edullisesti samoja leipiä, joita kaupan hyllyillä myydään ”parempina” leipinä, eli esim. vekaroiden rakastamaa paahtoleipää, joka yllättäen onkin leivottu kokojyvästä ja sisältää sokeria alle 1%, sekä luomutäysjyvärukiista tehtyä, täysin lisäaineetonta reikäleipää, joka on jo todellista ylellisyysherkkua uunituoreena.
Innolla odottelen, mistä muut saavat pihistettyä!
Intialainen dahl tai dal kirjoitusasusta riippuen on parasta ja herkullisinta penninvenytysruokaa! Johan sillä ruokitaan miljoonat köyhät intialaiset päivittäin. Sulla ei taida olla dahlin reseptiä, mutta oon luntannut mielestäni herkullisimman osoitteesta http://halpojaherkkuja.blogspot.fi.
Erilaisia linssikastikkeita teenkin kyllä arkisin usein :)
Ostamme joitakin ruokia Lidlistä, koska sillä tavalla selkeästi säästää rahaa. Kahvin olen vaihtanut teehen kaksi viikkoa sitten, sekin tuo säästöä ja voin paremmin. Samat raaka-aineet maksavat muissa kaupoissa yksinkertaisesti enemmän. Meilläkin panostetaan kausiruokaan ja varsinkin keittoihin, koska ne ovat edullisia. Uskon tuorejuustoihin ja raejuustoon erityisesti, siitä saa helposti salaatin tai annokseen kuin annoksee lisäkkeen.
xxx
E
http://dragonflyelisabeth.blogspot.fi/
Lidlissä on se ongelma, ettei siellä myydä esimerkiksi maustamatonta soijajogurttia, vegaanista margariinia, linssejä, tofua tai tölkkipapuja ja se niiden soijamaito on aika pahaa sokerilitkua. Joten sitten joudun kuitenkin käymään jossain toisessa kaupassa. Oon myös huomannut, että monet hedelmät on Lidlissä kalliimpia kuin mun lähikaupassa (K-Supermarket), joten hintavertailua täytyy silti tehdä. Salaatit ja vihannekset siellä on kyllä edullisempia melkein aina. Joskus sunnuntaisin käyn myös hamstraamassa Lidlistä -50% leipiä :)
Raejuusto- ja tuorejuustovinkki nyt ei ole hirveän oleellinen mun kannalta ;)
Todella kiinnostavaa nähdä millaisia reseptejä juureksista kehittelet!
Olisi tarkoitus itsekin talven mittaan kokeilla laittaa kaikkea hyvää erilaisista kotimaisista juureksista, mutta aika vähän on ideoita mistä lähteä liikkeelle.
Kyllähän täällä juuresreseptejä on jo arkistossa, sieltä vaan kaivelemaan :)
Juuri tänään hipelöin Jamien uutta säästämistä käsittelevää keittokirjaa ihan samat mietteet mielessäni. Olisin ostanut sen, ellei mullakin – yllätys yllätys – olisi tili lähes nollissa ja Kelan tukipäivä vasta perjantaina. Mutta ehkä hankin sen sitten? Meillä menee kans ihan luvattoman paljon rahaa ruokaan ihan samoista syistä kuin sulla. Ruokabloggaaminen ei ainakaan säästä euroja ;).
Joo, ei ole halpa harrastus tämä bloggaaminen ;)
Hakemalla kirjastosta säästää kirjan hinnan.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista se löytyy Iso Omenasta, Myyrmäestä ja Sellosta Helmet haun mukaan.
samainen aihe on ollut menneiden kuukausien aikana useasti mielessä.. jonkinverran on tullut pidettyä myös menoista kirjaa – mutta sen enempää kiinnittämättä lopputulokseen huomiota. eli nyt alkaa olla aika tarkentaa katsettaan! :)
rahaa kuluu ruokaan paljon; käytän pääsääntöisesti tuoreita kasvikunnan tuotteita ruokavalioni pohjana, tykkään terveellisistä herkuista (kuivatut hedelmät, pähkinät, tumma suklaa, yms). enkä tästä halua jatkossakaan tinkiä, mutta jonkinasteinen ajatusmallin muokkaus on paikallaan.
joten samoin kuin joku jo edellä mainitsi – aion minäkin ottaa tämän kirjoituksen / hyvän aiheen haasteeksi itselleni lokakuusta eteenpäin.
kiitos siis inspiraatiosta elina!
Tule ihmeessä sitten kommentoimaan, miten sun projekti etenee :)
tulen kyllä kertoilemaan matkan varrelta kuulumisia!
ensimmäiset nuukailut on jo koettuna.. :D
tein eilen keittiöstä löytyneistä aineksista sosekeittoa, siitähän riittää vielä huomiselle ja ehkä myös keskiviikolle. riittoisaa ja maukasta!
ja variointia voi suorittaa erilaisilla jo jääkaapista löytyvillä tahnoilla tahi mausteita lisäämällä.
ja hetki sitten tuli päätettyä huomenna alkavasta lokakuusta tulevan eläimetön kuukausi – olen suurella intohimolla kasvisruokaa nauttiva keittiökokeilija, kuka kesän aikana on myös muutamia kertoja nauttinut lämminsavulohesta, huh, noin kuudentoista vuoden jälkeen.
näiden parin haasteen kanssa lähden innolla kohti lokakuisia tuulia!
Mä tein keväällä kuukauden mittaisen kokeilun myös: käytiin ostamassa normiruokaostokset pelkästään Lidlistä. Kaapissa oli toki vanhoja kuivatuotteita (eli sikäli pystyin käyttämään myös sellaisia raaka-aineita, joita Lidlistä ei saa), ja jatkoin ostokäyttäytymistä samaan malliin kuin aiemminkin, eli koetin suosia vihanneksissa kotimaista jne., eli ei siirrytty mihinkään saksalaisiin valmisruokiin.
Siinä säästyi todella paljon rahaa. Näppituntumalla ruokalasku pieneni varmaan lähes puolella. Leipä ja vihannekset on todella paljon edullisempia, ja meidän kohdalla maitotuotteiden hinta vaikutti myös paljon. Lisäksi tykästyin siihen, että etenkin vihannesten laatu on Lidlissä hyvä, sillä tavaran vaihtuvuus on niin kova.
Kokeilun jälkeen olin kyllä ihan riemusta sekaisin kun pääsin taas K-kaupan paremman valikoiman ääreen. Ja kun rahatilanne sallii, suosin kyllä paremman valikoiman kauppaa. Mutta ainakin nyt tiedostaa paremmin sen, mitä kannattaa hakea mistäkin. Mun paras säästövinkki on siis ihan toi kauppojen hintaerojen vertailu.
Tähän Lidl-asiaan kommentoinkin jo tossa yllä, mutta se unohtui mainita, että Lidlistä saa myös paljon halvempaa kahvia! Ne niiden espressopavut maksaa 9,90 kg, ja on ihan pätevää kamaa.
Opintotuella säästää, on pakko pihistellä niin maan perhanasti kun on joka tapauksessa ihan PA. Itse käytän paljon soijarouhetta ja suomalaisia kuivattuja herneitä, jotka ovat tosi edullisia, monikäyttöisiä ja herkullisia. Leivät jne. leivon melkein aina itse, vaikka en kovin paljoa leipää syökään. Puurot ovat myös hyviä ja halpoja ja myös erittäin nopeasti valmistuvia aterioita. Kotimaiset juurekset ja sipulit ovat suhteellisen edullisia ympäri vuoden, joten niitä käytän myös runsaasti. Jos jostain syystä lompakko on normaalia tuhdimmassa kunnossa, saatan ostaa tofua, joskus jopa kylmäsavutofua (PARASTA!). Helsingissä halvimmat tofut olen löytänyt Hakaniemen Vii Voanista, jossa myydään myös halpaa ja hyvää tempehiä. Hedelmiä tulee syötyä aika vähän, koska niiden kilohinnat on yleensä pilvissä, enkä oikein haluaisi pistää suuhuni kauheasti asioita, jotka on tuotu pahimmillaan maapallon toiselta puolelta asti. Muita ”vinkkejä” en oikein osaa antaa!
Mun parhaat säästövinkit: kaupassa kerran viikossa ja Lidl. Joku yllä jo mainitsikin, että Lidlissä on tosi hyvät kasvikset ja vaikka valikoima on pienempi kuin isoissa marketeissa, on Lidlissä aina tiskissä kauden vihanneksia ja hedelmiä. Ei tarvitse siis edes miettiä mikä on sesongissa eli edullista, sillä vihannesosasto koostuu automaattisesti kausituotteista.
Sekin tekee syömisestä edullista, että kaikki ruoka perustuu kasviksiin. Liha ja kala on kallista eikä myöskään säily niin pitkään kuin kasvikset.
Oon kyllä ollut havaitsevinani, että kun opiskeluaikoina mun ruokavalion perustana oli viljatuotteet (leipä, puuro, makaroni jne.), meni rahaa paljon vähemmän. Nyt kun oon alkanut elää vähän terveellisemmin ja perustana on vihannekset, ei se sama raha enää riitä. Mutta tästä en tingi :)
Monta mun tapaa tuossa sun listassa ja kommenteissa jo olikin. Linssit on tosiaan ykkösjuttu. Halpaa ja hyvää ja niin monipuolista ruokaa saa niistä tehtyä. Samoin kuin kaalista ja juureksista, joita minun pitäisi ehdottomasti suosia enemmän, kiitos muistutuksesta. Luomupiiri. Suunnittelu ja isojen ostosten tekeminen kerralla harvemmin. Kioskien ja pikkukauppojen välttäminen.
Ja tietysti kasvissyönti, niin kuin sanoitkin. :) Liha on todella kallista.
Kesäaikaan kasvatan mahdollisimman paljon ruokaa itse, joten kesällä ei juurikaan kulu rahaa salaatteihin, tuoreisiin yrtteihin, perunoihin, kesäkurpitsaan, porkkanoihin yms. Vielä kun saisi maakellarin, johon säilöä potut koko talven tarpeisiin.
Suosittelen kaikille esim. kaupunkipalstan hankkimista! Poropeukalokin saa potut, sipulit ja porkkanat nousemaan mullasta. Meilläpäin moinen huvi maksaa vain 17€/kausi.
Avomies on myös innostunut tänä vuonna leipomaan todella paljon itse leipää, jauhot ja esim. auringonkukan siemenet eivät paljoa maksa :)
Sitten kyllä alkaa jo vuorokaudesta loppua tunnit, jos täytyisi vielä alkaa viljelypalstapuuhiin. Ei pysty, vaikka kivaahan se olisi :)
Jääkaapin ja kuivakaapin tähteistä kokkailemalla olen huomannut säästäväni parin viime kuukauden aikana aika hyvin ruokamenoista. Yritän välttää kaupassa käyntiä viimeiseen asti (se ei muutenkaan ole mukavaa lapsen kanssa työpäivän jälkeen..) ja oikein kokeilen, mitä saan loihdittua perusraaka-aineista (esim. porkkana, sipuli, valkosipuli, tomaatti, sitruuna + erilaiset pavut ja bulgur/kvinoa tms.). Näitä löytyy kaapeista pääsääntöisesti aina, ja yleensä vihanneslaatikossa lojuu jotain muuta yksinäistä, esim. munakoiso, kesäkurpitsa tai paprika, jonka voi sujauttaa paistokseen. Eli pilkon kasviksia, paistan pannulla, maustan, lisään kuivakaapista mitä löytyy ja ehkä vielä marinoitua tofua tai halloumia joukkoon, jos löytyy. NAM! Päälle ravinteikkaita ja rapeita siemeniä! Mitään kuvauksellisia ruokiahan näistä ei tule, mutta ei kaiken arkiruoan tarvitse ehkä ollakaan.. Ja juureksiin/kauden raaka-aineisiin olen yrittänyt viimeisen vuoden aikana panostaa entistä enemmän. Kiva ja ajankohtainen aihe, täytyykin seurailla miten projektisi etenee! :)
Nuo mitäkaapistalöytyy -mössöt on mun perus arkiruokaa. Sen takia niistä ei täällä juuri mitään juttua koskaan olekaan, koska en mittaa mitään mitä niihin laitan, eikä ulkonäkö yleensä ole kovin kuvauksellinen ;)
Olipas ajankohtainen aihe :D
Just tänään totesin että ensiviikosta lähtien niin pitäis enemmän alkaa pihistämään. Olen pari viikkoa säästänyt kuitteja, stansaan ne paperiin ja kirjoitan viikon menot siihen. Olen huomannut että nyt kun palkka on noussut niin on ne menotkin, ei säästöjä kerry enemmän jos törssäilee.
Eli tosiaan monessa asiassa voisi säästää. Se että vähän suunnittelee viikon ruuat niin toimii tosi hyvin, sitä pitäis minunkin enemmän harrastaa, ja että tekee isomman määrän kerralla ja sitten laittaa loput pakastimeen.
Keräkaalista voi loihtia halpaa salattia, siitä voi myös tehdä kotitekoista hapankaalta. Ja näkkileipää on aina hyvä olla kaapissa, ei tule turhaan mentyä aina kauppaan sitt jos leipä loppuu just sinä päivänä. Kaura- tai soijamaitoja kannattaa ostaa monta pakettia kerralla niin ettei tule taas juostua turhaan kaupassa jos loppuu ennen varsinaista suunniteltua kauppareissua. Joka kerta kun menee kauppaan hakemaan vain jotain pientä, niin aivan liian usein tulee ostettua jotain muutakin.
Minulle parhaiten toimii se, että katson jääkaappiin joka kerta ennen kauppaanlähtöä. En osaisi suunnitella viikon ruokaostoksiani etukäteen, mutta jos seuraavan päivän ruuat nyt edes suunnittelee sen mukaan, mitä eilen on jäänyt jäljelle, vähenee hävikki jo ihan kivasti. Ostan jokaisella kauppareissulla myös ylimääräisenä esimerkiksi tomaattimurskapurkin silloin kun tiedän, ettei sitä kotona ole, koska jos sellaisia hyvin säilyviä perusraaka-aineita löytyy kaapista valmiina, ei kokoajan tarvitse rampata kaupassakaan ja sortua niihin heräteostoksiin, joihin itsekin olen turhan taipuvainen :) Sellaisia raaka-aineita, jotka menevät nopeasti pilalle, en lähes koskaan osta jääkaappiin ”varalle”, vaikka ne olisivatkin tarjouksessa.
Näin syksyllä käyn itse ahkerasti sienessä ja kuivailen tai muuten säilön niitä talven varalle, se ei valitettavasti tietenkään ole kaikkien kohdalla mahdollista, tai kaikki eivät vain pidä sienistä.
Haa, kaksi lempiaihettani: ruoka ja raha. Sama linja kuin sulla, että muussa voi pihistellä, mutta ruoan pitää olla hyvää, maistuvaa ja terveellistä.
Mä olen pitänyt kuluistani kirjaa siitä lähtien kun muutin kotoa pois, viimeiset 13 vuotta. Eteisen laatikossa on ruutuvihko, johon kirjaan Prisma 19,86 e, kaffekuppi 2,50 e, uudet sukkahousut 15 e. Jne. Tämä ei tarkoita, etteikö esim. vaateshoppailu menis välillä vähän överiksi, mutta ainakin tiedän, mihin rahani menevät. Kirjaamiseen jää nopeasti koukkuun, siitä tulee rutiini ja tulee ehkä myös jokin (valheellinen?) tyydytys asioiden pistämisestä järjestykseen. Ruokaan on mennyt monta vuotta n. 50 e/viikko (yhden hengen talous), tosin viime aikoina ollut fiilis, että summa on kasvussa… Ostan siis melko paljon luomua ja pääasiassa mitä mieli tekee, mutta en sitten, jos on mielestäni aivan älyttömän hintaista. Oma heikkouteni on juustot, joita periaatteessa yritän vähentää, mutta välillä sitten antaa himoilleen periksi…
Teen pääsääntöisesti ruoan kotona itse, en juurikaan syö ulkona ja otan eväitä mukaan. Vertailen myös kaupassa hintoja – lähikauppani on Prisma ja se on monissa tuotteissa halvempi kuin Citymarket. Toisaalta (Kupittaan) Cittarista saa paljon sellaista, jota Prismasta ei saa. Teenkin Sittariin täsmäiskuja, jossa käyn hamstraamassa esim. papuja, öljyjä, tahinia, tosin silloin aina teen myös ex tempore -ostoksia ja olenkin jo alistunut siihen, että näihin reissuihin menee aina vähintään se viiskymppiä… Lidlissä asioin harvoin, on vain vaikea luottaa ruoan laadukkuuteen siellä.
Kotona pidän myös kaapit täysinä ja mulla harvoin loppuu yllättäen mikään perusaine kesken , koska pidän aina esim. tomaattisäilykkeitä, papusäilykkeitä, oliiviöljyä (pastaa, riisiä, jauhoja, viininlehtikääryleitä, oliiveja, arrabiata-pestoa, currytahnaa, kaurakermaa, kapriksia, sherryä (kiinalaistyyppisissä ruoissa ehdoton) ym ym ym…) varastossa ja aina kun otan kaapista jotain merkkaan heti kauppalistaan, että pitää ostaa uusi tilalle. Välillä joku säilyke ehtii mennä vanhaksi, mutta aika harvoin oikeastaan, ja silloinkaan harvoin heitän heti pois, vaan haistelen ja maistelen ja luotan omiin aisteihini, että onko tää nyt vielä syötävää… (Tänään oli Turun sanomissa juttua survivalisteista, hmmm…)
Olen monesti ajatellut, että osaisin kyllä tarvittaessa tulla varmasti toimeen vähemmälläkin. Jos ruokansa tosiaan valmistaisi lähinnä kaaleista, pavusta, linsseistä ja perunoista, niin olisi hyvää, terveellistä ja edullista. Herkutteluun menee rahaa ja tietysti olen todella onnellisessa asemassa, kun on varaa laittaa siihen rahaa!
Toi perusvaraston ylläpito on kyllä tärkeää! Ihan jo senkin takia, että arki sujuu paljon vaivattomammin, kun ei tarvitse rampata koko aikaa ruokakaupassa.
”Lidlissä asioin harvoin, on vain vaikea luottaa ruoan laadukkuuteen siellä.”
Mä rupesin vähän miettimään tätä, asuin itse tässä vuoden Saksassa ja oikein iloisesti popsin sekä Lidlin, Pennyn ja muiden halpojen kauppojen että hintavampien (Kaiser’s) ruokia, ja ihan samaa tavaraa ne ovat kuin Suomessa. En toki tiedä mihin tuotteisiin tarkalleen viittaat. Liha ja kala ei varmaan Lidlissä ole suomalaista, mutta tuo nyt on vegaaniruokablogissa täysin irrelevanttia. Kuitenkin esim. kasvikset, eikös ne nyt samoja rehuja ole kuin muissakin kaupoissa, samojen tukkuliikkeiden kautta (en toki tiedä miten ruokakauppaketjujen ruuanhankita toimii kun en ole moisessa ollut koskaan töissä, mutta mututuntumalta luulisin että ainakin jotenkin tukun kautta tulee). Iso osa suomalaisten syömästä ruuasta kuitenkin tulee muualta, miksi se olisi juuri sen kummempaa missään muuallakaan.
Näinhän se menee! Mulla on kyllä itsellänikin pieni epäilys Lidlin soijamaitoa kohtaan, koska siinä ei ole mitään merkintöjä soijan alkuperästä. Soijatuotteiden kohdalla mielelläni varmistuisin siitä, että ne eivät ole geenimuunneltua/sademetsäalueilla kasvatettua soijaa.
Mielestäni suurin rahasyöppö on pienet heräteostokset: patukka sieltä, kahvi tuolta. Suunnittelemalla etukäteen ja käymällä isommassa marketissa n. kerran kaksi viikossa säästää parhaiten. Tietysti esim. leivän leipominenkin säästää, jos jaksaa väsäillä. Luulenpa, että parhaat vinkit sait jo. :) Itse ajattelen lisäksi, että säästöä on myös ekologinen säästö, eli juuri kuten tuossa mainitsitkin, että kauden vihanneksia, eli talvisaikaan esim. juureksia ja kaalia, enemmän. Myös tiettyjen kummallisuuksien hamstraaminen ei aina ole perusteltavissa. Meiltäkin löytyy chiasiemeniä, mutta se liittyy mieheni vatsajuttuihin ja omalla kohdalla kolesteroliin, josta aion kirjoittaa tässä vielä. Kasvisruoka on nimittäin tipauttanut ensimmäistä kertaa vuosiin kolearvoani reippaasti alaspäin.
Itseäni on ilahduttanut kasvissyönnissä se, että pystyn nykyään syömään hyvin tähteitä ja yhdistelemään niistä jopa uusia ruokalajeja. Kun vielä söimme lihaa, minulle ei maistunut esim. kanakastike enää seuraavana päivänä. Eikä oikein muutkaan ruoat. Kasvisruokiin sellaista ällöä makua/kokemusta ei tule ja ruokia voi syödä hyvällä ruokahalulla muutamankin päivän putkeen. Se on selkeästi pienentänyt hävikkiä meillä.
Mä juoksen tai poljen tarjousten perässä, luen mainokset ja tsekkaan nettisivut. Onneksi asun isojen markettien vieressä, joten mulle ei ole ongelma ajaa pyörällä cittariin ostamaan tarjoustomaatteja ja hakee samalla edullista tofua aasia-kaupasta. Mutka kotiin ja suunnaksi Minimanin lihatiski ja tarjouspossua. Mä kokkaan hyvin paljon tarjousten perusteella. Jos kaupassa on kaali tarjouksessa, mä ostan sitä ja teen kaaliruokaa. Kun muikut on tarjouksessa, syödään niitä. Pakastin on ääriään myöten täynnä. Ruokaa en laita roskiin ja koirat hoitelee minimaaliset riisin jämät jne.
Meillä kuluu ruokaan vajaa 100e viikossa, 2 ihmistä ja 2 eläintä. Käydään isommassa kaupassa kerran viikossa pyörällä kesät talvet ja keskellä viikkoa täydennetään ostoksia lähikaupasta esim. miehen kahvimaidolla tai tuoreilla kasviksilla. Koskaan ei oo tarvittu autoa kauppareissuun kun kaksi ihmistä pyöräilee, toisella meistä on rinkka ja toisella reppu, niihin mahtuu viikon ostokset useimmiten. Kesällä tulee kannettua enemmän isoja kivennäisvesipulloja kotiin niin tarvii lisäkasseja sankoihin ja joskus Pirkka-olutta laatikollinen tarakalle.
Peruskauppaan meillä kuluu viikosta riippuen 50-80e ja lisäksi mies käy kolme kertaa viikossa lounaalla töistä ravintolassa.
Meillä mies ei ole vegaani mutta minä olen ollut yli 20 vuotta. Ostamme pääasiassa luomutuotteita. Kiireisiä päiviä varten meillä pyritään pitämään kaapissa valmiskeittoja, http://www.jalostaja.fi/tuotteet/pussikeitot-ja-kastikkeet/item/448-jalostaja-luomu-kasvissosekeitto-550ml suosikki tällä hetkellä. (tämä ei ole maksettu mainos)
Ruoka koostuu pääasiassa itse tehdyistä aterioista. Käytämme paljon lanttua lisukkeena sekä pääruokana. Se on halpaa ympäri vuoden. Joulua ennen lanttua myydään isoissa säkeissä edullisesti ja silloin ostan sitä kellariin käyttöä odottamaan. Lanttu ja muutenkin juurekset säilyvät erittäin hyvin vaatimattomissa olosuhteissa kunhan niitä ei peitä muovilla.
Soijarouhetta, tomaattimurskaa ja täysjyväpastaa on aina kuivakaapissa, samaten jauhoja ja leivonkin paljon. Luen paljon erilaisia blogeja ja napsin niistä resepti-ideoita. Tapani säästää rahaa on jättää resepteistä kalliit ainekset pois – on ihan järjetöntä ostaa jokaista reseptiä varten eri kasvismaitoa ja ties mitä mausteseosta kun maidot on helppo korvata edullisella vedellä ja mausteseokset valmistaa itse omista maustejauheista (jotka on ostanut halvalla jättisatseina). Vesi on vegaaneilla ihan liian aliarvostettu raaka-aine.
Ideaalia olisi kasvattaa itse kasviksensa, mutta vihreän peukalon ollessa tyystin kadoksissa on tyydyttävä ostokamaan, joskin omenapuut sentään tuottavat satoa pihassa ilman hoitoakin. Kerrostalossa asuva voi ehdottaa yhtiökokouksessa hyödyllisten pihakasvien istuttamista yhteiseen pihaan – marjapensaat ja omenapuut voi olla muutakin kuin koristuksia eikä ne vaadi juuri lainkaan hoitoa menestyäkseen.
Kolmas säästötapani on käyttää villivihannekset hyödyksi. Koko kesän salaattini koostuvat muun muassa voikukista eikä salaattiaineksia tule ostettua kesän aikana lähes lainkaan kaupasta. Kuivatan paljon kasveja ja juon niitä teenä sekä käytän mausteena ruuassa talvella.
Lidlillä on muuten hyviä leipiä silloin tällöin. Viimeksi oli kyllä luomuruisleipä pilattu maustamalla palat kanelilla ja sokerilla (tai todennäköisesti paistettu kanelisokeroitujen pullien alla samassa uunissa). Juuri muuta ei sieltä tule ostettua, monet tuotteet on oikeasti kalliita Lidlissä enkä kestä huonoa asiakaspalvelua.
Mä en itse harrasta noita valmiita kasviskeittoja, koska eihän nyt oikeasti parin porkkanan ja muun juureksen kuorimiseen, pilkkomiseen ja keittämiseen mene kuin muutama minuutti. Sen verran on aina aikaa (ja rahaa säästyy!) :)
Toi veden käyttäminen on kyllä hyvä vinkki. Mä käytän esimerkiksi sämpylätaikinaa tehdessä kasvimaitoja ravintoarvojen takia, mutta kyllähän ne kalsiumit ja vitamiinit saa helposti muualtakin.
Mielelläni luen postauksen, jossa esittelet miten juurekset saa pilkottua ja keitettyä parissa minuutissa. Tämä voi kuulostaa vittuilulta, mutta se ei ole tarkoitukseni. Olen tosissani. Minulla kestää aina kuoriminen, pilkkominen ja keittäminen minimissäänkin lähelle tunnin. Mitään yhden tai kahden hengen keittoateriaa en tosin viitsi edes alkaa tekemään vaan suoraan sitten useamman päivän ruuaksi jotakin. Suosikkiani lanttuakin teen yleensä kerralla isomman satsin ja laitan pakkaseen valmiina annoksina. Kokkaustavoissani on varmasti päivitettävää, miten voisin olla nopeampi ja tehokkaampi.
Vaikka suurin osa ruuastamme onkin itse tehty alusta lähtien ja pakkasesta löytyy usein valmiita annoksia aina niin ei ole. Ja kun 12 tuntia on ollut poissa kotoa työmatkoineen eikä ole syönyt lounaan jälkeen mitään yli kuuteen tuntiin ei mitenkään ala käyttämään ruuanlaittoon tuntia kun valmiskeitto tulee mikrossa kahdessa minuutissa. Toki katson tarkkaan mitä valmisruokia valitsen – pelkkää luomua ja ilman lisäaineita – mutta minulla ei ole periaatekynnystä valmisruokia vastaan.
Nyt kun asiaa ajattelen heitänpä kaikille tätä lukeville blogisteille haasteen: miten kokata arkiruokaa nopeasti, edullisesti ja hyvistä raaka-aineista. Kaapissa voi olla mitä vain mutta kuorimattomina, keittämättöminä, liottamattomina. Ei siis itsetehtyjäkään puolivalmisteita tai muita etukäteisvalmisteluja, koska niitä ei ehdi viikolla aina tehdä. Keskellä työviikkoa tulee nälkäisenä kotiin, miten valmiin lämpimän ruuan saa eteensä alle puolessa tunnissa? Vielä parempi, jos osaatte arvioida annokselle tulleen hinnan.
(okei, itsellekin tulee mieleen pari reseptiä, jotka täyttävät kriteerit, mutta toivottavasti teillä tulee muuta kuin pastakastikkeita mieleen.)
Jos ne juurekset pilkkoo tarpeeksi pieniksi paloiksi, niin silloin keittämiseen ei oikeasti kulu kauaa. Porkkanoitakaan en yleensä edes kuori, vaan pesen ja pilkon kattilaan :) Pari minuuttia ehkä nyt oli aika liioiteltua, mutta alle puolessa tunnissa saa juureskeitonkin ihan hyvin tehtyä.
Kiitos haasteesta, laitan korvan taakse! Kannattaa sillä välin lukea tämä juttu: https://chocochili.net/2013/08/kasviskokin-arkiruokarumba/
Ja siis ei minullakaan sinänsä mitään valmisruokia vastaan ole. Jos niiden avulla kokee helpottavansa omaa arkeaan, niin hyvähän se vain on! :)
Itse elän parisuhteessa vaihetta, jossa asutaan kahdessa osoitteessa – ja ehkä noin puolet ajasta samassa. Tehokkain keino pihistää ruokalaskuissa on ollut huolellinen suunnittelu ja se, että kauppaan mennään oikeasti listan kanssa. Näin tulee ostettua sitä, mitä pitääkin ja ruokaa ei mene yhtä lailla hukkaan. Etukäteissuunnittelulla on siis suuri merkitys. :)
Kiitokset hyvästä blogista!
Pitää itsekkin saada jotain tolkkua näihin ruokamenoihin, varsinkin kun lopetin eilen työt ja palaan opintotukibudjettii. Tosin nyt on toivottavasti taas enemmin aikaa tehdä itse ruokaan. Tässä kesän aikana tuli huomattua, että kiire kasvattaa ruokalaskuja ihan älyttömästi. Tulee ostettua paljon enemmin valmiita vihannessekoituksia, marinoitua tofua, soijajogurttia ja kalliita pakastemarjoja.
Tuota `osta kerralla useamman ruuan ainekset` kokeilin jo tänään. Tänään syntyi minestrominkeittoa ja kaapissa on vielä ainekset kaalilaatikkoon ja helppoon tortillatäytteeseen. Tuoreet kasvikset kunniaan. :)
Oma säästö vinkkini on, että huomisesta eteen päin keitän vai kaksi kuppia kahvia neljän kupin sijaan. Minulla on paha tapa jättää kiireessa jopa täysi kupillinen kahvia pöydälle. Samalla vähenee soijamaidon kulutus, kun sekään ei jää kahvikuppiin pilaantumaan.
Tämä vinkki ei sovi ehkä sellaisenaan vegaaneille, mutta on sovellettavissa. Minä kauhistuin muuttaessani miehen kanssa saman katon alle siitä,miten paljon hän syö ja tarvitsee lämmintä ruokaa minuun verrattuna. Annos, jonka luulin riittävän kahdeksi päiväksi menikin kerralla jne… Olenkin opetellut ”jatkamaan” erilaisia ruokia kasviksilla, jolloin niistä tulee täyttävämpiä ja riittävät pidempään. Esimerkiksi jauhelihakastikkeesta voi löytyä jauhelihan lisäksi papuja, maissia, porkkanaa, sipulia, tomaattia tai oikeastaan ihan mitä vaan… Liha on nimittäin kallista, ja rahat eivät riittäisi jos ei käyttäisi kasviksia lisänä! Usein myös korvaan ”lisukesalaatin” uunijuureksilla, sillä juurekset ovat yleensä halvempia kuin tuoreet vihannekset. Hyviä vinkkejä sain kommenteista,kiitos niistä!
No mun lämpimät ruoat koostuu niistä kasviksista (+papu/soijarouhe tms. kasviproteiini), joten tässä kohtaa ei voi enää hirveästi säästää ;) Kasvisruoan syöminen siis yleisesti ottaen on aika hyvä idea köyhälle.
Heh, tuttu aihe täälläkin. :D Itse olen huomannut kaksi toimivaa konstia ruokalaskun pienentämiseen:
1) Ostaa vain sen minkä tietää tarvitsevansa, eikä kaikkea mitä saattaa tarvita, jolloin suuri osa menee todennäköisesti hukkaan. Varsinkin jos kauppa on lähellä, jonkun puuttuvan aineksen voi käydä hakemassa tarvittaessa.
2) Kaupoilla on erilaiset hintatasot, mistä täällä olikin jo puhetta. Ainakin meilläpäin suunnilleen samanlainen kassillinen ruokaa voi maksaa 20-35 euroa kaupasta riippuen, eli aika iso ero! Enkä siis tarkoita mitään Lidlejä vaan ihan perus k- ja s-kauppoja.
Noi kauppakohtaiset erot on kyllä ihan totta! Esimerkiksi soijamaidon ja -jogurtin hinnoissa on aika isoja eroja. Yleensä oon viitannut sille 10-20 sentin erolle kintaalla, mutta siitä kyllä tulisi aika iso säästö vuosittain, jos vaihtaisi edullisempaan…
Oli sitten ihan pakko ottaa esimerkeiksi tosi kliseet, ranskikset, hemapa ja paahtis?
Tervetuloa maan pinnalle oikeaan elämään :)
Ruokalaskut pysyy kummasti kurissa, kun ei osta luomua, vegaania tai toiselta puolelta maapalloa tänne raahattuja ”superfoodeja”. Ihan sillä tavisruualla, jota monet ruokabloggarit katsoo nenänvartta pitkin halveksivasti, ruokkii isommankin perheen oikein hyvin, terveellisesti ja maukkaasti. Jopa lihaa ja kalaa on varaa ostaa, kun ei etsi aitoluomumaatilaekokaupan hyllyltä kaiken maailman hypertrendikkäitä mömmöjä tai aja satoja kilometrejä hakemaan nimeltä tunteman luomukaritsan takajalkaa. Sanoo kolmen lapsen äiti.
No tämäpä oli rakentava kommentti.
Vegaanius ei ole minulle mitään snobbailua. Vegaaniruoan syöminen on sekä ekologisesti että eettisesti huomattavasti parempi vaihtoehto kuin ”tavisruoka” ja tällä hyväksi toteamallani linjalla ajattelin jatkaa edelleen. Jaon postauksessa myös säästövinkkejä, enkä suinkaan kehottanut syömään luomua ja superfoodeja – eikä ne minullekaan ole mitään jokapäivästä syötävää, budjettisyistä. Vegaaniruoka sinänsä ei kyllä tulee yhtään kalliimmaksi, riippuu mistä päivän ruokansa koostaa.
Ruoka on minulle myös harrastus, ja siihen liittyy uusien makujen ja raaka-aineiden kokeilu. Jos tämä ärsyttää ruokablogeissa, miksi ihmeessä luet niitä? :)
Elina vastasikin todella hyvin. Kasvisruokailu ja vegaanius on pienentäny ruokalaskuani huomattavasti. Ruokavalioni koostuu pääosin edullisista kasviksista, joten muutaman euron kalliimpi kasvismaito ei budjettiani kaada. Tottakai harrastukseni kirjoittaa ruokablogia hieman kasvattaa menoja, kun tykkään kokeilla uusia raaka-aineita ja leivon kakkuja, joita kiikutan koko seurakunnalle syötäväksi. Harmi, jos koet vegaani ja luomu ruuan ostamisen snobbailuna. Vegaanius ja luomuruoka on minulle ensisijaisesti eettinen asia ja olen valmis maksamaan siitä, ettei kukaan joudu kärsimään minun ruokani takia. En syö vain ihmeruokia ja kaalilaatikko on edelleen yksi lempiruuistani. Blogini olisi vain hyvin tylsä, jos julkaisisin kaalilaatikon reseptin aina kun sitä valmistan. :)
Päädyin blogiisi otsikon takia, ruokalasku kuriin, löytääkseni mahdollisesti uusia säästövinkkejä millä viisihenkinen perhe voisi pienentää ruokalaskuaan. Ja mihin törmäsin: elitistiseen valivallin, jossa ihmetellään mistä niistä kymmenistä ulkomaisista erikoisaineista ja -jauhoista voisi ehkä luopua… ”Jos tämä ärsyttää ruokablogeissa, miksi ihmeessä luet niitä?” kuvastaa hyvin vegaaniaatteen snobismia, joka ylittää jopa joidenkin viiniharrastajien pystyssä olevat pikkirillit.
Kun kirjoittaa julkista blogia, on aina mahdollista joutua alttiiksi myös arvostelulle eikä vain samanhenkisten ihqutukselle.
Kyllä kuka tahansa laittaa vegaaniruokaa, jos haalii keittiöönsä laatikoittain erilaisia erikoisaineksia, mutta… Heitänpä sinulle haasteen: osoita että et ole snobi ja tee lihattomassa lokakuussa ruokasi pelkistä tavallisen ruokakaupan kotimaisista aineksista. Nyt juurekset ja monet muut kasvikset ovat edullisimmillaan. Jätä lokakuussa kaappiisi kaikki ne psylliumit, soijatuotteet, inkamarjat, gojit, kaakaonibsit, intiaanisokerit, carobit, ym ym ym
Hyvää syksyn jatkoa. Ei aihetta enempään :)
Jos olisit ennen kommentointia vaivautunut lukemaan tätä blogia, olisit ehkä saattanut huomata, että suurin osa tämän blogin resepteistä ei sisällä mitään kalliita erikoisaineksia. Olen sitä paitsi tähänkin asti ostanut lähestulkoon kaikki ruokatarvikkeeni lähikaupasta, mitä nyt haen Vegekaupasta edullisempaa tofua ja kikhernejauhoja. Soijatuotteiden syömistä en aio lopettaa, koska esimerkiksi soijarouhe on ihan älyttömän halpaa ja hyvää ruokaa. Minähän en tässä antanut mitään haastetta kenellekään, kunhan pohdiskelin ääneen miten voisin säästää omassa ruokalaskussani.
Otan mielelläni vastaan palautetta ja rakentavaa kritiikkiä, siitä ei ole kiinni. Selkeästi nyt vaan syyttelet minua täysin asian vierestä. Ihmetyttää vaan välillä, miten toisilla riittää aikaa tällaiseen vänkäämiseen…
Taaviina, haepa kirjastosta kirja Härkäpapua sarvista. Siinä kokataan vegaaniruokaa edullisista kotimaisista ruoka-aineista, ainoastaan mausteiden kanssa on joustettu ulkomaisissa tuotteissa.
Hei,
tuo on yleinen tietämättömien ja laiskojen harhaluulo, että vegaanius vaatisi erikoisaineksia. Jos minä pystyn elämään vegaanisesti pelkästään Karjaan ruokakauppojen (S-Market, K-Supermarket ja Lidl) varassa, pystyt sinäkin. …jos haluat.
Vegaaninen kaalilaatikko: valkokaalia, tummaa soijarouhetta, keltasipuli, kasvislientä, suolaa, pippuria ja kuivattua meiramia (tai haluamiasi mausteita). Kallista snobbailua? Erikoisaineita? Mä luulen, että se tärkein erikoisaine, joka sinulta puuttuu on mielikuvitus.
Suosittelen itsekin Härkäpapua sarvista. :) Yksi kirjan tekijöistä (Päivi) oli kämppikseni, ja maistoin pyynnöstä useita kirjassa esiteltyjä ruokia. Olin vielä tuolloin sekasyöjä. Projekti teki minuun vaikutuksen.
Aloitin avomieheni kanssa palstaviljelyn viime keväänä juuri sen takia, kun Suomessa ruoka on ihan hävyttömän kallista vaikka katselenkin tarjoukset suht’ tihiään. Palsta on kooltaan 0,8 aaria josta käytössä oli vajaa puolet kun opettelimme vasta asiaa. Ensi keväänä koko aari käyttöön ja monipuolisempaa ruokaa kasvamaan ja sato tarkoitus siirtää erilliseen jääkaappiin sadonkorjuun jälkeen. Nyt me siis syödään omaa perunaa ja porkkanaa jokunen tovi ennen kuin tarvitsee kaupasta niitä ostaa. Pottua voi helposti kasvattaa erittäin helposti myös parvekkeella pussissa, muukin kasvatus onnistuu siis myös. Sato onnistui hyvin ja porkkanat ihanan makeita, eikä tuu kalliiksi!
Mä suhtaudun vähän skeptisesti siihen, säästääkö sillä juuri mitään, jos kasvattaa itse pieniä määriä vihanneksia. Mitäs sitten, kun huono sää tai tuholaiset pilaavat koko sadon? Parvekeperuna on ajatuksena ihana ja toki helppo toteuttaa, mutta ämpärin, mullan, lannotteiden, siemenperunoiden ja kasteluveden hinnalla ostaa kaupasta jo monta kiloa perunoita :)
Olen useamman vuoden harrastanut palstaviljelyä. Yleensä aina joistakin kasveista tulee satoa, joten huonoinakin vuosina ”pääsee omilleen”. Hyvinä vuosina taas satoa voi tulla niin paljon, että rahaa säästyy paljonkin. Yhdestä sokerihernepenkistä voi saada kilokaupalla satoa pakastimeen seuraavaksi talveksi jne. Minulle kuitenkin on kyse harrastuksesta, rahansäästökeinona palstaviljely on melkoisen epävarma. Jos viljelyyn käytetylle ajalle laskee jonkinlaisen teoreettisen tuntihinnan, tulee omista vihanneksista kalliita myös hyvinä vuosina.
Olen itse opetellut siihen että suunnittelen jo maanantaina mitä syön tällä viikolla ja ostan kerralla kaikki ettei tarvitse käydä viikolla kaupassa (sitten tulee niitä heräteostoksia). Ja kauppalista on myös aika hyvä keino, ainakin itsellä toimii :)
Mukava kuulla, että ohjeista lähtee tässä kuussa noita ”outoja” ja kalliita ainesosia pois. Ne ei ole opiskelijabudjetille erityisen lempeitä, etenkään tällä hetkellä kun asustelen Kööpenhaminassa ja hintataso on jo muutenkin korkea ja erilaisia erikoisainesosia ei ole joka kulmalla tarjolla! :)
Onko teillä lukijoilla oikeasti sellainen mielikuva, että täällä käytetään jotenkin erityisen ”outoja ainesosia”? Hoidan ruokaostokseni pääosin K-Supermarketissa, eikä siellä nyt mitään kovin merkillistä ole myynnissä :)
Ei mulla ainakaan ole sellaista oloa, että käyttäisit jotenkin outoja raaka-aineita, päinvastoin! Suurin osa on ihan perustuotteita. Ainut ehkä mihin olen kiinnittänyt huomiota, ovat erilaiset maustekastikkeet. Mulla ne helposti jäävät parin kokkauskerran jälkeen pyörimään jääkaapin perälle. Laitankin mieluumin sitten vaikka tuoretta chiliä ja jotain mausteita itse soveltaen.
Mun keinoni pienentää ruokalaskua on katsoa lauantaina pari kivaa reseptiä täältä Chocochilistä, ja kokata sunnuntaina niitä iso satsi. Niitä sitten syön lounaaksi ja päivälliseksi viikon aikana, eikä tarvitse miettiä arkikiireen keskellä ruoanlaittoa. Mutta sulle tää ei ehkä toimi. :) Teen myös esim. itse tahinia ja hummusta leivän päälle. Aamupalaksi syön puuroa, ja sen kanssa kesällä poimimiani marjoja pakastimesta, joita riittää koko talveksi.
Kiva kuulla :) Mä käytän valmiskastikkeista lähinnä currytahnaa ja valmista vegaanista pestoa (Pirkka arrabbiata), niitä on melkein aina kaapissa. Tolla currytahnalla saa tosi helposti makua ruokiin, eikä se lopulta edes tulee kalliiksi, kun se muutaman euron purkki kestää mun käytössä monta kuukautta. Pesto on tietty vähän kalliimpaa, mutta taitaa tulla silti halvemmaksi kuin basilikan, pinjansiementen ja muiden tykötarpeiden ostaminen erikseen.
Tuota harrastan itsekin, että teen kerralla ison satsin ruokaa ja syön sitä viikon mittaan. Ja marjoja syön myös ihan hulluna, tosin ne vievät mut vararikkoon talvisin, koska olen yleensä tyhjentänyt itse kerätyn marjasadon viimeistään lokakuun lopulla…
Aloin pohtia, että mitäs erikoisempia juttuja olen tullut ostaneeksi, kun täällä on suositeltu, siis seurattuani reseptejäsi jo useamman vuoden ajan: currytahnaa (suosittelemaasi Rajahin tahnaa), savuaromia, savupaprikaa ja teriyakikastiketta. Currytahnaa käytän tähän: https://chocochili.net/2011/01/kermainen-soijasuikalepasta/ , savuaromia tähän: https://chocochili.net/2010/01/ruusukaalia-ja-vegepekonia/ , savupaprikaa vähän kaikkeen, mutta esim. tähän: https://chocochili.net/2011/09/ruusukaalibulgur/ ja teriyakikastiketta tähän: https://chocochili.net/2013/05/teriyaki-tofuvartaat/ Tietysti ensimmäistä kertaa uusia juttuja ostaessa kalliit ainekset ovat arveluttaneet, mutta kun reseptit ovat osoittautuneet maukkaiksi, ei ostos ole mennyt hukkaan vaan olen purkin tyhjennettyä ostanut uuden tilalle. Kaikkia näitä meillä kokataan suht usein, valtava kiitos hyvistä resepteistä siis sinulle Elina!
ps. tuota ensimmäistä soijasuikalepastaa olen muokkaillut aikas paljon, sekaan voi upottaa mitä tahansa vihreää vihannesta, toimii myös kookosmaitoon tehtynä ja esim. perunan tai riisin kanssa! Curry-soijasuikale-kombo kuitenkin aina pohjana!
Vegepekoni ja savuaromi epäilyttivät kaikista eniten, mutta mieheen upposi kuin häkä ja vegepekonia tulee nykyään silloin tällöin kokattua, kun se on niin hyvää ja valmistuukin niin älyttömän nopeasti!
Kiitos ihanasta kommentista!
Mä luen ainakin itse ruokablogeja juuri sen takia, että niistä saa uusia ideoita ja ehkä tutustuu uusiin raaka-aineisiin ja mausteisiin, joita ei yleensä itse tule käytettyä. Olisihan se tylsää lukea sellaista blogia, jossa tehdään tismalleen samanlaista ruokaa kuin muutenkin kotona joka päivä.
Sehän vasta hullua olisikin, jos niitä erikoisempia aineita ei käyttäisi ollenkaan, jos niitä kerran kaapista löytyy. Se vasta tuhlausta olisikin. :)
Kehitysehdotuksena olisi seuraava: kun joskus laitat ruokaan ns. erikoisempaa ainesosaa, voisit myös kertoa, millä sen voisi korvata. Kaikki eivät uskalla soveltaa. (Täytyy myöntää, että mulla jää usein sellaiset ruoat tekemättä, joissa on erikoisempia ainesosia. Minulla ei ole monestikaan mitään käsitystä siitä, miltä ne maistuvat. Tällöin on mahdotonta arvioida, millä ne voisi korvata.)
Kiitos hyvästä blogista! Sekasyöjäkin innostuu välillä kehittelemään/kokeilemaan lisää kasvisruokia. :) Toki minua häiritsee se, että kookosmaitoa käytetään (epäterveellisyydestään huolimatta) hirmuisia määriä monissa kasvisruoissa. (Monien ruokablogien ongelma.)
Mä saan jatkuvasti toiveita gluteenittomista, pähkinättömistä, soijattomista yms. resepteistä, ja sitten kun niitä teen, on ne monen mielestä valmistettu erikoisaineista :D Toivottavasti lukijat muistaa myös sen, että kirjoitan tätä blogia ilmaiseksi, eikä mullakaan ole oman budjetin ja ajan puitteissa mahdollista testata jokaisesta reseptistä kaikkia eri vaihtoehtoja. Yritän kuitenkin tehdä tänne mahdollisimman monipuolisia reseptejä, jotta jokainen löytäisi mieleisensä! Ja voin kyllä jatkossa yrittää paremmin kiinnittää huomiota tuohon, että lisään reseptiin vaihtoehtoja.
Miksi kookosmaito on epäterveellistä? Okei, siinä on tyydyttynyttä rasvaa, mutta ei sitä nyt kukaan syö niin valtavia määriä, että sillä olisi mitään merkitystä (jos ruokavalio on muuten kunnossa). Kookosmaito (ja kaikki muukin kookos) on ihanaa, joten aion sitä käyttää jatkossakin :)
Kookosmaidon ongelma tosiaan on ne tyydyttyneet rasvat. Näin sekasyöjänä. Tyydyttyneitä rasvoja tulee muun muassa lihasta ja jos ei asiaan oikeasti kiinnitä huomiota, ainakin mulla tyydyttyneitä rasvoja tulee mulla liikaa, vaikka syönkin terveellisesti. :) Taitaa olla vain mun harhakuva, että vegeblokkaajat söisivät liikaa tyydyttyneitä rasvoja. ;)
Lihaa sitten vaan vähemmäksi, niin ei tarvitse huolehtia kookosmaidosta ;) Kookos on mun ruokavaliossa ainoa lähde tyydyttyneille rasvoille, joten en ole siitä kovin (=yhtään) huolissani.
Oot ite laiska keräämään marjoja, joten ostan nyt syksyllä pakastimen täyteen marjoja torilta. Siinä säästää aika paljon, kun ostaa 5 kiloa puolukkaa kahdella kympillä ja pakastaa ne ite, kun ostaisi marjoja aina kaupasta.
Mä en ainakaan oo huomannut että täällä olisi jotenkin ”elitistisiä” ruoka-aineita, Taaviinalla taisi olle herne nenässä jo valmiiksi tähän blogiin tullessa :)
Aiemmin jo tullut hyviä vinkkejä säästämiseen. Mulla eniten säästöä on tuonut työnjako, jossa mies huolehtii ruoanlaitosta ja kaupassa käynnistä ja minä muista kotitöistä. Mä ostaisin paljon enemmän luomua ja olisin alttiimpi heräteostoksille. Yhdistetty talous vaikuttaisi säästävän myöskin.
Sulle ehdottaisin uutta tapaa: Aina, kun olet ostamassa jotain uutta ainesta kokeilumielessä, tarkista mielessäsi oletko jo testannut aiempia heräteostoksia vai lojuvatko ne yhä kaapissa odottamassa. Ota käyttöön periaate: yksi ulos, yksi sisään, eli kun olet testannut ja käyttänyt jonkun kokeilujutun loppuun, voit ostaa jonkin uuden kokeiluun. Ruokabloggaankin aika on varmasti rajallista rahan ohella ja heräteostokset harvemmin ilahduttavat enää myöhemmin.
Tämä oli hyvä vinkki, kiitos!
Kiitos aivan loistavasta blogista! En itse ole vegaani mutta allerginen maidolle ja munalle joten käytän paljon reseptejäsi. Varsinkin leivonnaisissa olen saanut paljon uusia tosi hyviä vinkkejä :) Ei musta sulla oo mitenkään outoja aineita käytössä. Välillä on vilahtanu pari oudompaa mutta oon sitten korvannu ne vastaavan olosella mitä kaapista on löytyny tai jättäny suosiolla pois. Ja hyvin on silti onnistunu! Olen lukenut aika monia vegaaniblogeja mutta täytyy sanoa et tästä tykkään eniten :)
Ihana kuulla! :)
Hetken aikaa on tullut omia ruokakuluja seurailtua. Keskimäärin kuluu kahden hengen taloudessa 50€ viikossa per henkilö. Ei lainkaan mahdoton opiskelijalle, mutta luomutuotteiden määrä ei toki ole niin suuri mitä mieli tekisi.
Tartun tuohon kommentoimaasi currytahnaan, rajahin tavara on kyllä erittäin herkkua mutta itse tekeminen voittaa meikäläisen näkökulmasta aina. Aikaa kuluu ehkä muutama minsa monitoimikone kun löytyy ja tahnaa voi aina viedä siihen suuntaan mihin nyt sattuukaan haluamaan.
Savupaprika on muuten sellanen mauste, jota en ole löytänyt lähialueen kaupoista. Mistä ostat omasi? On meinaan sellanen tuote, että pitäisi ehdottomasti saada.
Aiheeseenkin voisi jotain kommata, tuskin silti saan mitään uusia pointteja tuotua esille. Sesonkivihanneksia ja isommat ostokset kerralla, suunnitelmallisuutta ja hintatietoisuutta. Pyrin käyttämään aina mahdollisimman suuren prosentin ostamistani tuotteista, esim. varret yrteistä monitoimikoneella pieneksi ja keiton sekaan, sitrushedelmistä kuori käyttöön jne. Parasta ennen päiväyksiä silmällä pitäen koitan pitää biojätteen minimissä.
Alkoholia kuluu cocktailien muodossa, siihen hurahdin vuosi pari taaksepäin ja erilaisia pulloja on tullut hamstrattua melko paljon, etelänaapurista edullisen hintapolitiikan johdosta tosin. Luomubisseä harrastan myös silloin tällöin, Keisari ja Nikolai -tuoteperheistä löytyy ihan huikeita vaihtoehtoja.
Savupaprikaa saa täällä Turussa ainakin Kuudes Maku -kaupasta, Punnitse & Säästästä, Vegekaupasta ja Stockalta. Muistaakseni myös Santa Marian tms. valikoimissa on savupaprikaa, ja sitä löytynee isoista ruokakaupoista. Ja sellaisessa punaisessa peltipurkissa olevaa savupaprikaakin on näkynyt isommissa marketeissa.
Mikä tuon Taaviiinan ongelma oikein on? Jotain PMS-vaivoja? Sähän kirjoitit juurikin siitä että itse voisit vähentää noiden ”hifistelytuotteiden” käyttämistä, ja se on sulle säästöä. Toiselle säästöä voi olla se, että ei käytä ruokakermaa vaan perus maitoa ruoanlaitossa. Miksi vaivautua kommentoimaan edes tuolla tyylillä, jos ei osaa sisäistää lukemaansa? Ihmisillä on ihme asennevammoja välillä.
Mä oon usein törmännyt sun ruokaohjeisiin googlessa, eilen testasin yksiä papupihvejä jotka oli ihan huippuhyviä <3
Jokainen saa kirjoittaa omassa blogissaan just sitä, mitä itse haluaa, hittoako tänne tarvitsee tulla purkaa omia asenne/yms. ongelmiaan.
:D Kiitos tästä!
Mulla ei ole kyllä mitään uutta vinkkiä lisätä tähän, vaan aika lailla on samoja kuin muillakin. Syömme valtaosin luomua ja kausiruokaa. Hommaamme valtaosan ruoasta ruokapiirin kautta ja viljelemme itse parilla aarin palstalla ja pienellä pihapläntillä.
(Viljelyyn ei mene paljoa rahaa, esimerkiksi palstavuokra on täälläpäin 16,50 euroa kasvukaudelta per aari ja lannoitteena käytämme talven aikana kertyneet puuntuhkat ja naapurin ruohosilput ym. ilmaista viherlannoitusta. Siemenet saa usein syyskesällä ostettua seuraavaksi kesäksi noin 15 snt/pussi, sipulin istukkaat maksavat noin euron/500 g, josta tulee valtava määrä sipuleita, siemenpottuihin menee vähän enemmän.)
Lisäksi keräämme marjoja ja sieniä. Näin saamme oikeastaan koko talven sipulit, porkkanat, härkäpavut, lehtikaalit ym. sekä monet yrtit ja marjat ja satokaudella kaikki lehtivihannekset, tomaatit ja joitakin ”erikoisherkkuja”, joita tulee kasvateltua kokeeksi. Juureksia ja pottujakin syömme omia muutaman kuukauden näin syyskesästä alkutalveen, samoin tomaatteja. Kaupassa käymme melko harvoin, ehkä kerran puolessatoista viikossa.
Teemme itse suurimman osan ruoasta, leipää tosin ostamme valmiina aika usein, kun ei aina jaksa olla leipomassa, varsinkaan kesäkuumalla. Leipominen kyllä kannattaa, sillä leipä on tosi kallista ja jauhot ja ryynit vielä suhteellisen edullisia. Ruokaa laitamme sen mukaan, mitä aineksia kaapista löytyy, joten ruokaohjeissakin korvaamme ainekset toisilla vastaavilla tai jätämme pois. On joitakin tuotteita, joita ei tule käytettyä oikeastaan ikinä, esimerkiksi ruokakermoja. Ruokahävikkiä yritämme pitää mahdollisimman pienenä.
Ruoka on kallistunut minusta aika lailla tässä esimerkiksi parin vuoden aikana. Meillä menee jonkin verran turhiinkin juttuihin, esimerkiksi tummaan suklaaseen, mutta aika hyvin on selvillä, minkä verran ylimääräisiin menee, joten tiedämme, mistä voi nipistää, kun tarvii.