Unelmista yrittäjäksi

Yhteistyössä Elo ja Unelmat elossa – Blogirinki ja Elo haastoivat minut kirjoittelemaan uuden yrittäjän fiiliksistä ja unelmista. Aika on vierähtänyt hurjan nopeasti. On kulunut jo yhdeksän kuukautta siitä, kun irtisanoin itseni päivätöistäni ja ryhdyin yrittäjäksi.

Kirjoittelin viime vuonna toukokuussa yrittäjäksi lähtemisestä ja siihen johtaneista syistä. Koko tämä yhdeksänkuukautinen taival uutena vegekauppiaana onkin ollut pelkkää uuden opettelemista. Ennen olin floristi ja bloggaaja, nykyään yrittäjä, toimitusjohtaja, tavaranhankkija, myymäläpäälikkö, roskakuski, työnantaja, asiakaspalvelija, lähetti, myyjä, esimies, toimistotyöntekijä, tuotevalikoimavastaava, siivooja, markkinointipäällikkö, somettaja sekä verkkokaupan pakkaaja, sivuston päivittäjä ja valokuvaaja. Ja näiden toimien ohella vielä täytyy tietysti huolehtia siitä, että kaikki tarpeelliset paperit hoituu kirjanpitäjälle, verot tulee maksettua ja vakuutukset hoidettua. Puhumattakaan siitä, että jossain välissä pitäisi myös ehtiä nukkua ja syödä ja huolehtia muutenkin omasta hyvinvoinnistaan. Työsarkaa riittää siis!

Yllätyksiä

Työn määrä ei oikeastaan ole kuitenkaan päässyt yllättämään – olin jo etukäteen varautunut siihen, että hommia taatusti riittää. Sen sijaan oman jaksamisen rajallisuus on yllättänyt! Tuntuu kaamealta, että aina ei ehdi tekemään kaikkea mitä pitäisi, eikä ainakaan niin hyvin kuin haluaisi.

Eniten on kuitenkin yllättänyt tavaranhankinnan haasteellisuus. Ajattelin ruokakauppiaaksi ryhtyessäni, että sitähän sitten vain ostaa kauppaan myyntiin kaikkea kivaa mitä maailmasta löytyy. Todellisuus paljastui aika nopeasti: loppupeleissä on aika rajallinen valikoima tuotteita, joita pienen ruokakaupan on mahdollisuus hankkia. Osa tuotteista on pelkästään keskusliikejakelussa, monia tuotteita täytyy ostaa niin isoja määriä ettei kapasiteetti riitä ja sitten on satoja tavarantoimittajia, joihin ei yksinkertaisesti saa mitään kontaktia. Monilla maahantuojilla on lisäksi tavarantoimittajien kanssa yksinoikeusdiilejä, eivätkä silti siitä huolimatta tuo maahan kaikkia tuotteita. Joskus kestää kuukausia, että joku tuote saadaan tavarantoimittajalta meille. On osoittautunut mahdottomaksi pitää varastossa koko ajan kaikkia valikoimiimme kuuluvia tuotteita: meillä on tällä hetkellä useita kymmeniä tavarantoimittajia, ja aina joltain on joku tuote loppu eikä sitä sen vuoksi saada meille myyntiin. Jos pääni on harmaa muutaman vuoden päästä, tiedätte ketä syyttää!

Onneksi meillä on myös aivan ihania tavarantoimittajia, joiden kanssa hommat sujuu ja joilta saa aivan huippuja tuotteita. Olemme onnistuneet löytämään näitä mahtavia kultakaivoksia jo useampia, ja toivottavasti saamme tehdä sellaisten kanssa töitä jatkossakin!

Yrittäjän vapaus

Tuntuu hienolta, että olen ainakin periaatteessa vapaa päättämään omista työajoistani. Noh, pienyrityksessä se menee tietenkin niin, että yrittäjä on paikalla aina. Jos ei ihan aina fyysisesti, niin ainakin puhelimen ja sähköpostin päässä. Puolentoista tunnin joogatunnin aikana puhelimeen tulee yleensä viitisenkymmentä Facebook-viestiä ja vähintään pari puhelua. Jos työntekijä sairastuu tai tulee joku yllättävä kaaos, ei ole epäselvää, kuka on paikalla. Ja yrittäjä on paikalla, vaikka olisi itse sairaana. Ennen saattoi laittaa työpaikan oven kiinni ja unohtaa työasiat työpaikalle, nykyään mietiskelen aktiivisesti työasioita myös vapaapäivinä ja neljän aikaan aamuyöstä. Ja sitten on niitä päiviä, jolloin ajattelet vain piipahtavasi työpaikalla, mutta kaupalle pamahtaa juuri sillä hetkellä kuormalavallinen tavaraa. Onneksi ja toivottavasti tämä on kuitenkin vain väliaikainen vaihe!

Pomon rooli

Kammoksun sellaista perinteistä johtamiskulttuuria, jossa ylhäältä sanellaan kaikki, eikä työntekijöillä ole mahdollisuuksia vaikuttaa mihinkään. Annan mielelläni työntekijöille vapauksia ja vastuuta, jos haluavat sitä ottaa. Ja oli asia mikä tahansa, kuuntelen aina työntekijöiden toiveita. Vapaat ja työajat järjestyvät lähes poikkeuksetta toiveita kuunnellen ja pyrin järjestämään työpaikalla työtehtävät sen mukaan, mitä ihmiset osaavat parhaiten tehdä ja missä tehtävissä viihtyvät. Minulle saa (ja pitää!) tulla sanomaan jos joku v***ttaa. Ja sitten se hoidetaan kuntoon.

Päivittelimme työntekijöiden kesken entisessä työpaikassani aina sitä, kun pomo ei muista mitään. Nyt tiedän miksi! Päässä pyörii jatkuvasti miljoona asiaa, ja välillä on vähän vaikeuksia sekä kuullunymmärtämisessä että muistamisessa. Olen perusluonteeltani enemmän sellainen luova huithapeli kuin järjestelmällinen puurtaja, joten pakka vuotaa aina jostain päästä.

Vaikka pomona olen vieläkin aivan pihalla kaikesta, niin pyrin kuitenkin parhaani mukaan hoitamaan asiat niin, että Vegekauppa on jatkossakin sellainen työpaikka, jonne kaikilla on kiva tulla. Ja onneksi opin uutta näistäkin asioita koko ajan!

Tulevaisuuden haaveet

Unelmoin siitä, että voin jossain vaiheessa alkaa tekemään Vegekaupan eteen enemmän niitä asioita, joissa olen oikeasti hyvä: reseptikehittelyä, somemarkkinointia, mainoskuvausta ja keskittyä paperinpyörittelyn sijaan tuotevalikoiman kehittämiseen ja uusien tavarantoimittajien etsimiseen. Ja ehkä mieluiten juurikin keskittyä näihin edellä mainittuihin asioihin sen sijaan, että teen itse ihan kaikkea. Tulevaisuudessa on toivottavasti mahdollista palkata Vegekaupalle töihin lisää hyviä tyyppejä, jotka osaavat tehdä niitä asioita, mitä en itse hanskaa.

Tällä hetkellä teen aktiivisesti töitä sen eteen, että saisin tätä jatkuvaa kaaosta hieman selkeytettyä. Siis sitä päänsisäistä kaaosta. Olen heittäytynyt epämukavuusalueelleni ja teen listoja! Kynä sauhuaa to do -listojen parissa. Talven aikana olen dumpannut kaikki ylimääräiset paperityöt kirjanpitäjälle. Työnteko on vienyt talven aikana mennessään ja olen unohtanut tässä härdellissä levätä ja syödä kunnolla. Lisätään se vielä sinne to do -listalle.

Näin kolmekymppisenä ei tule kauheasti mietittyä eläkeasioita, mutta yhtenä päivänä kun oikein väsytti, kävin laskemassa Elon sivuilla, kuinka monta vuotta enää pitää tehdä töitä. Vaivaiset 37 vuotta ja 6 kuukautta ja sitten voi alkaa ottaa vähän rennommin! Haaveilen myös siitä, että voisin joskus viettää talvet jossain, jossa ei ole ympäri vuorokauden pimeää ja sada räntää 24/7. Seuraava Vegekauppa pystyyn Karibialle?

Mitä paremmin kauppa tulevaisuudessa käy, sitä enemmän yrittäjällä on vapautta valita. Työn määrä tuskin vähenee jatkossakaan, enkä sitä edes halua, mutta oikeisiin asioihin keskittymällä homma pysyy mielekkäänä tulevaisuudessakin. Ja itse yrityksen kehittämiseen on tietysti korvan takana vaikka mitä mahtavia suunnitelmia, kunhan vain aika ja muut rahkeet riittävät niiden toteuttamiseen :)

Pari vinkkiä uusille yrittäjille

Uusille yrittäjille voisin vinkata sen verran, että tämä on ihan hullun hommaa. Mutta ihanaa sellaista! Vaikka välillä väsyttää ja olo on kuin jyrän alle jäänyt, tuntuu edelleenkin siistiltä, että voin olla osaltani rakentamassa vähän parempaa maailmaa ja teen päivittäin töitä sellaisten asioiden parissa, joista ei tarvitse potea pätkääkään huonoa omaatuntoa. Ja jos harkitsette yrityksen perustamista, niin pitäkää huoli siitä, että yhtiökumppaninne osaavat asioita, joita ette itse hanskaa. Kauppa ei olisi taatusti pystyssä ilman yhtiökumppaniani Timoa, joka ymmärtää kaiken numeroista ja jolle voi aina soittaa, kun kassajärjestelmä tilttaa tai joku muu tekninen asia ei suju. Myös jatkuva kommunikointi muiden vegekauppiaiden kanssa pitää homman mielekkäänä ja helpottaa monia asioita. Ja se kirjanpitäjä, mikään ei sujuisi ilman häntä!

On hyvä muistaa myös se, että yrittäjän täytyy huolehtia itse kaikista sellaisista asioista, joille ei tarvinnut uhrata muille töitä tehdessä ajatustakaan. Työnantaja huolehti ennen eläkemaksuistani ja tarvittavista vakuutuksista, nyt ne täytyy hoitaa kuntoon omin kätösin. Onneksi vakuutusyhtiöiden kanssa toimiminen on ollut yksi helpoimmista asioista – aina saa tarvittavia neuvoja ja verkkopalvelut ovat helppokäyttöisiä. Suoriuduin juuri ensikertalaisena kunnialla myös esimerkiksi Elolle tehtävästä vuosi-ilmoituksesta – eihän se ollut ollenkaan niin hankalaa kuin kuvittelin! Aloittelevien yrittäjien kannattaa muuten muistaa,  että ensimmäisen kerran yrittäjätoiminnan aloittavat saavat yhtiöltä 22 % alennuksen ensimmäisten 48 kuukauden ajalta. Lue lisää Elon nettisivuilta!

Kannattaa käydä vilkaisemassa myös muiden Blogiringissä olevien yrittäjäbloggaajien tarinoita. Löydät ne täältä.

Yhteistyössä Elo