Usein kun löydän jonkun hyvän raaka-aineen (tai muistan vanhan olemassaolon), syön sitä niin kauan, että sitä tulee korvistakin ulos. Viimeksi podin avokadohimoa, nyt vuorossa on ruusukaalit. Ikävä kyllä ruusukaaliaika alkaa vedellä viimeisiään.
Ruusukaalin kanssa sopii erinomaisesti kaikki savuiset asiat. Tofu for Two:sta bongattu vegepekoni toimii erinomaisesti ruusukaalin kanssa. Turkulaiset voivat kokeilla pastaa myös Vegetukun savutofulla. Tuo Vianan savutofu hakkaa mennen tullen kotimaisen Soya Oy:n savutofun, joka on koostumukseltaan liian vetistä ja maistuu lähinnä soijakastikkeelle.
Tofu for Twon vegepekoniresepti on sellaisenaan varsin mainio, mutta olen viime aikoina itse korvannut ohjeen siirapin agavesiirapilla ja laittanut sitäkin puolet vähemmän. Alkuperäisessä reseptissä oli ehkä hiukan liikaa makeutta omille makunystyröilleni. Alkuperäinen soijapekonin ohje löytyy siis täältä.
Tämä on varsin mainiota arkiruokaa, sillä valmistamiseen ei kulu kuin hetki.
RUUSUKAALI-VEGEPEKONIPASTA
Kahdelle
Valmista ensin pekoni:
- 2 dl soijahiutaleita
- 2,5 rkl soijakastiketta
- 1 tl riisiviinietikkaa
- 1 tl agavesiirappia
- 1,5 tl nestesavua
- öljyä paistamiseen
- Sekoita soijakastike, riisiviinietikka, siirappi ja nestesavu yhteen. Lisää joukkoon soijahiutaleet ja anna nesteen imeytyä.
- Paista hiutaleita runsaassa rasvassa, kunnes ne alkavat kunnolla ruskistua. Anna hiutaleiden jäähtyä talouspaperin päällä, jotta ylimääräinen rasva imeytyy pois.
Lisäksi:
- 250 g ruusukaaleja
- pastaa
- noin 0,5 dl kaurakermaa (Oatly)
- tuoretta persiljaa
- mustapippuria
- Poista ruusukaaleista kovat kannat ja muutama ulommainen lehti. Halkaise ruusukaalit ja kiehauta vajaat 5 minuutta suolalla maustetussa vedessä.
- Keitä pasta.
- Paista ruusukaaleja pannulla öljyssä (kannattaa käyttää samaa pannua kuin vegepekonin paistamiseen, pesemättä sitä välillä), kunnes niihin tulee kaunis väri. Lisää pasta ja kaurakerma ja anna kiehahtaa. Lisää annoksiin lopuksi reilusti tuoretta persiljaa ja mustapippuria sekä ripottele päälle vegepekoni.
P.S. Turkuun avataan vihdoin uudelleen Punnitse ja Säästä! Liike avautuu perjantaina ja sijaitsee Eerikinkadulla, lähellä Sokos Wiklundia. Muistakaahan käydä ostoksilla, jotta liike pysyy pystyssä kauemmin kuin viime kerralla. Olen odottanut tätä kuin kuuta nousevaa, joten minut tulee todennäköisesti ainakin näkemään kaupassa harva se päivä ;)
mistäs nuita soijahiutaleita saa?
Henna, ainakin Soyappetit myy soijahiutaleita ihan valmiissa pakkauksissa, ne löytyy usein aamiaismuro/hiutale/mysli -osastoilta sitten niitä myydään irtona esim. Punnitse&Säästä -liikkeissä.
Ruusukaalit on minunki suurta herkkua, pakasteesta ihan suolavedessä keitettyinä niin helppoa ja maukasta että olla ja voi!
Moikka,
osaisitko kuvailla, kuinka paljon ”savulta” tuo Vianan savutofu maistuu? Vierastan savunmakuisia tuotteita ja mietin, onko tofu tosi voimakkaan makuista… Mahtaisiko toimia esimerkiksi tavallisessa itämaisessa wokissa?
mustikkapöperö, mun mielestä noi soijahiutaleet on yleensä kaupassa siellä missä myydään soijrouhetta, kuivia linssejä ja papuja yms. ja ne on aika usein samalla osastolla jauhojen kanssa. Mut S-ryhmän kaupoista löytyy ainakin :)
Pihla, jos et tykkää savun mausta, niin kannattaa ostaa maustamatonta tofua. Tuo Vianan savutofu on todella savuisaa, mutta kuten sanoin, niin toi suomalaisvastine on miedompaa.
hetkinen! oon joskus lukioaikoina ostanuki niitä. söin jogurtin kanssa :P
Henna, samoin! Enkä olisi ikinä osannut kuvitella, että niistä limanuljaskoista saa jotain näin hyvää aikaiseksi.
En ole koskaan syönyt soijahiutaleita murojen tapaan – ajatuskin puistattaa. Tuo soijapekoni sen sijaan on herkkua. Ruusukaaleista minulla on lähinnä kitkeriä kokemuksia. En osaa keittää niitä tarpeeksi kauan, jotta ne olisivat kypsiä, enkä tarpeeksi vähän aikaa, etteivät ne maistu rikiltä. Olisiko tähän jotain vinkkiä?
Pekonisuolaa vois kyllä ostaa tällaisia virityksiä varten. Aromi on aika hienostunut, noh, pekoni. Kuitenkaan olematta pekonista peräisin.
Olen varmaan aikaisemminkin kehunut blogiasi, mutta pakko kommentoida taas kun sinulla on niin upeat kuvat ja huolellisesti tehdyt reseptit! Mukavaa kevään odotusta!
Kamomilla, ei siinä varmaan auta muu kuin katsoa tarkka aika kellosta. Mä kyllä keittelen ne yleensä ihan mututuntumalla.
taistogunnar, törmäsinkin tollaiseen ihmeellisyyteen kerran Punnitse & Säästässä, mutta jätin sen hyllyyn. Täytynee ehkä joskus kokeilla, mutta toisaalta tämänkin ruuan hienous on siinä, ettei se oikeasti maistu yhtään pekonille :D
Elisabet, saatat ehkä olla, mutta kehut voi toki kertoa useampaankin otteeseen :)
Mahtavaa että Turkuun tulee taas P&S, tätä Turkulaiset on odottaneet.
Hieno blogi sinulla, tosi hyvät kuvat. :) Loistava.
Itsekin tunnistan tuon tavan että löytää raaka-aineen ja syö sitä sitten kunnes korvista pursuaa. :)
Kyllä se nyt taitaa olla niin, että on pakko kokeilla noita hiutaleita. En ole ennen keksinyt niille mitään funktiota, mutta tämäntyyppisissä ruuissa ne vaikuttavat ihan passelilta ja nopealta herkulta.
Minnie, juu on tosiaankin! Ihanaa, kun taas saa edullisia pähkinöitä, savupaprikajauhetta ja kaikkea muuta kivaa melkein kotikulmilta.
Enskanasu, suosittelen :)
Siis mitä, pekonisuola?? Onko toi ihan oikeasti vegaaninen tuote?
Anni, se on sellaista maustettua suolaa. Aromiaineina näytti olevan ainakin savua. Ja ihan vegaanista on!
Kokeilin vegepekonin tekoa tällä ohjeella ja tuli aivan mielettömän hyvää, vaikka onnistuinkin hieman kärtsäämään soijahiutaleita… =) Itse ripottelin vegepekot salaatin joukkoon, antoivat loistavaa makua ihan perussalaattiin. Itse ostin nestesavun vähän niinkuin Ruotsin risteilyn sivutuotteena Hemköpistä =)
Täytyy kehaista tätä reseptiä! Vegepekoni-”carbonara” on tullut meidän ruokalistalle jäädäkseen, mutta ruusukaali on herättänyt sen verran epäilyjä että ei ole tätä versiota tullut kokeiltua. Nytpä tuli ja toimii tosi hyvin! Kiitokset siis hyvästä ideasta!
Tämä resepti on tullut myös meidän ruokalistalle jäädäkseen :) Jo pari vuotta on tätä mussuteltu säännöllisesti ruusukaaliaikaan ja jokainen, joka on vegepekonia maistanut, on pyytänyt saada lisää. Nytpä kysynkin, että olisiko sulla mitään muita reseptejä, joihin tuo vegepekoni sopii?
Tähän hätään ei ole valmiina, mutta pitänee laittaa kehittelyyn :) Periaatteessahan tota vegepekonia voi laittaa mihin vaan, mihin nyt pekonia muutenkin. Olen tosin vähän vieraantunut koko tuotteesta, joten en ole ihan perillä kaikista sen käyttötarkoituksista!
Tätä ajattelin kokeilla vegepekonista seuraavaksi, kerron sitten oliko hyvää! http://www.hs.fi/ruoka/a1349755496068
Toimi! Mies noukki ensin kaikki lehtikaalit ja söi vegepekonin viimeisenä :)
Moi taas! Tämä jäi meidän säännölliselle arkiruokalistalle, onhan se törkeän rasvaista ja suolaista ja hyvää :D Mutta noita soijahiutaleita ei vissiin saa enää mistään! Millähän ne vois korvata?
Moikka! Valitettavasti ihan vastaavaa tuotetta ei tällä hetkellä löydy kaupoista :/ Oon itse tehnyt pekonia välillä savutofusta (ohje löytyy Hesarille tekemästäni savutofucarbonarasta) ja ehkäpä esimerkiksi Happy V:n makkara voisi toimia tässä?