Mantelinen persikkapiiras

Tämä leivonnainen on luultavasti alun perin tarkoitettu pääsiäisherkuksi, mutta hyvin maistui myös ihan muuten vain!


Ohje on peräisin Glorian Ruoka & Viini -lehden numerosta 2/2009, mutta muuntelin sitä vähän omaan keittiööni sopivammaksi. Alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty säilykeaprikooseja, mutta käytin persikoita, koska en onnistunut löytämään aprikooseja mistään. Rosmariini oli muuten jännä lisä piiraan makumaailmaan – se ei maistunut kovin voimakkaasti, mutta toi mukavan vivahteen manteliselle täytteelle.

MANTELINEN PERSIKKAPIIRAS

  • 6 lehtitaikinalevyä
  • 150 g mantelimassaa
  • 2 rkl amarettoa
  • 3 rkl kaurakermaa
  • 2 tl tuoretta rosmariinia hienonnettuna
  • 2 tlk säilykepersikoita

Kiille:

  • 1 dl vettä
  • 1/2 vaniljatangon siemenet
  • 0,5 dl hillosokeria
  1. Asettele lehtitaikinalevyt pöydälle kolme vierekkäin ja kolme niiden alapuolelle niin, että ne ovat noin sentin verran toistensa päällä. Kauli levyjä hiukan. Leikkaa lautasen (⌀25 cm) avulla lehtitaikinasta ympyrä ja nosta se uunipellille leivinpaperin päälle. Leikkaa ylijääneestä osasta noin 2 cm leveitä suikaleita piiraan reunojen päälle.
  2. Pistele haarukalla reikiä pohjaan, jotta se kohoaisi reunoja vähemmän, ja esipaista piirasta 225 asteessa noin 5 minuuttia. Pistele pohjaa vielä paistamisen jälkeen, jotta se laskeutuu.
  3. Sekoita mantelimassaan amaretto, kaurakerma ja rosmariini. Levitä seos esipaistetun piiraspohjan päälle. Valuta persikat ja asettele ne pyöreä puoli ylöspäin manteliseoksen päälle. Laita piiras takaisin uuniin ja paista vielä noin 10-15 minuttia tai kunnes reunoissa on kaunis väri.
  4. Valmista sitten kiille: Kiehauta kattilassa vesi ja vaniljatangon siemenet. Lisää sokeri ja anna kiehua hetken aikaa. Levitä kiille persikoiden päälle pullasudilla ja koristele piiraan reunat vielä tomusokerilla.

Amaretto, tai karvasmanteli yleensä, taitaa jakaa mielipiteet vahvasti kahtia. Laskiaisena ja Runebergin päivänä aiheesta käydään usein kiivaita kahvipöytäkeskusteluja. Itsehän lorauttelen silloin tällöin amarettoa myös kahvin ja kaakaon joukkoon ja pidän siitä kyllä myös erinäisissä leivonnaisissa. Kumpaan kastiin lukijakunta kuuluu, karvasmantelia vai ei?

4 vastausta kirjoitukseen “Mantelinen persikkapiiras

  1. Oi miten ihanalta kuulostava piirakka! Kuulun ehdottomasti Amaretto-kastiin ja rakastan karvasmantelin makua.Mulla on niitä aina kotonakin,mutta ne itse asiassa taitavat olla tietyn aprikoosin siemeniä.

  2. Mä en voi sietää karvasmantelia. Tavallinen makea manteli kyllä maistuu.

  3. Yaelian, niin siis mitä sulla on kotona? Karvasmanteleita? Ne on kyllä nimensä mukaisesti manteleita. Amarettoa sen sijaan voidaan valmistaa aprikoosin tai karvasmantelin siemenistä, tai molemmista.

    Kemppuli, näin ne mielipiteet jakaantuu :)

    Chez Jasu, näköjään sopii erinomaisesti! Täytynee testata muitakin makeita rosmariinijuttuja. Tykkään ko. yrtistä ihan älyttömästi muutenkin, mutta makeisiin asioihin sitä ei ole aikasemmin juuri tullut laitettua.

Vastaa käyttäjälle Yaelian Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *