Bongasin viime viikolla kirjakaupasta Emily Mainquistin Sweet Vegan -keittokirjan suomalaisversion Vegeherkkuja – 70 ihanaa leivonnaista ja jälkiruokaa vegaanille. Kirja näytti niin herkulliselta, että se oli pakko raahata kotiin ja laittaa heti minttubrowniet testiin.
Kivaa, että Suomessa ilmestyy nykyään jo aika paljon vegaanisia keittokirjoja, niin kotimaisia kuin näitä käännöskirjojakin! Vegeherkkuja -kirja on amerikkalaisen vegaanileipuri Emily Mainquistin ensimmäinen herkkukirja. Mainquist pitää omaa pientä herkkupuotia Baltimoressa (nettisivut eivät kuitenkaan toimi, mutta kaiketi firma on edelleen pystyssä?). Vegeherkkuja sisältää kokoelman ihania leivonnaisia kakuista kekseihin ja piirakoista suklaamousseen. Parasta antia kirjassa on ehdottomasti ihanat kuvat, jotka houkuttelevat kokkaamaan! Käännöskirjoissa on usein ongelmana se, että ohjeissa on outoja raaka-aineita, mutta suurin osa Vegeherkkuja -kirjan resepteistä sisältää sellaisia aineita, joita minulta löytyy aina kaapista (tai vähintään lähikaupasta).
Pientä miinusta tulee siitä, että kirjassa on vähän omituisia mittoja. Minulla ei ainakaan ole kotona niin tarkkoja mittakippoja, että pystyisin mittaamaan mistään 240 ml. Kirjassa on lisäksi useimmat mitat grammoina, mikä kyllä vähän hidastaa ja hankaloittaa leipomispuuhia. Löytyykö kaikilta edes vaakaa kotoa? Desimitoilla on paljon kätevämpää mitata jauhot ja sokerit, vaikka toki ymmärrän sen, että tarkat mitat edesauttavat täydellisen lopputuloksen saavuttamista. Tämän kirjan reseptit eivät kuitenkaan ole niin vaativia, että niissä vaikuttaisi oleellisesti muutaman gramman heitto jauhojen määrässä.
Testasin kirjasta ensimmäiseksi minttubrownieita, mutta tulen varmasti kokeilemaan muitakin ohjeita. Samettikakku ja maapähkinävoibrowniet ainakin näyttävät niin ihanilta, että niitä on pakko tehdä!
Tein alkuperäiseen reseptiin sen verran muutoksia, että muutin grammat desilitroiksi. En myöskään käyttänyt yleiskonetta, koska en omista sellaista, vaan vatkasin joitain aineita tavallisella sähkövatkaimella. Hyvin olisi pärjännyt myös ihan käsipelillä! Kirjan reseptissä oli käytetty minttutäytteeseen minttulikööriä, mutta koska se olikin talven aikana hävinnyt viinakaapista todennäköisesti minttukaakaon joukkoon, laitoin sen tilalle minttuaromia.
Minttubrowniet
Pohja:
4 dl vehnäjauhoja
3,5 dl sokeria
1,5 dl kaakaojauhetta siivilöitynä
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
1,5 tl vaniljasokeria
2,4 dl vettä
2,4 dl rypsiöljyä
Minttutäyte:
115 g huoneenlämpöistä margariinia
n. 5 dl tomusokeria
piparminttuaromia maun mukaan
3-4 rkl vettä
Suklaakuorrute:
180 g tummaa suklaata
85 g margariinia
Sekoita kuivat aineet yhteen. Lisää joukkoon vesi ja rypsiöljy. Vatkaa taikina tasaiseksi.
Levitä taikina vuoan (n. 28×28 cm) pohjalle leivinpaperin päälle. Paista 175 asteessa 25 minuuttia.
Anna browniepohjan jäähtyä hyvin vuoassa ja valmista sitten minttutäyte vatkaamalla aineet kuohkeaksi sähkövatkaimella. Levitä täyte browniepohjan päälle.
Sulata mikrossa suklaa ja margariini. Kaada seos minttutäytteen päälle ja levitä tasaiseksi. Laita vuoka pakastimeen noin 10 minuutiksi tai jääkaappiin kunnes kuorrute on jähmettynyt.
Leikkaa browniet paloiksi terävällä veitsellä.
(Alkuperäinen ohje Emily Mainquist: Vegeherkkuja, Tammi 2012)
Ai, että mikä löytö! Näyttää tosi houkuttelevalta. Minä en voi koskaan vastustaa, kun löydän uuden vegeleivontakirjan. Tuon haluaisin kokoelmiini ehdottomasti.
Ja en minäkään usko, että keittiövaakaa löytyy läheskään kaikilta. MInulla kyllä on, mutta olenkin ihan hurahtanut ;)
Hauskaa, että mä ostin juuri pari viikkoa sitten tuon englanninkielisen alkuperäisversion! Näitä (tahi kirjan muita herkkuja) saa mielellään valmistaa vaikka ensi viikonlopuksi… ;)
Näyttääpäs ihanalta! Maapähkinävoibrowniesta sitten heti postausta blogiin, kun saat herkkua kokeiltua!
Hehe! Ostin saman kirjan viikko sitten. Ja juuri tuo minttubrownieresepti houkuttelee eniten, muttei vielä ole tullut testattua. Miltä ne maistui?!
Lääh, iskipä makeannälkä. Kuulostaa muuten siltä, että suomalaiselle kustantajalle voisi antaa noottia käännöksestä. Angloamerikkalaisessa maailmassa tietysti annetaan mitat kuppeina ja grammoina (ei sentään ollut unsseja ilmeisesti :) eikä suhteita voi noin vain muuttaa, mutta olisi kuluttajan kannalta kohteliasta vähintään antaa ohjeet mittojen sopeuttamiselle meikäläisiin käytäntöihin.
Oi joi kun näyttää hyvältä! Ja pitää kyllä laittaa kirjan nimi muistiin, jos nitekkin saisi sen jostain ryövättyä!
Mutta näin ens alkuun minusta tuntuu, että tämä resepti menee samontein kokeiluun! Näyttää nimittäin niiiiin Hyvältä!
Hanna, toi herkkujen raahaaminen bussilla parin sadan kilometrin päähän ei oo kovin kivaa touhua, joten varmaan jää väliin ;)
Isa, en varmastikaan bloggaa koko kirjan sisältöä tänne, joten suosittelen oman opuksen hankintaa! Onhan se vähän epäreilua, jos jonkun hengentuote on ilmaiseksi ympäri nettiä saatavilla.
Sofi, hyvältä tietysti, en muuten olisi sitä postannut tänne ollenkaan ;)
Tuuli, tsekkasin Amazonista, että alun perin kirjassa on käytetty cup-mittoja, mutta kirjan brittiversiossa jauhot sun muut on grammoina. Outo käännös kyllä kieltämättä!
Aina kannattaa yrittää! :D
Kuola valuu jo, pitääkö ruveta katumaan että tulin tänne tänään? :-)
Amerikkalaiset mitat tosiaan on rasittavia, onneksi olen oppinut kääntämään mitat näppärästi googlen hakukoneelta ja sitten vaan yleensä pyöristelen numeroita vähän…
Ah!
Tuli testattua! Niiiin hyväääää! Ja makeaa! Rasvaista ja lihottavaa! :D
Tosin muutin ohjetta sen verran, et veden ja piparminttuaromin sijaan lurauttelin kissanminttulikööriä.. Mutta toimi sekin, tosin vegaaninenhan se ei sitten enää täysin ollut /:
Elina, onko tuossa jotakin hilloa suklaakerroksen alla? Näyttää ihanilta!
En tiedä, kuka kirjan on kääntänyt, mutta se on varmaan käännetty tuosta brittiversiosta. Vaikeitahan nämä keittokirjat ovat juuri noiden mittojen takia: kääntäjä ei voi alkaa kokeilla kaikkia reseptejä, ja grammamittojen muuntaminen tilavuusmitoiksi tuottaa väistämättä pyöristelyjä suuntaan tai toiseen.
Siksi on parempi ratkaisu säilyttää grammamitat ja antaa lukijalle sitten mahdollisuus käyttää vaakaa ja mitata tarkasti tai muuntaa itse mitat. Kääntämisestä myös maksetaan niin heikosti, että aikaa mittojen laajaan muuntamiseen menee suhteessa liikaa palkkaan nähden.
Vai miten ajattelette, että kääntäjä voisi tällaisessa tilanteessa toimia?
YHYY miten herkullista! Niin tulos kuin kuvatkin, mahtavuutta! :)
Suuren suuri kiitos!!! Kirjastasi, blogistasi. Kaikista ohjeistasi.
Suuren suuri arvostus, että joku tarjoaa ja tekee minulle (ja monelle muulle) maistuvia vegaanireseptejä, suomeksi, tarpeeksi helpon kuuloisin ohjein. Ihanuus!
Mittojen muuntamisesta, olen tehnyt exceliin listan yleisimmistä muuntokertoimista. Aina kun leivon ensimmäistä kertaa jotain jossa joudun tekemään muunnoksia, teen muunnokset omalle välilehdelleen ko. reseptille ja tallennan. Seuraavalla kerralla samaa herkkua tehdessä muunnokset on valmiina. Taulukkolaskennassa on vielä sekin etu, että kaavoihin voi myös laittaa viitteen kertoimeen jos ohjeesta haluaa tehdä esim puolet tai vaikka puolitoista annosta ja kerrointa voi tarpeen tullen muuttaa.
Joo, omistan myös keittiövaa’an…
Möme, ei oo hilloa, vaan sulanutta suklaata. En malttanut odottaa suklaan jähmettymistä tarpeeksi kauan ennen leikkaamista.
Ehkä toi käännösasia on enemmänkin kustantajan vastuulla, ei kääntäjän vika. Ei tietenkään kääntäjän palkoilla ruveta kaikkia reseptejä testailemaan.
”Desimitoilla on paljon kätevämpää mitata jauhot ja sokerit, vaikka toki ymmärrän sen, että tarkat mitat edesauttavat täydellisen lopputuloksen saavuttamista.”
Vuosikausia keittiövaakaa aktiivisesti käyttäneenä olen vahvasti eri mieltä. Keittiövaa’an hankkimisen jälkeen olen mitannut sillä kaiken – poikkeuksena reseptit, jotka ”pakottavat” vetomittojen käyttöön (tosin käytän muuntotaulukoita vetomitoista grammoihin aina kuin se on mahdollista), sekä minipienet annokset (esim. teelusikallinen vaniljasokeria painaa niin vähän, että oma vaakani ei mokoman painoa tunnista). Kuivatuotteiden mittaaminen vetomitoilla vielä menee, mutta on selvästi hitaampaa kuin mittaaminen nollattavalla vaa’alla. Nestemäisten asioiden ja etenkin rasvojen punnitseminen vetomitoin tuottaa taas ylimääräistä tiskiä. Mainittujen etujen – nopeus ja tiskittömyys – lisäksi vaaka on toki vetomittoja tarkempi (poikkeuksena yhä nuo pienet maustehiput).
Maailma muuttuu ja reseptit sen mukana. Asiantuntevissa leipäkirjoissa (mm. Hedh, Johansson) mitat annetaan nykyään jo grammoissa, ja olen varma, että tämä leviää myös muihin reseptikirjoihin. Suosittelen siis kipittämään pikaisesti keittiövaakaostoksille :) Joka taloudessa vaakaa ei tosiaan ole – vielä! Hiljaksiin siitä tulee varmasti jokaisen ruuanlaittoa harrastavan perusvälineistöä (oikeastaan minun mielestäni se on jo sitä), niin paljon se kokkausta kätevöittää.
Oma vaakani, muuten, maksoi aikoinaan muistaakseni 10-15 euroa ja toimii edelleen – kuuden vuoden päivittäisen (!) käytön jälkeen. Voin käsi sydämellä sanoa, että tämä on omista keittiövälinehankinnoistani hinta-hyöty-suhteeltaan selvästi ykkönen.
Tehtiin eilen illalla, tuli hyvää, ja syötiinkin jo… :D Vähensin vähän sokerin määrää, pistin himpun yli 3 dl inkkarisokeria. Minttuna käytin pihalta viime kesänä kuivaamaani piparminttua muutaman lehden. Vähän reilumminkin olisi voinut pistää, se maistui nyt enemmän vain niissä kohdissa, joissa sattui isompi mintunmuru suuhun.
Heli, mulla on kyllä keittiövaaka, mutta en juuri käytä sitä. Kaivelen jauhopussista jauhot joka tapauksessa desimitalla, joten siinä on vähän niin kuin tuplatyö, jos se täytyy vielä mitata toistamiseen ;)
Mutta ymmärrän pointtisi, tosin kuten sanoin, niin moni kotikokkaajalle räätälöity resepti ei muutu miksikään, jos raaka-aineiden mitat heittävät muutamalla grammalla.
Kokeilin eilen ja taikina oli ihanaa. Gluteenittomat jauhotkin toimivat. Kysyisin vaan että mitä piparminttuaromia suosittelet? Ostin marketista jotain perus-Dr. Oetkeria tai vastaavaa ja vaikka lisäsin reilummin – parin tipan sijaan ainakin teelusikallinen – niin valmiin ruudun täyte maistui lähinnä tomusokerille. En o aiemmin noita aromeja käyttänyt joten ei ole näppituntumaa hommaan.
Joas, mun pullo tyhjeni tän tekemiseen, enkä nyt enää muista mitä merkkiä se oli… Lisään tohon reseptiin, että maun mukaan, niin sen ainakin pitäis toimia :)
Hei, kiitokset tästä reseptistä. Ne tarjosivat yhden harvoista tähtihetkistäni leipurina! Meidän lähikaupasta ei löytynyt piparminttuaromia, joten tein sitä itse Pohjanmaan pastilleista ja kuumasta vedestä. 2 pastillia 1/4 kahvikupillisessa vettä tuotti vähän turhan vienon aromin, mutta konsepti toimi kohtuullisesti.
Me tehtiin vielä toinenkin annos tätä, ja tällä kertaa töhkä maustettiin pikakahvilla ja vaniljalla. Saattoi syödä sitäkin.
Hyiiii sinua Elina, kun jaat näin syntisen hyvän näköisiä reseptejä! Pitäis laihduttaa kesäkuntoon, mutta nyt on kyllä taas tämä projekti vaarassa. Kaikki ainekset löytyy kaapista.. Ehkä teenkin puolikkaan annoksen? Ja ukolle osa niin säästyy edes vähän linjat.
Kiitokset ihanasta blogista! Vaikka vaarallisen ihania kaloripommeja löytyy liiaksi :P
Nyt on testailtu kirjaa parin muunkin ohjeen osalta. Tehtiin niitä ruisleivän näköisiä täysjyväkeksejä, ihan mukavia, vaihtelua pehmeämpiin kekseihin, ja saksalaista suklaakakkua niin, että tehtiin vain päällinen vähän versioiden ohjeen täytteestä ja päällisestä. Hyvää oli. Näköjään tekee mieli suklaata koko ajan.
On lueskeltu kirjan ohjeita aika lailla, ja sen kyllä huomasimme, että tosi monessa ohjeessa käytetään soijatuorejuustoa ja välillä aivan poskettomia määriä tomusokeria. Eivät ihan arkileivonnaisia ole juuston määrän takia, ei ainakaan meidän kukkarolle, tai sitten pitää kehitellä omat versiot. Toinen, mikä kiinnitti huomion, oli se, miten käytetään herkästi jotain monitoimikonetta taikinan teossa, vaikka ainekset saisi sekaisin ihan vain haarukallakin. :) Ja sitten saatetaan sekoittaa vehnäistä kakkutaikinaa monitoimikoneella minuutti. Mietin, eikö siinä jo melkoisesti tule sitkoa taikinaan…
Kiroan pientä uunia, noh eka satsi kummiski nyt uunissa paistumassa :) Huomenna miittiin viemisiks teen, ja vaikka oon aina vihannu suklaamuffari ym taikinaa nii nam toi oli hyvää!!
Pakko kertoa että browniet teki tosi hyvin kauppaansa ja sai kehuja. ;)
Hmm, se on kyllä noissa jenkkikirjoissa jännä, että kaikki kuivat pitää aina ilmaista grammoina, vaikka olis tosi paljon kätevämpää/joutuisampaa mitata esim. just jauhot ja sokrut deseinä. Toinen tyypillinen juttu on toi yleiskoneen käyttö – siis miten ne voi _jokaikiseen_ reseptiin keksiä jonkun vaiheen, joka mukamas vaatii tota yleiskonetta. Kai se on sit siinä, et kun jenkkikeittiöön säännönmukaisesti sellane monen saturaisen turbojytky hommataan, niin sitä pitää sitten käyttää joka välissä, vaikka vähemmällä tiskillä ja vaivalla selviäis käsipelillä/-vatkaimella.
Mutta joo, kiitos ihanasta reseptistä!
krista, siis tän kirjan alkuperäisessä jenkkiversiossa ei ole grammamittoja, vaan cupeja. Brittiversioon noi cupit on käännetty grammoiksi.
Tosta yleiskoneasiasta oon kyllä samaa mieltä!
Tilaukseen meni yhdessä Viiden Tähden Vegaanin kanssa. Nyt vain odottelemaan postipakettia vesi kielellä ;)
hyvää tuli – mutta niin todella makeaa että eihän tätä pysty syömään kuin pienen palan kerrallaan!:) kiitos ohjeesta ja mittojen muuttamisesta helpompaan muotoon!
ti, mä en ymmärrä käsitettä ”liian makea” :D
Hei, eikös tumman suklaan voi korvata valkoisella -tai maitosuklaalla? Itse en niinkään tummasta välitä, vai meneekö maku jotenkin pilalle jos vaihtaa?
Salla, https://chocochili.net/2012/08/muutama-sana-kommentoinnista/
Tokihan on saatavilla myös vegaanista valkosuklaata sekä vegaanista ”maito”suklaata, mutta en välttämättä suosittele niitä tähän. Tumma suklaa on paras ratkaisu, koska se ei ole liian makeaa. Vaikka et tummaa suklaata normaalisti söisikään, niin tähän se kyllä sopii!
Voi ei, en yhtään ajatellut ettet maitotuotteita edes käytä! Hyvä kun laitoit linkin niin vastaisuuden varalta tietää olla kyselemättä maitotuotteista yms :)
Tämä oli ihan järjettömän hyvää. Enkä edes ole erityisemmin mintun ystävä!
Sain tätä ensimmäisen kerran Kirjakahvilassa ja kuulin, että resepti löytyy täältä. Nyt tein brownieseja itse, mutta niistä tuli mielestäni liian makeita. Ensi kerralla teen pohjan kaksinkertaisena ja siihen riittää hyvin 1x täytteet. Riippuen tietenkin mihin makeustasoon on tottunut. Ehkäpä olivat Kirjiksessa tehneet piirakan juuri tuolla tavalla tuplaamalla pohjan, koska niiden versio oli mielestäni parempi. Perusideana ohje toki on loistava ja oman tajuntani räjäyttävä siinäkin mielessä, että ensimmäistä kertaa tein reseptiä johon ei tullut ollenkaan kananmunaa tai sen korviketta enkä huomannut jääväni mistään paitsi!
Mintun makua saa helposti myös eteerisestä piparminttuöljystä. Varmistaa vaan ostaessaan, että se todellakin on aito 100% eteerinen öljy ja piparminttu lajia mentha piperita, niin on turvallinen käyttää myös sisäisesti. Muutama tippa leivonnassa jo yleensä riittää.
Tämä on kyllä niiiiin hyvää, olen tehnyt tätä jo monta kertaa:) Ja vaikka aluksi tuntui niin makealta että söi vain palan kerrallaan, nykyään syö kyllä jo vaikka kuinka monta palaa peräkkäin:)
Mulla tapahtui näiden kanssa jotain kummallista, mikä johti siihen, että leivos paloi päältä ja jäi sisältä raa’aksi. Lisäsin veden ja öljyn taikinaan lopuksi, kuten ohjeessa sanottiin. Öljy ei kuitenkaan sekoittunut jauhoihin vaan jäi pinnalle kiehumaan. Ajattelin kokeilla heti uudestaan. Kannattaisiko minun sekoittaa öljy jauhoihin hiljalleen ja vasta sitten lisätä vesi?
Höpö, onpas outoa. Siinä on varmaan käynyt joku mysteerinen kemiallinen reaktio, mistä mä en ymmärrä mitään. Kyllä sen öljyn pitäisi sekoittua sinne jauhoihin. En valitettavasti osaa auttaa, kun en oo koskaan törmännyt tällaiseen ongelmaan :/
Ensin pakko sanoa että kiitos aivan ihanasta blogista! Olin ennen vain kasvissyöjä, mutta tämä ja muut vegeruokablogit innottivat ryhtymään kokonaan vegaaniksi. Ja tälle tielle olen jäänyt, kun opin muun muassa sinun ansiostasi tekemään hyviä vegaaniruokia! :)
Sitten itse kysymys: pystyisiköhän minttutäytteen korvaamaan vaikkapa kookosvispillä? Mietin että saisikohan sitä vähän ”kovetettua” tomusokerilla, jotta kestäisi paremmin brownien ja suklaan välissä :)
Jutta, mahtavaa kuulla! :)
Mulla ei ole kokemusta, miten kookosvispi käyttäytyy uunissa, mutta kuulostaa ehdottomasti kokeilemisen arvoiselta!
Näitä tuli (viimeinkin) tehtyä pari päivää sitten. Aivan simohyviä! :P
Tosin tein pari pientä muutosta reseptiin: Lisäsin pohjaan jonkin verran marianne-rouhetta. (oisko joku 1,5 dl?) En tosin käyttänyt valmista rouhetta vaan murskasin kokonaiset marjannet tehosekoittimella ihan pieneksi puduksi. Oma taikinani myös nousi aika reilusti, voi olla että syynä oli se että epähuomiossa heitin mukaan myös soodaa.
Lisäksi ihan huvin vuoksi värjäsin minttutäytteen vihreäksi, kun kaapissa noita värejä sattui olemaan.
Mutta jos joku miettii että kannattaisiko tätä jaksaa vääntää vai ei niin KYLLÄ KANNATTAA! :)
Ihania leivoksia ja ihana blogi! Lainasin tätä reseptiä ja mainitsin blogissani, että ohje on alunperin sinun blogistasi. Toivottavasti ei haittaa. :)
Ohje ei ole alunperin minun, kuten jutussa mainitaan :)
Ihan paras ohje! Etsin hyvää kakkuohjetta lapsen 1v synttäreille (kummitätinsä on vegaani), ja onneksi tuli tämä vastaan…synttärit oli heinäkuussa ja tätä on tehty sen jälkeenkin jo neljästi. On niiiiiiiin hyvää!!
Kiitos muutenkin hyvistä ohjeista! En ole itse vegaani, mutta näitä on silti kiva leipoa :) Ja tuleepahan ainakin edes vähän vähennettyä eläintuotteita.
Kiitos ihanasta blogista. Tänään tein Minttubrownietteja. Ihan käsipelillä taikina sekottui, ei tarvitse yleiskonetta tai sähkövatkainta.
Herkullista, mutta sokerista ja rasvaista.
Sokerisia ja rasvaisia, sellaisiahan ne kaikki kunnon leivonnaiset on :)
Voi veljet, että on hyviä! Kiitos ohjeen muuntamisesta helpompaan muotoon. Itse muuten laitoin n. ruokalusikallisen sitä piparminttuaromia ja se tuntui olevan aika passeli määrä. Huomenna vien kakkoslaadut työpaikalle ja edustavammat yksilöt illanistujaisiin. Ei parane omaan jääkaappiin jättää lojumaan, sen tietää, miten siinä tulisi käymään… ;)
Ihana kuulla! :)
Sulta varmaan kuiteen löytyy teelusikan ja ruokalusikan mitat? :) 240 ml = 2 desiä, 2 rkl ja 2 tl. Ruokalusikka = 15 ml ja eelusikka = 5 ml ;) Joistain mittaseteistä löytyvä maustemitta on muistaakseni 1 ml.
Heippa. Kiitos ihanasta reseptistä. Sovelsin lisäämällä marianneja! Tuli superhyvää mmm.
Vinkki! Pyysin Yhdysvalloissa vierailemassa ollutta ystävääni ostamaan minulle cup-mitat, nyt löytyy 1 cup, 1/2 cup, 1/4 cup jne. Onnistuu leipominen kuppimitoilla huomattavasti helpommin, kun voi käyttää niitä! Kiitos kivasta blogista :)
Kyllä noita cup-mittoja löytyy Suomestakin, olen ostanut omani muistaakseni ClasOhlsonilta tai Stockmannilta. Helpottavat kyllä jenkkiohjeiden seuraamista kummasti :)
Hei. Oletko koskaan testannut kestävätkö nämä pakastamista? Juhliin leipomista olisi mukava jakaa useammalle päivälle… ”Valitettavasti” näistä tekemäni koe-erä oli niin herkullinen, että tuli syötyä kokonaan, enkä ehtinyt testaamaan pakastusta ollenkaan.
En ole itsekään testannut. Pohja kestää melko takuuvarmasti, mutta kuorrutteesta en uskalla luvata.
Hei!
Osaisitkohan neuvoa, kuinka paljon taikinaa pitäisi suurentaa, mikäli tahtoisi tehdä brownieita uunipellillisen verran? Eräissä juhlissa näitä pääsin maistamaan ja olivat kyllä herkkua!
Kaksinkertainen lienee passeli :)
Heippa Hanna!
Mä olen tehnyt ihan tällä ohjeella uunipeltiin. Eli samat määrät. Minusta on tullut ihan riittävän paksu pohja, ja myös syöjät ovat olleet tyytyväisiä :D
Meidän uuni paistaa vähän normaalia hitaammin, eli olen pitänyt tuon saman ajankon. Mutta jos on kunnollinen ja tehokas uuni, niin varmaan vähempi aika riittää.
Esim. työpaikan kekkereihin tein keväällä kolme pellillistä ja kaikki teki kauppansa :)
Hei! Tein ensimmäistä kertaa tätä ja on todella ihanaa <3 Mutta. Tässä tökkii sama kuin yhdessä mudcakessa, jonka tein. Luulin sen ensin johtuvan jauhoista, mutta luulen sen kuitenkin johtuvan rypsiöljystä. Voisikohan sen tilalle laittaa sulatettua margariinia ja mikä määrä?
Moikka Titti! En nyt ihan saa kiinni, mikä rypsiöljyssä on ratkaisevasti erilaista kuin sulatetussa margariinissa tässä tapauksessa? Mutta margariinia voi toki laittaa tilalle, sitä laitetaan sulatettuna saman verran kuin rypsiöljyä :)
Kiitos! Täytyy vaan kokeilla :) Jotenkin vaan tuntuu, että öljystä paistaa joku sivumaku läpi.
Ethän vain käytä kylmäpuristettua rypsiöljyä? Se on aivan kamalan makuista eikä missään nimessä sovi leivontaan :) Tavallinen rypsiöljy ei maistu miltään, eli se on optimaalinen leivontahommiin.
Aivan huippu ohje. Meillä on jo vuosikaudet tehty näitä kaikkiin perhejuhliin.
Onpa kiva kuulla!