Olette varmaan panneet merkille, että en täällä juurikaan puhu politiikkaa ja yritän välttää paasaamista, mutta joskus täytyy silti! Olen ajatellut, että hyvä kasvisruoka saa puhua puolestaan, ja muutenkin koen vaikuttavani moniin asioihin parhaiten olemalla itse hyvä esimerkki. Viime aikoina minulla on savu noussut korvista, kun olen seurannut kuinka keskustelu vegaaniruoasta junnaa Suomessa edelleen 80-luvulla.
Australiassa uudistettiin kesällä valtion ravitsemussuositukset ja vegaaniruokavalio on siellä nykyään myös valtion taholta tunnustettu hyväksi ja terveelliseksi ruokavalioksi. Myös rapakon takana on jo aikaa sitten ymmärretty, että vegaaniruokavaliolla ehkäistään monia elintasosairauksia ja onpa koko ruokavalio brändätty siellä uudelleen poliittisesti neutraalilla nimellä plant based diet. Siinä missä Yhdysvalloissa vegaaneiksi ryhtyvät monet keski-ikäiset (miehet!) parantaakseen terveydentilaansa, puhutaan meillä edelleen mediassa asiasta siitä näkökulmasta, mitä tärkeitä ravintoaineita vegaaneilta jää saamatta ja hommaan suhtaudutaan muutenkin yleisesti ottaen teinityttöjen ohimenevänä kapinavaiheena. Toisaalta ehkä kaikki tämä on ihan ymmärrettävää, onhan meille kaikille lapsesta asti syötetty Valion ja Kansanterveyslaitoksen tuottamaa propagandaa siitä, kuinka maitotuotteita välttävät kuolevat justiinsa puutostauteihin.
Taannoin ilmestynyt Kotilieden artikkeli oli ihanan virkistävä poikkeus massasta, mutta samaan aikaan suostuin haastateltavaksi myös Terve Potilas -lehteen (lehden voi lukea täältä, artikkeli löytyy sivuilta 36-39), tietämättä, että minun naamani viereen tulee otsikko ”lapsille kalaa ja maitotuotteita”, ja jossa minun resepteistäni otetut ruokakuvat näyttävät niin hemmetin ankeilta, että en kyllä taatusti niiden perusteella ikinä innostuisi kotona kokkaamaan kasvisruokaa. Juttu oli tavallaan ihan positiiviseen sävyyn kirjoitettu, mutta jotenkin siinä ei nyt ihan toteutunut se, että lehti väittää tarjoavansa ”tuoreita näkökulmia”.
On ihan aiheellista, että vegaanista ruokaa käsittelevissä artikkeleissa otetaan huomioon muun muassa B12-vitamiini, D-vitamiini ja jodi ja jokaisen vegaanin tulisikin kiinnittää huomiota niiden saantiin. Mutta onko niiden oltava ainoa näkökulma, josta vegaaniruokaa tarkastellaan? Milloin saisimme lukea Suomessa lehtijutun siitä, miten hyvä olo vegaaniruoan syömisestä tulee, ja ettei tarvittavien ravintoaineiden saanti ole kasvisruokaa syövällekään oikeasti yhtään hankalaa? Tuntuu muutenkin välillä siltä, että artikkeleita kirjoittavilla ja niissä asiantuntijoina esiintyvillä ei ole hajuakaan siitä, mitä vegaanit oikeasti syövät. Eilenkin Ylen nettisivulle ilmestyi taas juttu raflaavalla otsikolla ”Tiukka kasvisruokavalio altistaa puutostaudeille”. Nuo Itä-Suomen yliopiston tutkimukset ovat olleet aikaisemminkin virheellisiä, ja ihmettelen kyllä miten on mahdollista, että jutussa mainituilla koehenkilöillä on puutetta seleenistä. Päivittäisen seleenintarpeen saa tyydytettyä syömällä esimerkiksi 10g auringonkukansiemeniä, 100 g kikherneitä tai kourallisen kantarelleja.
Oma teinikapinavaiheeni on kestänyt nyt 12 vuotta ja olen elämäni kunnossa. Muistan, kuinka yläasteella terveydenhoitaja oli aivan kauhusta kankea kun ilmoitin ryhtyväni vegaaniksi. Veikkaisin, että tädin naama olisi hiukan eri asennossa, jos näkisi minut nykyään. Verikokeet kertoivat pari vuotta sitten, että minulla ei ole mitään ravintoainepuutoksia ja sekä verenpaineeni että kolesteroliarvoni ovat erinomaiset. Ajattelin elämäntavoillani ennaltaehkäistä sen, etten saa 50-vuotiaana sydänkohtausta tai sairastu 2-tyypin diabetekseen. Jos on vegaani ja elää pullalla ja suklaalla, ei taatusti voi kovin hyvin ja potee varmasti monia ravintoainepuutoksia. Mutta niinpä potee roskaruoalla elävä sekasyöjäkin.
Mutta silti, onhan se mahtavaa, että asiasta ylipäätään puhutaan! Se kertonee siitä, että asia kiinnostaa ihmisiä. Sopii toivoa, että juttujen sävykin muuttuu, kunhan täällä peräpohjolassakin päästään taas ajan tasalle asioista.
Hyvä kirjoitus! Luin itsekin epäuskoisena tuon kyseisen Ylen artikkelin. Pitääkin lukaista vielä nuo linkittämäsi toiset jutut!
Sinänsähän tuo Ylen artikkeli on sisällöltään ihan ok, joskin ihmettelen kovasti tota seleeniasiaa. Otsikointi sen sijaan oli varsin ihmeellinen, eikä edes vastannut jutun sisältöä.
Hear hear! Varsinkin tuo maitotuotteiden ylikorostaminen on outoa. Aika laajalti tiedetään, että maitotuotteet allergisoivat herkästi ja saattavat ylläpitää tulehdusta kehossa jne. Enkä ylipäätään ymmärrä, miksi kasvisruokavalio olisi jotenkin hankalammin koostettava kuin sekaruokavalio. Aina uudelleen saa selittää, että kasvissyöjäthän ovat yleensä erityisen perehtyneitä ravintoasioihin. Toisin kuin makkaraa ja perunaa -tyypit.
Hupaisia nuo Terve Potilas -lehden annoskuvat, joista kahdessa ekassa ruokaa on vähän lautasen laidalla ja kolmannessa lusikallinen kastiketta. Tuollainen vain vahvistaa käsitystä siitä, ettei kasvisruualla saa mahaa täyteen. Ei varmaan joo, jos syö puoli desiä muusia ja yhden papupihvin.
Onneksi tästä maitoasiastakin on alettu puhua, juuri vastikään Ylen nettisivuilla oli kiinnostava juttu aiheesta! http://yle.fi/uutiset/juommeko_maitoa_koska_se_on_kannattava_bisnes/6766804
Kiitos tästä kirjoituksesta! Olen ollut kasvissyöjä 15 vuotta ja viime vuosina pikkuhiljaa siirtynyt veganisempaansuuntaan. Viimeksi eilen minulta kysyttiin mahdanko saada ruuastani riittävästi proteiinia… Niin soijapavussahan on 26 kertaa enemmän proteiinia kuin lihassa.. Eli tällä tasolla mennään. Ja tuo maidon pois jättäminen vasta kysymyksiä herättääkin. Olen ajatellut, että hyvähän se on että ihmiset kysyvät, mutta yleinen negativisuus veganisuutta kohtaan nostaa karvat pystyyn. Valion on ottanut hyvän jalansijan yhteiskunnassamme. Ihmiset luulevat edelleen, että ainoa kalsiumin lähde on maito, jos et juo maitoa luut sanoo poks. Keskustelu on hyvä asia, mutta itse toivoisin avoimempaa linjaa. Hyvää syksyä ja kiitos ja ihanasta blogista :)
No joo, toi proteiiniasia on sitten ihan oma lukunsa :D
Kuivatuissa soijapavuissa on joo melkoinen määrä proteiinia, mutta sen jälkeen kun se on keitetty (=syötävässä muodossa), siinä on proteiinia noin 15-16 g. Naudanlihassa taas noin 19 g, eli aika samoissa mennään.
Hyvin kirjoitettu juttu Elina.En ajatellut että Suomessa yleiseltä taholta vieläkin suhtaudutaan vegaaniruokavalioon noin takapajuisesti. En ole enään vegaani,mutten syö lihaa ja suurin osa ravinnostani on vegaanista,mikä myös näkyy blogini ohjeisssa.Sikäli olen onnellisessa asemassa,että asun maassa,jossa on todella helppoa olla vegaani.
Jael, no eihän täällä Suomessakaan nyt sinänsä muuten ole esimerkiksi ruokakauppojen tarjonnan suhteen ongelmaa. Mutta ehkä tuo asennoituminen asiaan näkyy myös esimerkiksi ravintoloiden tarjonnassa ja juuri median suhtautumisessa vegaaniruokavalioon.
Kateellisena kyllä katselen aina, minkälainen määrä kaikkia kiinnostavia kasvisruokapaikkoja siellä on :)
No huh huh. En lukenut Terve Potilas -lehden artikkelia, mutta pelkästään sen silmäileminen jo alkoi suututtaa. Itsehän vannoin vielä muutama vuosi sitten, ettei minusta olisi kasvissyöjäksi (vaikka olenkin aina kunnioittanut kasvissyöjiä todella paljon). Jätin silloin pois vain epäeettisimmät lihat. Kasvissyöjä minusta tuli rehellisesti sanottuna vahingossa, kun poikaystäväni kokeili vähän aikaa kasvisruokavaliota, ja yhteinen kokkaaminen alkoi käydä hankalaksi. Siinä kävi niin, että kasvisruokavaliolla huomasin vuosikausia jatkuneiden ja paljon turhaan tutkittujen mahakipujeni loppuvan kokonaan, ja niin minä jäin kasvissyöjäksi lopullisesti. Pääosin sinun blogisi ansiosta olen myös alusta lähtien syönyt paljolti vegaanisesti. Maitotuotteita en ole ikinä juuri käyttänyt, koska minun perheessäni niiden terveysvaikutuksiin on aina suhtauduttu kriittisemmin kuin suomalaisessa valtamediassa yleensä.
Mikä inua harmittaa tässä keskustelussa eniten on nimenomaan kunnioituksen puute. Itse olen aina pyrkinyt kunnioittamaan sitä, jos ihmiset ovat päätyneet elämässään erilaisiin ruokavalioratkaisuihin kuin minä, vaikka sisimmässäni olisinkin jostakin eri mieltä. Minusta on ikävää, että niin mediassa kuin kahvipöytäkeskusteluissakin kasvissyöjät ja ennenmuuta vegaanit suomessa lytätään edelleen hörhöiksi, eikä nojata oikeaan tietoon vaan olettamuksiin, siihen että omat kokemukset kasvisruuasta ovat ikäviä, tai siihen, jos yhden kerran elämässään on tavannut kasvissyöjän, joka on ”tuputtanut” tottumuksiaan.
Mukavaa, että Kotilieden artikkeli kuitenkin oli positiiviseen sävyyn tehty.
Mä en yleensä itse ota omaa ruokavaliotani missään esille, ellei sitä erikseen kysytä enkä varsinkaan paasaa kenellekään mistään eläinoikeusasioista ja ehkä tästä syystä en juuri kohtaa mitään päänaukomista vegaaniruoan suhteen. Oon edelleen sitä mieltä, että parhaiten vaikutan syöttämällä ihmisille hyvää vegaaniruokaa :)
Niin, ja se on yksi syy, jonka vuoksi olenkin pitänyt blogistasi aina kovasti – Yleisesti ottaen olen kanssasi samaa mieltä siitä, että hyvä kasvisruoka puhuu kyllä puolestaan. Joskin tämä postaus oli keskustelunavauksena mielestäni aiheellinen ja myös asiallinen.
Tervehdys arvoisat kasvisruokavalion kannattajat. Pariin otteeseen olen huomannut että keskustelu maidon ympärillä käy kiivaana. Olen ymmärtänyt että monet kasvisruokavaliota noudattavat ihmiset eivät juo maitoa eettisistä syistä. Se ei ole keneltäkän pois. Hieman toki ihmetyttää se että maidosta tehdään ihan todella iso yhteiskunnallinen ongelma, jopa maitomafiasta jossain keskusteltiin. Keskusteluissa tavataan tarjota muita kalsiumin lähteitä maidon tilalle. Ajattelin itse että voisikohan maidon puolestapuhumisella olla muutki kuin ravinto tai kaupalliset näkökulmat. Kun ajatellaan tuollaisia 4-6 vuotiaita lapsukaisia joille sen luuston kehittymisen kannalta ilmeisesti olisi hyvä että kalsiumia saisi tarpeeksi. No maito on siinä mielessä helppo tapa saada kalsiumia ”kaadettua” kasvaviin muksuihin. Toki on monia muitakin näkökohtia mutta voisiko olla jopa niin että kansanterveyttä edistäessä pitäisi keskittyä myös siihen että miten helppoa on saada mitä tarvittavia aineita milloinkin tarvitsee. Kunnioittavin terveisi : Maitopoika 84
En ole nyt ihan varma ymmärsinkö sun pointtia. Mitäs muita syitä maidon juomiselle nyt voisi olla kuin väitetyt terveysvaikutukset tai kaupalliset syyt?
Yhtä helppoa on juoda esimerkiksi soija- tai kauramaitoa, jossa on tismalleen saman verran kalsiumia ja D-vitamiinia kuin maidossa :) Kalsiumia on paljon monissa muissakin ihan tavallisissa ruoissa, kuten appelsiinissa, parsakaalissa ja manteleissa.
Tuli ihan tämmönen mieleen, että haluaisitko joskus kirjoittaa tänne postauksen, jossa kertoisit, mistä raaka-aineista/ruoista vegaani saa kalsiumia ym. tärkeitä ravintoaineita?
Itse en ole vegaani, mutta asia kiinnostaa kovasti :)
Mulla on itse asiassa ollut aikeissa aloittaa tällainen juttusarja tuolla mun toisen blogin puolella, kunhan ehdin tarttua aiheeseen. Hyvä jos kiinnostusta löytyy!
I just went to kippo. it was amazing vegan frozen yogurt :D
I like that place too, I wrote about here last summer: https://chocochili.net/2013/07/24h-helsingissa/
Tuntuu lannistavalta, kun vegaaniruokaan tartutaan aiheena – pardon my French – ns. pelko perseessä. Että mitä uhkia tämä asia tuo meidän lautasille, hui kamala.
Olisi kiva, jos itselle/”kansalle” uudet ja/tai erilaiset tavat syödä ja tehdä ruokaa otettaisiin vastaan edes uteliaasti, eikä shoot first ask questions later -tyyppisesti. On aika hupsua, että vieläkin terveydenhuollon ja median tahoilla tunnutaan uskovan johonkin yhteen kaikille sopivaan ruokavalioon. Ehkä koulujen kasvisruokapäivät saavat tulevaisuudessa rinnalleen vegaani- ja vaikka raakaruokapäiviä! Samalla voitaisiin kertoa eri ruokavalioista kiihkottomasti valtakunnallisella tasolla.
Kyllä pelko ja raflaavat otsikot hiipuvat ajan myötä, toivottavasti. :)
Se on kyllä todella outoa, miten puolustuskannalle ihmiset menevät heti, kun tulee puhe kasvisruoasta. Siis RUOASTA, ei eläinten oikeuksista eikä mistään muustakaan. Jos nyt puhutaan esimerkiksi kouluruoasta, niin kasvisvaihtoehtojen lisääminen listalle tietäisi vain ruokavalion monipuolistumista, eikä suinkaan kutistaisi sitä.
Kiitos tästä kirjoituksesta! Minuakin on nyppinyt samat asiat viime päivinä. Olen yksi tuon itä-Suomen yliopiston tutkimushenkilöistä. En päässyt siihen tilaisuuteen, jossa meille nuo tulokset purettiin. Sain omat tulokseni vain sähköpostina ja niissä ei ollut mitään puutteita. Mutta oli niissä tutkimushenkilöissä sellaisiakin, joiden ruokavaliossa on varmasti puutteita. Yksikin kysyi, kuinka paljon karkkia kehtaa kirjata päivässä syövänsä. Huonolla vegaaniruokavaliolla saa varmasti helpommin puutetiloja, kuin huonolla sekaruokavaliolla. Sinänsä tuon tutkimuksen tekijän ehdotus, että vegaaneille tulisi tarjota yksilöllistä ravitsemusneuvontaa on varmasti paikallaan. Kunpa saisikin asiantuntevaa ravintoneuvontaa edes jostain muualta kuin vegaaniliitolta! Viralliset suositukset olisivat luksusta!
Tiedän, että monilla vegaaneilla on ollut ongelmia terveyden kanssa johtuen ruokavaliosta, kun vegaanina on elänyt vuosia. Hyvän vegaaniruokavalion koostaminen on vaativampaa, koska tarjolla ei ole hyviä puolivalmisteita tms. Ruoka pitää laittaa itse ja monelle se tuntuu olevan vaikeaa tai liian työlästä. Tietoa on saatavilla, mutta toteutus on hastavaa. (Tai niin mä luulen, voin toki olla väärässäkin.)
Itse osallistuin tuohon tutimukseen paitsi uteliaisuudesta, myös osoittaakseni muille, että vegaaniruokavalio on oikeasti hyvä. No ei onnistunut, vielä ;)
Toi on varmasti ihan validi pointti, että huonolla vegaaniruokavaliolla tulee helpommin puutostiloja kuin huonolla sekaruokavaliolla. Mutta sitten taas jos katsotaan pidemmän tähtäimen ongelmia, niin aika harva vegaani kai sairastaa 2-tyypin diabetesta tai sydän- ja verisuonisairauksia, jotka länsimaissa selkeästi johtuu sekä onnettomasta (seka)ruokavaliosta että muuten huonoista elämäntavoista.
Mä en kyllä oikein näe, että valmisruokaa syömällä pysyy sekasyöjäkään kovin terveenä. Kyllä se itse alusta asti tehty, kunnollisia raaka-aineita sisältävä ruoka on aika avainasemassa siinä, että pysyy terveenä – ruokavaliosta huolimatta.
Mua tökkii koko tässä julkisessa keskustelussa se, että ilmeisesti lähtökohtaisesti oletetaan, että sekaravinto on aukottomasti terveellistä. Ei siis terveellisempää kuin joku toinen, mutta että se on poikkeuksetta se varma vaihtoehto. Meillä syödään vahvasti kasvispainotteista sekamuonaa ekologisin ja eettisin ajatuksin kasattuna, enkä voi ymmärtää tuota asennetta. Sekaruokavalion kasaaminen sellaiseksi, että se on kaikin puolin täysipainoinen ja mahdollisimman terveellinen, on perheen jokaiselle jäsenelle maistuvaa, ja ottaa huomioon sekä kasvuikäisen että teinin ja painoaan hallitsevan aikuisen tarpeet ja maut, ja on vielä mahdollisimman ekologista ja eettisesti kestävistä lähteistä saatua, ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys joka tapahtuu tuosta vain asioita sen kummemmin miettimättä. Se on myös yksi syistä, miksi tätä blogiasi luen: en jaksa minkäänlaisia hysterioita puolesta enkä vastaan, vaan tykkään selkeästä tiedosta ja ohjeista, miten tietoa voi soveltaa. Itsekin olen kovin perinteisestä sekasyöjäperheestä, ja joutunut vasta aikuisiällä avartamaan ruoka-ajatteluani. Kiitos Elina, jaksat inspiroida edelleen!
Sirpa, eihän se tosiaan ole mikään itsestäänselvyys, että sekaravintoa syömällä olisi automaattisesti hyvinvoiva. Kuten tuossa edellisessä kommentissa mainittiin, niin on se varmasti niinkin, että sekaravintoa syömällä saattaa päästä helpommalla, mutta mikään oikotie onneen se ei varmasti ole.
Puhut täyttä asiaa! Olen itse vasta hiljattain herännyt kasviruokavalion ihaniin vaikutuksiin – jätettyäni eläinperäiset ruoat on oloni parantunut merkittävästi! Elin hyvin kauan siinä uskossa ettei ilman maitotuotteita ja lihaa voi elää, mutta kiitos sinun ja muiden ihanien kasvisruokablogien olen löytänyt aivan uuden ja ihanan maailman. Uskon, että esimerkkisi ja hyvät reseptit puhuvat parhaiten omasta puolestaan, mutta olen samaa mieltä siitä, että Suomen hyvin perinteinen ruokapyramidi kaipaisi kipeästi vaihtoehtoja rinnalleen.
Ihana kuulla! :)
Tässä vielä kiinnostuneille artikkeli maidosta ja sen lobbauksesta:
http://www.huililehti.net/?p=318
Tuo oli kyllä hyvä juttu, kiitos kun linkitit sen tännekin :)
Usein kun joku kyselee kasvisruokavalion riittävyydestä, heitän kysymyksen, että ajatteleeko hän ”valtaosan” suomalaisista saavan sitten kaiken tarpeellisen ruokavaliostaan? Ihmiset, jotka syövät ruoakseen eineksiä ja liharuokia lähes joka aterialla, eivät varmastikaan saa monipuolisesti eri ravintoaineita, mutta sitä pidetään normaalina ruokavaliona.
Mä olisin ravitsemusasiantuntijana ennemminkin huolissani einesmössöä mättävien suomalaisten (, joita taitaa olla aika suuri osa kansasta) kuin vegaanien mahdollisista puutoksista. Tietämättä mitään oikeaa faktaa asiasta, voisin veikata, että ylipäätään syömiseensä huomiota kiinnittävät vegaanit syövät paljon monipuolisemmin ja satakertaa terveellisemmin kuin perussekasyöjäjamppa.
Kaati ja Riikka, olen kanssanne aivan samaa mieltä!
Hyviä pointteja, Elina. Plant based diet ei kuitenkaan ole ihan täsmälleen sama asia kuin vegaaniruokavalio. Voi toki olla, mutta myös esim. makrobioottinen ruokavalio voidaan lukea ’plant based’ ruokavalioihin. Tulkinnat vähän vaihtelee. Veganismiin kuuluu käsittääkseni myös kieltäytyminen kaikesta eläinperäisestä myös vaatteissa yms. Mä olen itse käsittänyt plant based dietin ihan vaan kasvisvoittoiseksi ruokavalioksi, mitä suositellaan myös meillä.
Tässä yksi aika hyvä artikkeli aiheesta: http://www.thepermanentejournal.org/issues/2013/spring/5117-nutrition.html
Mä olen itse ollut perinteisellä lakto-ovo-kasvislinjalla monista, mm. eläineettisistä ja soijaan liittyvistä tutkimustuloksista johtuvista syistä. Hassua, että näinkin rentoa vegelinjaa on saanut selitellä ihmisille vaikka kuinka.
Plant based diet on tosiaan aika laaja käsite. Vegaani terminähän ottaa huomioon myös paljon muitakin asioita kuin pelkän ruokavalion. Ja voihan raakaruokaa syöväkin olla vegaani, eihän ne toisiaan sulje pois! Termi vegetarianhan olisi oikeastaan se oikea kuvaamaan kasvisruokavaliota, mutta kukaan ei sitä ymmärrä niin, vaan se käsitetään aina sisältämään myös maitoa ja kananmunaa. Joskus tuota plant based -ruokavaliota tosiaan näkee käytettävän niissä yhteyksissä, kun ruokavalioon kuuluu satunnaisesti jotkut eläintuotteet. Moni täysin vegaaniruokavaliolla eläväkin sitä kuitenkin käyttää siitä syystä, että se on poliittisesti neutraalimpi ilmaus.
Mutta tästä terminologiasta voisi vääntää loputtomiin, se ei kuitenkaan ollut tän jutun pointti ;)
Kaikkia kommentteja lukematta kirjoitanpa minäkin (osittain asian ohi) oman kommenttini. Median penseä suhtautuminen kasvis- ja vegaaniruokavalioon on valitettavaa. Itse näkisin, että se voi paljon johtua siitäkin, että perinteisten ruokien muokkaaminen vegaaniseksi voi olla asiaan perehtymättömälle vaikeaa, eikä nähdä sitä että on olemassa uusia, hyviä ja helppoja ruokavaihtoehtoja jotka ovat jo valmiiksi vegaanisia. En tiedä tuliko pointti esille, mutta tarkoitan että varmasti on vaikeaa tehdä vaikka lihattomia lihapullia.
Tulevana terveydenhoitajana toivon etten ole ”kauhusta kankeana” vegaaniasiakkaiden vaan ennemmin niiden einessyöjien edessä. Toivon että voisin työssäni kannustaa ihmisiä kokeilemaan uusia elintarvikkeita ja ruokavaihtoehtoja, sen enempää kiihkoilematta mihinkään suuntaan :)
On ihan totta, että soijarouheesta ei saa jauhelihaa, tofusta vuohenjuustoa eikä seitanista sisäfileepihviä, mutta sehän ei niistä tee suinkaan huonompia. Asiaa täytyy vaan tarkastella vähän erilaisesta näkökulmasta! Suomalaiset eivät varsinaisesti ole muutenkaan kunnostautuneet siinä, että täällä otettaisin avosylin vastaan kaikki uusi ja erilainen. Nuo nihkeällä asenteella kasvisruokaa käsittelevät artikkelit eivät tosiaan ainakaan edistä asiaa.
On hienoa, että tulevaisuudessa terveydenhoitohenkilökuntakin on vähän paremmin perillä asioista, ja ainakin asenteeltaan erilaisia kuin edellinen sukupolvi :)
http://www.iltalehti.fi/ruoka/2013091717497571_ru.shtml Tuli mieleen tämä teksisi, kun törmäsin tähän. Mitä suuremmalla syyllä, nyt olisi hyvä sauma oikoa vääriä luuloja. Ainakin yrittää. :)
Mun lihansyönti on pysynyt tismalleen samoissa lukemissa viimeiset 12 vuotta ;)
Asiaa asiaa! Tuntuu, että Suomessa sana vegaani antaa mielikuvan paljon muustakin kuin ruokavaliosta; parhaassa tapauksessa greenpeacen laivoilla seilaava, julkisia rakennuksia tuhoava green peace aktivisti, joka ei autoile ja on varmaan vielä joku buddhalainenkin. Täällä (pohjois-amerikassa) tuo plant based diet on tosiaan vain dieetti, se ei anna vääriä tai harhaanjohtavia mielikuvia, vaan kertoo simppelisti mitä kyseinen henkilö syö! Ehkä jonain päivänä Suomessakin..
Jep, näinhän se ikävä kyllä taitaa mennä monen silmissä…
Hyviä uutisia Saksasta, muutin tänne kuukausi takaperin ja kasvisruoka on riittänyt :)
Huomasin eilen ilokseni että kirjakaupassa oli tosi paljon erilaisia vegaanisia kasvisruokakirjoja. Valtasivat melkein puolet keittokirjojen osiosta. Toivottavasti terve suhtautuminen kasvisruokaan leviäisi pohjolaankin…
Ooh, kuulostaa lupaavalta! Tarttis vissiin tässä taas itsekin aktivoitua ja alkaa tuottaa sitä materiaalia kirjakauppoihin ;)
Ärsyttääpäs toi Itä-Suomen yliopiston asenne. En ole kyllä lukenut niiden tutkimusta, joka ois varmaan parempi lähde asiaan kuin Ylen uutinen, koska ainahan toimittajat haluaa saada vähän raflaavamman jutun ja otsikon.
Sen sijaan, jos ketä tahansa kiinnostaa kasvisruokaa tukeva tieteellinen tieto, suosittelen lämpimästi tällaista kirjaa: http://www.amazon.com/Vegetarian-Nutrition-Modern-Joan-Sabate/dp/0849385083/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1379684273&sr=8-1&keywords=joan+sabate
Tiedän, se on aivan turkasen kallis, mutta hintansa arvoinen ja erittäin mielenkiintoinen.
Käsitteleekö toi kirja siis myös lakto-ovo-kasvissyöjiä vai pelkästään täysin kasviperäisellä ravinnolla eläviä? Mutta onpa kyllä melkoisen hintainen opus, ei ehkä pysty :/
Muistaakseni molempia ja Amazon vahvistaa tän kans (”In a discussion of nutrients of concern in vegetarian diets, the authors conclude that appropriately planned vegan or lacto-ovo-vegetarian diets can be nutritionally adequate. ”)
Niin totta! Itsehän olen sekasyöjä, mutta yritän syödä riittävästi kasviksia ja hyvillä vegeohjeilla se sujuu. Minuakin tällainen ihmeellinen pelottelu ärsyttää. Suomalaisten ongelma ei suinkaan ole liika kasvissyönti, vaan se että kasviksia syödään liian vähän. Kansanterveyttämme riivaa mm. ylipaino, kehno ravinnon koostumus, liika suolan ja kova rasvan syöminen…
Katsotaanpa vaikka Saarioisten listaa suosituimmista valmisruoista, lista on ilmeisesti vuodelta 2011:
http://www.saarioinen.fi/saarioinen/medialle/uutinen?uutisid=20
Kakkosena killuvan jauhelihapizzan (http://www.saarioinen.fi/tuotteet/tuotehaku/?TUOTEID=3450) koostumus on tällainen:
Ainesosat: Vehnäjauho, tomaatti, naudan- ja sianliha 19 % (Suomi), juustovalmiste, sipuli, rypsiöljy, sokeri, suola, mausteet (mm. mustapippuri, paprika, valkosipuli, sinapinsiemen), hiiva, muunnettu maissitärkkelys. Ruokasuolapitoisuus 1,1 %. Sisältää vehnää, maitoa ja sinapinsiemeniä.
Mikähän tästä(kään) ruoasta tekee ”vähemmän epäilyttävän” ja ”paremman” kuin vegaaniruoasta? Varsinkin kun on kirjoiteltu lihantuonnin huonoista puolista. Jos roiskeläppäpitsaan on upotettu vaikkapa brasilialaista hevosenlihaa, voi jokainen miettiä mistä se oikein koostuu. Kaikkia tuotantoeläimiä kun ruokitaan kemikaaleilla käsitellyillä rehuilla ja niihin tykitetään kaikenlaisia lääkekuureja ja antibiootteja. Ex-ravuria on lisäksi todennäköisesti doupattu ronskisti sen elinaikana, että pärjäisi kisoissa. Sitten loppuunajettu ravuri teurastetaan, kuskataan Eurooppaan ja monenlaisen käsittelyn jälkeen se päätyy pitsantäytteeksi. Mutta tämähän on ihan normaalia ruokaa, koska se ei ole vegaanista! Vai mitä?
No mutta vaikka söisi pelkkää roiskeläppää, niin ei tule puutosta B12-vitamiinista! ;)
Olen ollut vuosia eettisistä syistä lakto-ovo-vegetaristi, joka välillä syö liivatetta, ja kieltämättä teini-iässä en vielä kiinnittänyt ruokavalion terveellisyyteen niinkään huomiota eli tuolloin saatoin hyvinkin kärsiä puutostiloista. En kuitenkaan ajattele, että se liittyy suoraa kasvissyöntiin, vaan olisin saattanut syödä melkein yhtä epäterveellisesti muutenkin kun mieli oli ihan muualla kuin terveysasioissa.
Sittemmin olen esim. vähän pyöritellyt karppaukselle silmiäni mutta kuitenkin vähentänyt hiilareita, ja kun kasvissyönti on elämäntapa, ei muita valintoja enää sillä tavoin ajattele kasvissyönti edellä, vaan että näissä ruokavalioni puitteissa nyt teen tällaisia muutoksia. En tiedä ymmärtääkö tästä nyt pointtiani :) Itse olen aina (kuitenkin tuputtamatta ja lähinnä päivittelijöille) hokenut, että kasvissyönti ei ole yhtään vaikeaa, ja kasvisruokavalio voi olla terveellinen tai epäterveellinen siinä missä sekasyöjänkin ruokavalio.
Tuo on myös totta, että hyvä kasvisruoka puhuu puolestaan ja sinä esimerkilläsi. Olen tämän blogin innoittamana esimerkiksi tutkaillut soijamaito- ym. hyllyt entistä tarkemmin, ne kun ovat kehittyneet huimasti siitä, mitä olivat vielä kun aloitin kasvissyönnin ja mietin, mihin rajan vedän ja päädyin sitten lakto-ovoksi. Viimeksi tällä viikolla ostin jonkun ohjeesi inspaamana keittoon soijakermaa eläinperäisen sijaan ja eiköhän se sillä korvaudu usein jatkossakin. Kiitos blogista!
Kiva kuulla, että olet ottanut ruokavalioosi entistä enemmän vegaanisia tuotteita! Jos ruokavalion eettisyys on tärkeää, koen ainakin itse, että vegaaninen ruokavalio on sitä huomattavasti enemmän kuin maitoa ja kananmunaa sisältävä – maitotuotteiden tuottaminen kun ei ole mitenkään erillistä koneistoa lihateollisuudesta. Mutta silläkin on jo huima merkitys, että vaihtaa ainakin silloin tällöin eläinperäiset tuotteet kasvisjuttuihin, vaikkei kokonaan vegaaniksi aikoisi ryhtyäkään. Suosittelen samaa myös sekasyöjille :)
Hei, ensimmäistä kertaa tälle sivustolle nyt eksyn ja kannatan vegaanista ruokavaliota/elämänfilosofiaa lämpimästi. Itse mietin nämä asiat teini-iässä ja olen ollut kasvissyöjä 18-vuotiaasta lähtien eli yli 23 vuotta ja näin ollen suurimman osan aikuiselämästäni.
Taival on ollut sen verran pitkä, että matkalle mahtuu pesco-vege-kausi, kuin vuoden kokeilu olla jopa sekaravinnon syöjä. Ei onnistu enää mitenkään. 90-luvulla ruokavalio oli pitkälti tomaattipapuja ja salaattia:) Aikalailla lakto/lakto-ovo olen ollut valikoiduilla maito/muna-tuotteilla: munat mieluiten ulko-kanalasta ja juustoissa mikrobiologinen juoksete. Nämä ovat kuitenkin sellaista hiusten halkomista ja olenkin kokoajan siirtymässä vegaanimpaan suuntaa minäkin. Maito-johdannais-tuotteet eivät vain enää onnistu, kun tunnen laittavani suusta alas jotain toisten nisäkkäiden kärsimyksellä aikaansaatua ja niinpä kehokin reagoi mielen kautta siihen. Täys vegaanius on hieman kamppailua juuri tuon ravintoaine/proteiini-hysterian takia, koska harrastan kuntosalia ja inhoan ruuan laittoa :). Netissä on kuitenkin paljon esim. vegaani kehonrakentajien sivustoja ja olenkin tutustunut asiaan ihan esimerkki ruoka-valioita(sample menu) seuraamalla:
http://www.veganbodybuilding.com/?page=articles
http://www.veganbodybuilding.com/?page=article_program1
Puolustanpa hieman tulevaa entistä ruokavaliotakin hieman. Vaikkei lakto/lakto-ovo olekaan mikään ”oikea” eettinen statement, ei minun takiani ole yhdenkään sian, broilerin, lampaan tai kalkkunan tarvinnut kärsiä 23:n vuoteen. Teoriassahan lakto-ovo ei myöskään tähtää eläinten tappamiseen/ riistoon, mutta sitä se väistämättä on sairaassa ja niin kovin nuoressa tehotuotanto- maailmassa. Täysin vegaaninen jokaisella elämänalueella on kenenkään mahdotonta tässä yhteiskunnassa olla. Vegaanius päättyy viimeistään siinä vaiheessa, jos joutuu sairaalaan ja saa lääkitystä, lähes kaikki lääkekemia kun on koe-eläin testattua…ja itse asiassa näin karkeasti sanottuna melkein kaikki ympärillämme hammastahnoista lähtien. Tiedolla ja valinnoilla voi välttää osan muttei kaikkea.
Yleisesti suomalaisessa vegaani-keskustelussa olisi mielestäni hyvä muistaa, että maailmassa on satoja miljoonia kasvissyöjiä uskontojenkin takia(esim. hindut, buddhalaiset, adventistit) ja näin ollen se, että vaivainen 5 miljoonan kansa puolustaa liha-muna-kala-maitoa henkeen ja vereen täällä peräpohjolassa on kyllä tuota kontekstia vasten aika naurettavaa.
Kiitos Elina kirjoituksesta, ja muille kaikista hyvistä kommenteista ja linkeistä.
Täällä Keski-Euroopassa suhtautuminen vegaaneihin on tosiaan huomattavasti edistyneempää kuin Suomessa, vaikka on täällä tietysti edelleen parantamisen varaakin.
Varsinkin Saksassa on vegaanius viime aikoina todella paljon positiivisesti näkyvillä valtamediassakin. Ehkä eniten Attila Hildmanin ansiosta, joka on aloittanut oikean vegaanidieettivillityksen keittokirjoillaan: http://www.veganforfit.de/
Tuo teos on esim. päässyt ihan bestseller-listoille. Kirjasta on myös englanninkielinen käännös tulossa (ellei jo valmiskin). Kyse on oikeastaan ennen kaikkea dieetistä, mutta jos se innostaa etenkin entiset sekasyöjät muuttamaan ruokavaliotaan ei vain terveellisempään vaan ennen kaikkea eläinten ja ympäristön kannalta eettisempään suuntaan, minusta se on hatunnoston arvoinen asia.
Pitää itsekkin ihan kommentoida tähän asiasta, joka minua rassaa vegaanikeskusteluissa.
Itseäni ei ärsytä kasvissyöjät eikä vegaanit. Tai ei ärsytä niin kauan kuin he eivät ala paasaamaan. Yleensä he vaan tuppaavat olemaan lähes yhtä pahoja saarnaamaan kuin karppaajat, jotka ovat ravintokeskustelukentässä selkeitä ykkösinhokkejani.
Mutta tästäkin blogimerkinnästä tulee hieman sellainen olo, että nostetaan itseä jalustalle, kun syödään terveellisesti ja vegaaniruokavaliota sanotaan absoluuttisesti terveellisemmäksi kuin sekaruokavaliota. Mutta tiedättekös, vegaaniruokavalio ei ole yhtään sen terveellisempi kuin sekaruokavalio. Liha, kanamunat (ja maitokin pienin varauksin) ei ole epäterveellistä. Tässäkin kun päästään siihen kohtuukäyttöön ja teollisten einesten osuuteen.
Kuten muutkin ovat sanoneet, suurin ongelma Suomessa ovat einekset ja muu valmisroska, mitä syödään. Se että esim. itse käytän myös lihaa (pääosin riistaa) ei tee minun syömästäni ravinnostani epäterveellistä. Uskaltaisinpa väittää, että tästä blogista ei ainakaan montaa (tuskin yhtään) kommentoijaa löydy, joka söisi terveellisemmin kuin minä tai olisi terveempi kuin minä. Vaikka sitä lihaa ja kalaa syönkin, niin silti syön melkoisella varmuudella kasviksiakin enemmän kuin suurin osa vegaaneista. Tästä tosin osakiitos menee suurehkolle energiankulutukselleni :)
Hmm… Vähän turhan agressiivisen oloinen kommentti tuli, mutta menkööt. En minä yleensä ihan näin kärkäs ole.
Kiitos kommentista.
En voi kieltää, etteikö minuakin välillä ärsyttäisi vegaanien paasaaminen (ja ihan yhtä lailla kenen tahansa paasaaminen). Yritän itse elää normielämässä aika vähin äänin :)
Minähän en jutussa missään kohtaa väittänyt, että sekaruokavaliossa olisi jotain vikaa terveysnäkökulmasta. Pointtini tässä oli se, että vegaaniruokavalio voi olla yhtä terveellinen kuin virallisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, mutta asiaa ei käsitellä tästä näkökulmasta ikinä missään.
Minulla on 23 vuoden ajalta sellainen kokemus(ainakin alkuvuosilta), että ainoat, jotka huomioivat kasvissyöntini, olivat ympärillä olevat sekasyöjät. Itse en koskaan sitä maininnut, valitsin vain pöydästä kasviksia yms. Sain vielä 2000-luvun alussa sellaisia kommentteja, että ”oletko kasvissyöjä, jotta voisit sanoa olevasi vegetaristi, kun se kuulostaa hienolta?”. Enemmän ulkopuoliset ovat aina huomioineet kasvissyöntiäni kuin minä itse.
En ole koskaan halunnut korostaa kyseistä asiaa missään yhteydessä. Oma on valintani ja jokainen valitsee omassa elämässään miten parhaaksi katsoo.
Tämäkin blogi on vain yksi blogi erilaisten lifestyle- ja ruokablogien joukossa ja kaikille on blogimaailmassa tilaa…ainakin pitäisi olla.
Olen kasvissyöjä yli puolet elämästäni, ja siitäkin suurimman osan vegaani. Koskaan en ole saarnannut tai käännyttänyt, mutta jollekulle herkkähipiäiselle oman veganismin perustelu (kysyttäessä sekin tehty) voi olla uhkaavaa. Tosin kasvisten suosiminen tarttuu, moni lähipiiristä on lisännyt kasviskunnan tuotteiden kulutusta ja hylännyt osan eläinperäisistä tuotteista, joita on ennen suosinut. Siinä mielessä vegaaneja kannattaa karttaa, jos on fanaattinen potkanpurija.
Terveydenhuollossa veganismiani ei noteerata mitenkään. Painoni, labra-arvoni ja kuukautiskiertoni ovat kunnossa. Eli jotain kehitystä 1990-luvun jälkeen asenteissa on sentään. Tosin itse elän varsin erakkoelämää, ei ole tarvetta selitellä. Veganisminsa kanssa julkisuudessa olevat saavat varmaan kaiken aiheeseen liittyvän sonnan päällensä. Eli kaikkiaan olisi parempi, jos ihminen tunnettaisiin ensin itsenään, ja vasta sitten vegaanina. Silloin veganismi ei ole se tekijä, jolla ihminen määritellään. Ruokavalioitahan on monenlaisia muutenkin, joten ei se niin kummaa ole, jollei eläintä syö. Monessa maassa eläimettömyydestä on pidemmät perinteet kuin Suomessa.
Sananen kysymyksestä, oliko ensin muna vai kana. Eli sanotaan, että vegaanit ovat tietynlaisia. Itse olen erimieltä asiasta. Ei kasvissyönti tee ihmisestä erilaista. Sen sijaan vaaditaan tietynlaisia ominaisuuksia, että toimii jossain asiassa eritavoin kuin valtavirta. Jos on vegaani sen vuoksi, että on herkkä kaikelle pahuudelle ja tappamiselle, niin toki sama herkkyys voi ilmetä muussakin elämässä. Eli herkkyys ei ole veganismin syytä, vaan veganismi herkkyyden syytä. Kun nahka ei ole paksu, niin se ei ole. Silloin voi olla vaikkapa herkempi masentumaan.
Joku toinen voi olla vegaani sairauden (esim. MS-tauti) vuoksi, eikä hänen sairautensa johdu veganismista, vaan veganismi sairaudesta. Vaikkakin jossain tilaistoissa ehkä näkyy, että tietty tauti on vegaaneilla yleisempi kuin muulla väestöllä. Lisäksi on olemassa äärimmäisen vaihtelun haluisia ja alttiita tyyppejä, jotka seilaavat laidasta laitaan. Eli kokeilevat kaiken pätkäpaastosta, veganismiin ja siitä äärikarppaamiseen saakka. Vähän sama, kun jotkut käyvät läpi kaikki uskontokunnat löytääkseen itsensä. Vaihtelunhaluiset (tai vaikutukselle alttiit) saavat pienen alaryhmän kohdalla äänensä kuuluviin mediassa, ja vääristävät yleisnäkemystä asiasta.
Hyvää asiaa ja hyvällä asialla. Mediassa ylipäänsä revitään juttuja ja vääristellään kaikkea mahdollista mikä herättäisi yleisön kiinnostuksen.
Maailmassa on palttiarallaa 1 mrd aliravittuja ja saman verran ylipainoisia. Yhteistä mollemmilla miljardipäisillä joukoilla on ravinteiden puutos ja niistä aiheutuneet taudit. Yhtä lailla pelkkää riisiä safkaava köyhä kiinalainen kärsii puutoksista kuin burgereita ahmiva länkkäri. Eipä silti nosteta kuin toinen puoli esiin mediassa…
Eihän siitä nyt vaan pääse mihinkään, että vähemmän prosessoituja ruokia nauttiva vegaani on taatusti paremmassa kuosissa henkisesti ja fyysisesti (verisuonet, kehon happamuus, munuaiset, jne), kuin tehotuotettua sikanautajauhelihaa puoli kiloa päivässä mussuttava perusjuntti. Milloinkohan ihmiset alkavat kelailla mitä suuhunsa tunkevat, mistä se on peräisin ja mitä se sisältää?
Asian vierestä, mutta tuli mieleen tuosta haastattelun ja ilmiasun ristiriidasta. Taannoin jossakin apteekkilehdessä haastateltava kommentoi jotain sitä, kuinka karmeaa on, että nuoret kokevat median vuoksi liikaa ulkonäköpaineita.
No, saman aukeaman toisella sivulla oli ihotuotemainos, jossa nuoren tytön iho oli photoshopattu näyttämään epäinhimillisen tasaiselta. Go figure.
Hei! Asian vierestä tämäkin, mutta olisi mukava kokkailla enemmän kasvisruokaa. Itselläni ongelma on lähinnä kasvisproteiiniallergiat, mikä monesti unohdetaan näissä keskusteluissa. En pysty syömään soijaa, herneitä, papuja enkä linssejä. Lisäksi käsitykseni proteiinintarpeesta on suurempi kuin esimerkiksi monilla vegaaneilla/yleisesti ottaen kasvissyöjillä, käyn salilla ja ajatus tietysti on hyötyä siitä mahdollisimman paljon. Lisäksi ainakin itse tarvitsen nälänhallintaan proteiinia. Resepteissä on melkein aina pääraaka-aineissa jotain minulle, ja monelle muullekin sopimatonta, joten mietinkin että olisiko jotain hyviä vinkkejä tähän tai linkkisuosituksia? Tietysti varmasti enemmän kasvisruokaa on varmasti joka tapauksessa parempi ekologisesti ja eläinten tuotanto-oloja miettiessä, mutta itseäni monesti harmittaa kun unohdetaan näiden ruokavalioluokittelujen takaa ne ihmiset. (Mitä varmasti juuri tässä haetkin takaa.) Eli on vain joko sekasyöjät tai kasvissyöjät (variaatioineen) sen kummemmin miettimättä ihmisten omia rajotteita ym.
Kannattaa kokeilla ainakin hamppua, quinoaa, seitania sekä yleisesti siemeniä ja pähkinöitä! Niistähän saa jo ihan kivasti vaihtelua ruokavalioon.
Saan aika paljon toiveita koskien erityisruokavalioita, mutta mulla ei ole omien rahojen puitteissa aina mahdollista kokeilla kaikista ruoista kaikkia eri vaihtoehtoja ja ottaa huomioon allergioita ja muita ruokarajoitteita.