Ajatuksia matkustamisesta

Vuosi 2019 tuo muutoksia myös matkustamistottumuksiini. Mutta miksi reissaamisesta luopuminen on niin vaikeaa?


Sain taannoiseen Ylen artikkeliin liittyen aika paljon palautetta ja olen toki saanut tässä vuosien varrella monta kertaa postaustoiveita, että kirjoittaisin matkustamisen ympäristövaikutuksista. Tuohon artikkeliin liittyen suurin osa saamistani viesteistä koski sitä, että kuinka kehtaan käskeä ihmisiä syömään vähemmän lihaa, samalla kun itse matkustan lentokoneella ympäri maapalloa. Olenko todella niin tyhmä, että en tajua mitään ristiriitaa sanomisissani. Joku muisti mainita, että helppohan nämä kaikki asiat on kuitata sillä, että ei kukaan ole täydellinen. 

Niin. En tosiaan ole missään vaiheessa alleviivannut sitä, että olisin itse täydellinen, saati sitten vaatinut sitä muilta. Eikä minusta ole asioiden kuittaamista, jos ei toimi kaikkien asioiden suhteen täydellisesti. Me hyväosaiset länsimaiset  ihmiset kieriskelemme täällä houkutusten ristiaallokossa: ei ole ihan yksinkertaista kieltäytyä kaikesta, mikä olisi elämässämme helppoa, halpaa ja kivaa. Lentämistäni ei kuitenkaan voi perustella millään, kuten ei lihansyöntiäkään tässä mittakaavassa länsimaissa ja olen todellakin ansainnut kaiken kritiikin lentomatkustamisen osalta. Mutta ehkäpä rakentavampaa kuitenkin on yleisesti ottaen kritisoida länsimaista elämäntyyliämme yleensä sen sijaan, että osoittelemme toisiamme sormella ja syyllistämme tehdyistä valinnoista. Mutta tosiasia on, että meidän täytyy vähentää lihansyöntiä, lentämistä ja kuluttamista ja nämä asiat koskevat ihan kaikkia meitä.

Mutta miksi matkustamisesta luopuminen sitten on minulle niin vaikeaa? En ole koskaan haaveillut siitä, että minulla olisi paljon rahaa. En kaipaa elämääni asuntolainaa, autoa, uusia vaatteita, tavaraa, säännöllistä päivätyötä tai perhettä. Kokeilin kyllä täyttää elämäni työllä, mutta sekään ei sitten lopulta päättynyt kovin hyvin. Olen tehnyt aina pienipalkkaista työtä, mutta koska en juuri koskaan osta mitään, olen pystynyt laittamaan sivuun kaiken liikenevän matkustamista varten. Olin haaveillut vuosikausia siitä, että joskus olisin vapaa matkustamaan ja tekemään töitä missä haluan. Olinkin järjestellyt viime vuosikymmenen asioitani niin, että viime vuonna minulla oli mahdollista olla yhteensä noin kolme kuukautta ulkomailla, samalla tehden töitä tien päällä.

Minun on aina ollut helpointa olla, kun olen liikkeellä ja kyllä, olen myös juossut maailmalle karkuun vuosien varrella milloin mitäkin: työstressiä, ihmissuhdeongelmia, unettomuutta, itseäni, you name it. Mutta ihan koko totuutta sekään ei matkustusinnostani kerro: tuntuu, että olen oikeasti elossa vain silloin kun maisemat vaihtuu säännöllisin väliajoin. Vapaus on minulle tärkeä arvo, joka konkretisoituu parhaiten silloin, kun pystyy liikkumaan mihin ja miten haluaa. Ja eihän sillekään mitään voi, että läppäriä on ihan hemmetin paljon mukavampi naputella lämpimässä palmun alla kuin säkkipimeässä Suomessa marraskuussa.

Olin 19-vuotias, kun olin ensimmäistä kertaa lentokoneessa. Kun olin lapsi, lentäminen oli niin kallista, ettei perheelläni ollut siihen varaa, vaan sen sijaan ajelimme autolla Venäjällä ja Keski-Euroopassa. Lentämisen avulla avautui kuitenkin ihan uusi maailma. Muutamassa tunnissa tai vuorokaudessa pääsikin yhtäkkiä paikkoihin, joista olin haaveillut lapsesta asti. Olen nähnyt maailman upeimmat vesiputoukset Islannissa, uinut merikilpikonnien seassa Havaijilla, nähnyt tulivuoria, jäätiköitä ja sademetsää Uudessa-Seelannissa, viettänyt ikimuistoisia öitä Berliinissä,  parantanut maailmaa Amsterdamin kahviloissa, ihastellut kolibreja Tobagolla, syönyt vegaanisen illallisen 3 Michelin-tähden ravintolassa Pariisissa, nähnyt koaloja Australiassa ja tulikärpäsiä Indonesian tähtitaivaan alla. Ja silloin kun vegaanisia tuotteita vielä sai huonosti Suomesta, oli mahtavaa päästä ulkomaille ruoka-apajien äärellle. Ja niin, lähes kaikki tärkeimmät muistot mitä minulla on tähänastisesta elämästäni, liittyvät tavalla tai toisella matkustamiseen.

Ymmärrän tietenkin sen, että olen etuoikeutettu länsimaalainen eikä kaikilla todellakaan ole varaa matkustaa (kuten eräs palautteen antaja ystävällisesti muistutti). En kuitenkaan lähtökohtaisesti pidä tuosta argumentista, koska me voimme hyödyntää tätä etuoikeutettua asemaamme myös hyvien asioiden edistämiseen. Kaikilla maapallon ihmisillä ei ole varaa valita vegaanista ruokaa tai mahdollisuutta kierrättää, mutta se ei tarkoita etteikö meillä olisi suorastaan velvollisuus näihin valintoihin. Ja tosiasiahan on se, että vaikka matkustaminen olisi minulle kuinka tärkeää, niin yhtään järkiargumenttia sen jatkamiseen ei ole. Viimestään IPCC:n raportin myötä heräsin siihen, että tämänkin asian on elämässäni muututtava. Vaikka selittelen matkustamista itselleni sillä, että teen kuitenkin paljon muuta: olen vegaani, en osta turhaa tavaraa, kierrätän, minulla ei ole lapsia ja liikun aina pyörällä tai julkisilla. Edes kaikki nämä asiat yhteensä eivät kuitenkaan ikävä kyllä riitä.

En näe realistisena vaihtoehtona sitä, että yhtäkkiä minun olisi maagisesti helpompi pysyä aloillani. Mutta olen päättänyt, että tänä vuonna lennän korkeintaan kerran tai en ehkä sitäkään. Olen tutkinut jo mahdollisuuksia matkustaa junalla Euroopassa ja haaveillut keväisestä junamatkasta Pietariin. Ympäristöystävällisimpiä valintoja ei aina kuitenkaan ole ihan yksinkertaista tehdä:  esimerkiksi potkurikoneella lentäminen Turusta Tukholmaan on ekologisempaa kuin risteilyaluksella matkaaminen. Lentämisestä on tänä vuonna tehty suurin mahdollinen ekosynti mitä voi olla, mutta liian vähän puhutaan esimerkiksi siitä, miten pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne. Toivoisinkin, että näihin asioihin puututtaisiin mahdollisimman pian myös päättäjien taholta, eikä sysättäisi ihan kaikkea vastuuta pelkästään kuluttajien harteille. On järjetöntä, että junalla matkustaminen on kalliimpaa kuin lentäminen tai että vaatteiden korjaaminen tulee uuden hankkimista kalliimmaksi.

Pohdiskelin tätä asiaa taannoin ääneen ystäväni Suvin kanssa. Että mitä sitä ihminen oikein elämällään aikoo tehdä, jos ei halua perustaa perhettä, täyttää elämäänsä työllä eikä voi enää edes matkustaa. Suvi totesi siihen, että kyllähän tässä maailman pelastamisessa vielä riittää tehtävää. Niin, ehkä se sitten on se, mihin meidän kaikkien kannattaa keskittyä. Ja minun täytyy myös alkaa miettiä itselleni uusia unelmia reissaamisen tilalle.

Mitä ympäristötekoja sinä aiot tehdä tänä vuonna?

48 vastausta kirjoitukseen “Ajatuksia matkustamisesta

  1. Kiitos tästä postauksesta! Lentomatkustaminen on aihe joka aiheuttaa itsellenikin paljon päänvaivaa. En itse asiassa pidä matkustamisesta paljoakaan, enkä ole esim. koskaan käynyt Euroopan ulkopuolella. Mutta olen ulkosuomalainen ja perheeni, sukuni ja monet ystävät asuvat Suomessa. Siksi lennän joka vuosi kerran tai kaksi, joinain vuosina kolmekin kertaa Suomeen. Poden tästä todella huonoa omatuntoa (vaikka elänkin muuten ekologisesti) mutta en edelleenkään tiedä mitä tekisin asian suhteen. Matka asuinmaastani perheeni luo kestää juna-laiva-yhdistelmällä k2,5 päivää. Jos lomaa on tasan kaksi viikkoa, tuntuu tuhlaukselta käyttää siitä 5 päivää pelkkään matkustamiseen.

    1. Nämä on tietysti hankalia juttuja, mutta en usko että tämä maailma tuhoutuu sillä, että ihmiset lentelevät muutaman kerran vuodessa tapaamaan sukulaisiaan. Ehkä se perimmäinen ongelma lienee tuossa liian halvassa huvilentelyssä.

  2. Hyvä kirjoitus tärkeään teemaan liittyen! Rupesin pohtimaan, oletko harkinnut muuttoa ulkomaille? :)
    Tätä matkustuskeskustelua seuratessa olen pohtinut useammankin kerran, että jos lämpimässä eläminen tyydyttää eniten, miksi niin monet jäävät Suomeen ja matkustelevat täältä käsin (syrjästä ja pitkien lentoreittien kautta)? Toki työt ja muut ovat haasteita, mutta kyllä nekin todella helposti selätettävissä, jos tosiaan haluaa pois Suomesta. Etenkin, jos ei ole perhettä, jota tarvitsee ajatella. Olen asunut kolmessa maassa ja useamman vuoden Uudessa-Seelannissa, minne varmasti palataan taas perheen kanssa kun sen aika on. Aina kuitenkin huomaa, miten kovasti ikävöi läheisiä Suomesta ja toisaalta arki on täällä niin hyvin, hyvin helppoa verrattuna melkeinpä minne tahansa muualle Pohjoismaiden ulkopuolella. Matkustelu on vaan hankalaa, kun junareittejä pitkin vie niin tolkuttoman kauan mennä minnekään.

    1. En ole ihan varma, ratkaiseeko ulkomaille muuttaminen tuota lentämisongelmaa. Vaikka mulla ei ole omaa perhettä, niin Suomessa on silti paljon läheisiä ihmisiä joita haluaisin käydä säännöllisesti tapaamaassa, jolloin lentämisen määrä pysyisi kuitenkin samana.

  3. Samaistun täysin tähän tekstiin. Matkustaminen on aina ollut minulle se henkireikä, ja reissusuunnitelmien voimalla on jaksanut rämpiä läpi harmaan arjen. Olen potenut loppuvuoden ajan järjetöntä ilmastoahdistusta ja todennut vastahakoisesti että matkustamisen sijaan elämälle on nyt vaan pakko keksiä jotain muuta sisältöä. Lentämisen pistin pannaan, ja uutena vuotena matkustimme junalla Pietariin, vaikka alun perin oli suunnitelmissa lentää Keski-Eurooppaan. Pietari yllätti kyllä tosi positiivisesti (myös vegeravintoloiden osalta! :)), ja sinne aion varmasti suunnata toistekin.

    Kurja vaan, että Suomesta matkustaminen maateitse on niin rajoittunutta, eikä Pietarissakaan varmasti jaksa jatkuvasti ravata! Olenkin yrittänyt pohtia kaikkia mahdollisia matkustusreittejä muualle Eurooppaan meri- ja maateitse. Hullua vaan, kuinka kallista esim. junamatkustaminen on lentämiseen verrattuna. Pahimmillaan moninkertaiset hinnat eivät juuri kannusta valitsemaan moninkertaisesti hitaampaa matkustusvaihtoehtoa, kun useimmilla loma-aika on rajallista.

    Tänä vuonna Euroopan sisäisiä menopaluuentoja valitettavasti tulee kertymään minullekin ainakin kaksin kappalein, sen ajattelin asettaa ehdottomaksi maksimiksi. Mielestäni ainoa keino rajoittaa (kaltaisteni) ihmisten lentämistä onkin lentolippujen hintojen nostaminen tuntuvasti. Ei meistä kovin moni ole valmis luopumaan vapaaehtoisesti saavutetuista mukavuuksista, ja niin kauan kun viikonloppureissu Amsterdamiin maksaa hotelleineen vaivaiset pari hunttia, niin ottajia varmasti löytyy! Vrt. junaloma vaikkapa Rovaniemelle, jonka hinta muodostuu helposti tuplaksi…

    Huolestuttavaa on tosin huomata, kuinka harvoja ympäristöasiat oikeasti kiinnostavat, tämä käy usein ilmi esim. työpaikan kahvipöytäkeskusteluista, joissa käydään läpi reissusuunnitelmia. Pelottavaa, kuinka harvalla loppujen lopuksi on edes käynyt mielessä että esim. lentämistä olisi tarpeen rajoittaa!

    Tulipa tästä pitkä avautuminen, ja mitään ratkaisuja en mihinkään tarjonnut. :D Turhauttaa niin paljon, että näköjään pakko päästä jonnekin purkamaan! :D

    1. No sepä! Lentäminen on ihan liian halpaa ja helppoa, eikä tämä mullekaan ollut ihan yksinkertainen päätös. Ihanteellisin ratkaisu olisi tietysti jos lentoliikenteen päästöjä pystyttäisiin esimerkiksi jonkin uuden teknologian avulla pienentämään. Toivottavasti tulevaisuus tuo jotain uutta tähänkin!

  4. Haluaisin itsekin vahentaa lentomatkailua mutta tayspaivaisesti toissa kayvana lomapaivat ovat tiukilla ja lentaminen on nopeaa ja helppoa sen sijaan etta esim. Suomeen (ulkosuomalaisena) tullessani matkustaisin Euroopan lapi junalla lentamisen sijaan. Siihen menee lomapaivia jo reippaasti puoleen ja toiseen, ja vaikka ajatus kiehtoo ja haluaisin nain tehda, se on konkreettisesti todella epatodennakoista – ja luultavasti myos kaksi tai kolmekin kertaa kalliimpaa.

    Kuten on aikaisemmin mainittu, lentolippujen alhaiset hinnat tulevat pitamaan lentamista kaikkein kiinnostavimpana vaihtoehtona monelle. Vastuuta pitaa siis tyontaa myos poispain yksiloilta ja enemman yhtioille ja valtioille. Esim. Italiassa sisainen matkustamine junalla on todella halpaa ja helppoa ja kannustaa todellakin tekemaan sita.

    Tuli minultakin vuodatus tahan nyt sitten – poden ainaista melkein hapeaa siita etta lennan, mutta en nae sille kaytannollista vaihtoehtoa – muuta kun sen vahentamista. Todella ajatuksia heratteleva kirjoitus ja aihe, jonka kanssa kamppailen joka vuosi.

    1. Tätä kysymystä voi tietenkin pohtia vaikka kuinka pitkälle, jolloin pääsee siihen ongelman ytimeen: miksi meidän arki on sellaista, että meillä ei ole a) tarpeeksi vapaa aikaa b) vapaa-aika tekee mieli käyttää juoksemalla arkea pakoon.

  5. Kiitos että kirjoitit tästä tärkeästä aiheesta! Tämä aihe varmasti herättää ristiriitaisia jokaisessa miltei länsimaalaisessa, kun vuosikymmeniä matkustamista on ihannoitu ja sen arvoa nostettu ”matkailu avartaa”-lausehokemilla. Ja yhtään väheksymättä edellä mainitun lauseen todenperäisyyttä, mielestäni matkustamisen haitoista ei puhuta tarpeeksi.

    Olisin mielelläni lukenut tekstissäsi myös pohdintaa siitä mitä eettisiä epäkohtia kehittymättömiin maihin matkustaminen aiheuttaa. (Ymmärrän kyllä että halusit mahdollisesti rajata postauksen tiettyyn aihepiiriin)

    Mielestäni liian vähän puhutaan siitä mitä haittaa matkustaminen maihin, joissa ei ole mm. kunnollista jätevesipuhdistamoa ja jätekierrätystä aiheuttaa luonnolle ja kohdemaan ihmisille. Saati turismin aiheuttama luonnon saastuminen. Filippiinit joutui asettamaan Boracay:n saaren turisteilta kielletyksi samoin Thaimaan Phi Phi -saarella on vesikriisi turismin takia. Näiden uutisten tulisi olla varoitusmerkkejä siitä mihin massaturismi pahimmillaan johtaa. Linkit uutisiin: https://www.telegraph.co.uk/news/2018/12/05/thailands-phi-phi-islands-suffering-water-crisis-tourist-influx/
    https://www.telegraph.co.uk/news/2018/04/05/philippines-tourism-hotspot-boracay-closed-six-months-becoming/

    Lentokoneella lentäminen on ympäristörikoksista suurimpia, mutta yhdistettynä kehittymättömiin maihin matkaamiseen se on mielestäni täysin edesvastuutonta.

    1. Olet ihan oikeassa, mutta päätin tosiaan pitää tämän jutun nyt näissä ilmastoasioissa. Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen, että turismista olisi joka paikassa pelkkää haittaa. Turismi tuo moniin maihin elannon ihmisille, eikä se ole ihan pikkujuttu. Lueskelin viime reissulla Simon Reeven Step by Step -kirjan, jossa oli myös hyvää pohdintaa matkustamisen eri puolista ja mitä haittaa ja hyötyä siitä on. Kannattaa lukaista!

      Olen toki itse tarkka sen suhteen, missä ja etenkin miten matkustan. Ja näistäkin jutuista pitäisi ehdottomasti puhua enemmän. Ehkä kirjoitan aiheesta joskus lisää, mutta täällä vähän sivusin jo turismin ongelmia: https://chocochili.net/2018/11/nusa-lembongan-bali/

  6. Yksi näkökanta sinun matkoihisi on se, että jaat kokemuksiasi muille. Ja saat lisäksi hyviä ideoita kokkailuihin. Minä olen lentänyt elämässäni 3 kertaa, eikä minulla ole ajokorttia, joten
    autoilukin on nollilla. Rakastan kyllä lihaa, mutta vegaaniset ruuat on reseptiesi ansiosta ruokapöydässäni ainakin silloin, kun vegaanit sukulaiset ovat ruokailemassa ja harjoitteluruokien ansiosta jo aiemmin. Parhaita reseptejä teen jo itsellenikin.
    Eli lahjoitan mielelläni ilmastosäästölentopisteeni ja jaan matkasi blogisi kautta.

    1. Ihana kuulla, Eeva! Koen myös, että olen vastuussa asioista mistä puhun julkisesti. Hienoa, että olet ottanut matkakertomukseni näin, mutta varmasti matkajutuillani myös inspiroin ihmisiä reissaamaan entistä enemmän.

  7. Hyvä kirjoitus aiheesta, kiitos siitä. Etenkin se, että kukaan ei ole täydellinen näissä asioissa, eikä voikaan olla, on tärkeää puhua ääneen, samoin se että ilmastotekoja on muitakin kuin lentäminen. Vegaanius, kierrätys, turhan ostamisen välttäminen, fillarointi ja joukkoliikenne arjessa jne. Itsellekin matkailu kerran-kaksi vuodessa on ollut henkireikä. Se että saan oleilla muiden kulttuurien parissa, nähdä, kuulla ja aistia uusia asioita on ollut parasta ikinä. Tosin kotimaassakin on paljon nähtävää, samoin naapureissa. Kotimaassa junalla on melkein kivointa matkustaa, vaikka asunkin pohjoisessa, sillä junassa voi tehdä töitä, vaipua ajatuksiinsa, rapistella eväitä jne. (menee jo romantisoinnin puolelle;)
    Se mitä itse olen lähipiirini kanssa pohtinut on se, että lentokeskustelu rajoittuu julkisuudessa vain meidän ”tavisten” muutamien vuosittaisten lentojen kyttäämiseen ja siitä syyllistämiseen, eikä laajemmassa mittakaavassa. Halpoja lentoja halutaan ehkä kallistuttaa, mutta entäs liikematkailu, yksityiskoneet, tai vaikkapa monien firmojen lentomatkat joissa esim. bloggareita viedään aamulla jonkin tuotteen lanseeraukseen ja illalla takaisin? Tässä valossa lentokeskustelussa piilee myös ajatus siitä, että matkailusta on taas tulossa luxusta jossa toisten (eli rahakkaiden) ei tarvitse ilmastoasioista välittää, koska sen maksaa me muutaman kerran vuodessa lentävät (ja siihen roposistaan säästävät.) Siksi olisi toivottavaa, että raivokkaimmat puristit kiinnittäisivät huomiota myös tähän seikkaan.

    1. Minullakin on vähän ristiriitaiset fiilikset sen suhteen, että matkustamisesta tulisi jatkossa vain rikkaiden yksinoikeus. Pidän sitä tietyllä tavalla ihanteellisena tilanteena, että ihmisillä olisi vapaus liikkua. Mutta kun se tosiasia on se, ettei meillä yksinkertaisesti ole varaa tähän enää, mikäli halutaan pitää maapallo elinkelpoisena.

      En tiedä viittasitko ”raivokkailla puristeilla” minuun, mutta yksilön vaikutusmahdollisuudet on tietenkin aina rajalliset. Koen kuitenkin, että omalla esimerkillä on paljon vaikutusta ja hyvät teot varmasti kertautuu ympärillämme.

      1. En viitannut sinuun vaan sellaisiin (some-) huutelijoihin, jotka vaativat kaikilta muilta täydellisyyttä ilmasto yms. asioissa, ja usein myös vegaaniryhmistä näitä täydellisiä löytää. Se on ikävää, koska jokainen vastuullinen ihminen tekee sen mihin kykenee. Tuo kirjoituksesi oli sellainen kuin itsekin ajattelen asioista, ja nimenomaan ilman kiihkoilua:) kiitos siis vielä kerran!

  8. Mielenkiintoista! Tämän ilmastokeskustelun myötä olen yllättynyt siitä, kuinka paljon ympäristötietoisina pitämäni henkilöt lentävät. Itse olen lentänyt viime vuodet kerran vuodessa lomamatkalle, enkä kovin helposti edes ehtisi enempää. Lomapäiviä kun on vuodessa vain sen verran, että voin pitää noin 4 viikon kesäloman ja reilun viikon joululoman. Ehkä olisin lentänyt enemmän, jos olisi enemmän vapaa-aikaa.

    Aluksi koin ilmastoahdistusta, mutta nyt olen päättänyt, että on ihan ok jatkaa lentämistä max. kerran vuodessa. Yritän kuitenkin jatkossa valita aina suorat lennot, enkä halvimpia välilaskullisia lentoja. Lisäksi päästökompensointi kiinnostaa (oikeasti pitäisi kyllä mennä siihen, että päästöt ovat lentolipun hinnassa, eikä kompensointi ole vapaaehtoishommaa). Tämä vaikutti kiinnostavalta: https://co2esto.com

    Mä olen nauttinut Suomi-matkailustakin, etenkin tietysti kesällä. Toivottavasti löydät siitä riittävästi liikkeellä olemisen tuntua! :)

    Tuo laivamatkustaminen on mietityttänyt viime aikoina. Muistan kuulleeni yli 10 vuotta sitten siitä, että laivamatka Ruotsiin aiheuttaa suunnilleen yhtä paljon päästöjä kuin lentäminen. Olen miettinyt, onko esim. Gracella merkittävästi pienemmät päästöt kuin muilla laivoilla ja onko Grace parempi matkustusvalinta kuin lentokone.

    1. Tuossa linkitinkin tuohon VTT:n tutkimukseen perustuvaan artikkeliin, jonka mukaan potkurikoneiden päästöt ovat laivaa pienemmät. Toki olisi kiva nähdä tästä vähän laajempaa tutkimusta, eri laivojen vertailua (rahtilaiva, katamaraani, risteilyalus) jne. Inhottavaa, kun niin monet asiat jätetään kuluttajien arvailun varaan, kun kunnollista tutkimusdataa asiasta ei ole saatavilla.

  9. Mä tykkään ihan hurjasti siitä, että pohdit asiaa avoimesti. On jotenkin liikaa vaadittu, että bloggaajalla – edes bloggaajalla – on valmis vastaus kaikkeen, ja kaikilla meillä on ihan takuulla vielä elämässä asioita, joiden suhteen emme ole likimainkaan valmiita.

    Mulla ainakin on, voi että niitä onkin.

    1. Totta, kyllä meillä ihan kaikilla on varmasti monellakin elämän osa-alueella peiliin katsomista!

  10. Päätin luopua lentämisestä kahdeksan vuotta sitten (tosin kuusi vuotta sitten päädyin sukusovinnollisista syistä lentämään yhden edestakaisen lennon, mutta sen jälkeen en ole lentänyt). Tänä aikana elämään on mahtunut paljon pohdintoja siitä ”voisko sittenkin” sekä suuttumusta siitä, kun toiset lentävät täysin harkitsemattomasti ympäri maailmaa monta kertaa vuodessa. On harmittanut, kun läheisetkin ystävät ovat niin välinpitämättömiä ja itsekkäitä, vaikka muuten paasaavatkin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta suuttuvat, jos heiltä kysyy, miten he oikeuttavat lentelyn itselleen.

    Olen useasti miettinyt, että pitäisikö nyt kuitenkin lentää tämä yksi reissu. Toistaiseksi olen aina todennut, että olisi ihanaa, mutta ei käy. Aion varmaankin vielä joskus elämässäni lentää kerran pari, mutta en todellakaan edes joka kolmas vuosi. Lentämisen hiilidioksidipäästöjä ei saa millään pois ilmakehästä ja se on vakava homma, vaikka se harmittaakin. Monien tuttujeni käyttämä ”no siis sit kun mä lennän niin mulla on sääntö et pitää olla ainakin pari viikkoa siellä”. Sori, ei vähennä hiilidioksidipäästöjä, mutta omatuntoa vaikuttaa puhdistavan.

    Sen sijaan, että olisin vain kateellinen ja katkera muiden löyhästä moraalista lentämisen suhteen olen opetellut iloitsemaan lomista eri tavalla ja matkustellut toisella tavoin. Olen alkanut retkeilemään kotimaassa, matkustanut bussilla Puolaan saakka, matkustanut Ruotsiin laivalla (ruotsinlaivalla matkustaminen on ihan ekologista, siellä kulkee tosi paljon rahtia jolle päästöt jakaantuu, sitä ei vaan joissain tutkimuksissa ole huomioitu, en tiiä miksi, epäilen lentämisen maineen puhdistusta), Tanskaan, Saksaan ja Venäjälle. Etenkin Venäjällä on halpaa ja kätevää matkustaa junalla vaikka tuhansien kilometrien päähän. Olen ollut kotona, ollut sarjojen ja kirjojen kanssa Pakistanissa ja missä vain maailmassa. Olen käynyt festareilla, roadtripeillä ja liftannut.

    Me ollaan ihan ainutlaatuisen etuoikeuttu sukupolvi matkailun suhteen. On ihan naurettavaa, että me ollaan yhtäkkiä maailman ensimmäinen sukupolvi, joka massoina ”ei voi elää matkustelematta”. Meillä on kaikkea. Kalliillakin kulkuvälineillä matkustaminen on meille halvempaa kuin mikään matkustamisen tapa edes meidän vanhempiemme nuoruusvuosina. Ilmastonmuutoksen myötä keski-ikäisen on luovuttava jokapäiväisestä pihvistään ja opeteltava elämään kasvisruualla. Se on meidän mielestä helppoa ja mukavaa. Lentäminen on ihan sama asia. Meidän on opeteltava elämään ilman maailmanmatkailua. Se on yhtälailla helppoa ja mukavaa, mutta vaatii samalla tavalla asennemuutoksen, päätöksen ja uuden opettelua.

    1. Kiitos hyvästä kommentista ja jaan kyllä ajatuksesi!

      Kuten kerroinkin, niin itse olen perustellut tätä lentämistä itselleni sillä, että kokonaisuuteni on kuitenkin ollut jotakuinkin hallinnassa, kun muilla elämän osa-alueilla teen niin paljon asioita. Mutta keskivertosuomalaisenkin hiilijalanjälki on edelleen kestämättömän suuri ja vaatii lisää toimenpiteitä myös minulta.

  11. Täällä on aikamoinen yksimielisten kupla koolla. Esitän siis osittain eriävän mielipiteen. On hupaisaa, että muut ovat heränneet ajatukseen, että voihan sitä matkustaa kotimaassa, Euroopassa junalla ja Venäjällä junalla, kun itse olen tehnyt tätä jo vuosikaudet ja haikailen nyt merta edemmäs kalaan. Selvästi vääränä aikana, kun lentämisestä on tullut juuri rikos. En minä mitenkään lentämistä ihannoi tai arvosta, mutta joskus lennän. Olen siis aikalailla samaa mieltä, kuin Sampukka. Ehkä takerrutaan nyt vääriin yksityiskohtiin. Luen paljon matkablogeja ja siellä on rutkasti maabongareita ja niitä, jotka lentävät vähintään 12 menopaluuta joka vuosi. Siellä olisi siis tarjolla toisenlainen kupla asiaan.
    Toisia matkailu avartaa, toisia ei. Itse en voisi kuvitellakaan elämää, missä en saisi puhua osaamiani kieliä ja tutustua muihin kulttuureihin – että olisin vangittuna Suomeen ja Eurooppaan. Sitäkö täällä halutaan?
    En ole koskaan ollut kiinnostunut halvoista lentolipuista, joten hintojen nouseminen tuskin tulee vaikuttamaan matkustamiseeni jatkossakaan. Olen tässä(kin) asiassa sitä mieltä, että yhtä totuutta ei ole, eikä kannata heittäytyä liian fanaattiseksi. Siinä ei ole järkeä, jos matkustaminen haluttaisiin nyt kieltää, koska siitä on vain haittaa. On siitä paljon haittaa, mutta niin myös hyötyä. Alueiden ja luonnon suojelu, ja matkailun rajoittaminen on niiden vastuilla, jotka ottavat matkailijoita vastaan. Suomessakin kannattaisi tätä miettiä jo valmiiksi Lapin suhteen, miten matkailijamäärät pidetään järjellisenä. Siitähän tässä on kyse, niin kuin monessa muussakin asiassa. Uskon ja toivon, että lentoyhtiöt joutuvat ottamaan myös vastuuta hartioilleen ja kehittämään biopolttoaineita koneisiinsa. Toki lentojen määrää voisi rutkasti karsiakin.

    Ymmärrän Elina/Chocochili täysin tuon vapaudenkaipuusi ja sen, että vain liikkuminen tekee onnelliseksi. Miksi meidän kaltaiset naiset pitäisi siis sitoa paikoilleen? Suosittelen sinulle Mia Kankimäen uutta kirjaa, ”Naiset joita ajattelen öisin” – siellä ovat esikuvamme <3 Meidänkaltaisia naisia on aina ollut ja tulee olemaan, eikä voi ajatella, että ihmisillä olisi vain yksi ainoa oikea tapa elää ja sitä pitää kaikkien noudattaa. Matkustamisen haitoista ei ehkä puhuta tarpeeksi, mutta ei myöskään siitä, että on meitä, joita perinteinen asuntolaina- työ-lapset-kuvio ahdistaa, ja haluamme elää toisella tavalla. Ilman, että meissä olisi mitään vikaa.

    Ja lopuksi: en ymmärrä ollenkaan, miksi et saisi puhua kasvissyönnin puolesta ja samalla lentää joskus? Miksi juuri matkustaminen on otettu suurimmaksi silmätikuksi? Miksi juuri kasvissyöjän täytyisi olla täydellinen pyhimys? Suomen nettikeskusteluja lukiessa mieleen hiipii ajatus, onko matkailijoita kohtaan vain helpompi hyökätä, kuin autoilevia, mökkeileviä, tai niitä, joilla on koiratarha kotona? Toki meidän kaikkien täytyy tehdä "uhrauksia" ja ajatella myös omaa napaamme pidemmälle, mutta kyllä elämästä täytyy nauttiakin.

    Minusta tulee nyt blogisi seuraaja, koska olen vähentänyt lihansyöntiä ja haluaisin opetella tekemään kasvisruokaa. Kiitos siis blogistasi!

    1. Allekirjoitan tämän sinunkin kommenttisi ihan täysin, tällä asialla on niin monta puolta! Lentämisestä on tosiaan tehty aikamoinen mörkö tässä viime kuukausina ja siihen tuntuu kiteytyvän kaikki paha mitä ihminen voi elämässään tehdä. Mutta ihan oikeassa olet, että monilla muilla yleisesti hyväksytyillä elämäntavoilla saattaa aiheuttaa ihan yhtä paljon haittaa kuin satunnaisesti matkustavana: kertakäyttömuotia kuluttava, lihaa syövä monilapsinen perhe kuluttaa luonnonvaroja enemmän kuin minä yksin. Mutta silti, minunkin pitää tehdä asiat paremmin kun kerran tiedän miten.

      Ja minustakin tuli juuri blogisi seuraaja, kirjoitat kauniisti!

  12. Jaan sun ajatukset täysin, Elina! Näin ei voi jatkua. Juuri lentämisen lopettaminen on kuitenkin asia, joka kirpaisee eniten, ja jossa kokee joutuvansa oikeasti luopumaan jostain. Lihansyönnin vähentäminen, vähempi kuluttaminen, autottomuus jne on omassa elämässä sellaisia asioita, joista on myös muuta hyötyä kuin ympäristö (terveys, rahaa säästyy, saa liikuntaa, pyörällä on ihanaa liikkua!). Mutta lentämisen suhteen olen nyt minäkin siinä pisteessä, että meidän lasten tulevaisuus ja tän planeetan elinkelpoisuus menee nyt mun oman nautinnonhalun ja kokemusten edelle. Välillä turhauttaa aika pahasti, mutta on tosi lohdullista lukea vertaisten ajatuksia. Kiitos siis siitä ja hyvistä kommenteista myös!

    1. Matkustamisessa ei kuitenkaan ole pelkästään kyse pelkästä nautinnonhalusta sinänsä, en usko että itse olisin sama tyyppi kuin nyt olen ilman matkustamista. Ehkäpä olisin poteroitunut sinne pikkukylään, jossa kasvoin ja alkanut äänestää Perussuomalaisia, kuka tietää.

      Kipuilen tämän asian kanssa nyt vielä aika paljon, mutta toivottavasti tähän löytyy omasta elämästäkin joku tasapaino.

      1. Ei olekaan, ja siksi se tuntuukin niin vaikealta. Mutta itse ajattelen, että olen jo nähnyt ja kokenut niin valtavasti (niin hyvää kuin huolestuttavaa), että eiköhän tässä voi vähän hidastaa tahtia. En varmaan täysin Suomeen pysty ankkuroitumaan, mutta suunnitelmissa olisi asua ulkomailla muutaman vuoden välein ja nähdä maailmaa vähän eri tavalla. Kipuilen tätä kans ihan kauheasti, mutta kyllä ne ajatukset menee myös eteenpäin. :)

        1. Tää onkin sitten toinen kysymys: entäs ne miljoonat nuoret, jotka haluavat nyt maailmalle? Me olemme ehkä jo nähneet tarpeeksi, mutta jos olisin nyt 15 ja mulle sanottaisiin, että sori nuoriso ollaan pilattu tämä maapallo ettekä voi enää matkustaa mihinkään, niin olisihan se vähän vaikeaa sulatella. Ja kuten tuossa yhdessä aikaisemmassa kommentissa pohdittiin, niin mulla on siihenkin vähän ristiriitaiset fiilikset, että matkustaminen muuttuisi taas pelkästään superrikkaiden etuoikeudeksi. Tämä on ihan todella monimutkainen kysymys, eikä mullakaan ole muodostunut vielä ihan lopullista mielipidettä miten tätä asiaa pitäisi purkaa.

  13. ”Mutta miksi matkustamisesta luopumimen sitten on minulle niin vaikeaa”
    Sanoisin että tällä tavalla ajatellen tuleekin lennettyä, sillä jos ajattelee että matkailu on yhtä kuin lentomatkailu. Ne kun ovat kuitenkin kaksi täysin eri asiaa. Vähän kun viittii nähdä vaivaa asioiden selvittämiseen niin matkaan pääsee ihan hyvin lentämättäkin. Eilen havahduin tajuamaan että esim georgiaan pääsee maitse vain kolmessa vuorokaudessa, varmasti myös nopeamminkin, joten sehän on täysin saavutettavissa maitse. Itse haluan ainakin opettaa omille lapsilleni että matkailuun ei tarvita lentämistä, ja oikeesti ei ne rannat siellä thaimaassaoo yhtään sen ihmeellisempiä kuin euroopassakaan.. vaikka olen vegaani, en autoile, en osta juuri mitään yms yms en silti koe että mulla olisi jotenkin oikeus tehdä hupilentoja. Muutenkin matkailu maitse on vaan niin paljon antoisampaa 😊

    1. Euroopassa ja lähialueilla on toki helppoa liikkua maateitse, ja suurimman osa Euroopan maista olen itsekin nähnyt noilla lapsuuden autoreissuilla enkä lentämällä. Mutta en olisi päässyt esimerkiksi Uuteen-Seelantiin ilman lentämistä (ja kyllä, siellä oli paljon ihmeellisempää kuin missään muualla!). Toki olisin voinut matkustaa ensin viikon Siperian läpi Vladivostokiin ja jatkanut sieltä laivalla eteenpäin, mutta pelkkään reissaamiseen edestakaisin olisi kulunut varmaan toista kuukautta. Jos jättää lentämättä, luopuu väkisinkin jostain, ei sille mitään mahda. Mutta varmasti saa muuta hyvää tilalle! Pitää myös opetella taas nauttimaan siitä matkalla olosta myös, ei pelkästään perille pääsemisestä.

    2. Toi on kyllä tosi hyvä pointti. Aika tyhmää, että sitä yhdistää matkailu = lentäminen.
      Vaikka maitse varmaan olisi suurempia seikkailuja. Plus kotimaan tuntemus on ainakin itsellä tosi nololla tasolla.

  14. Se meistä, joka ei ole ilmastosyntejä tehnyt, heittäköön ensimmäisen kiven. Kaikki taidamme kuitenkin kuulua siihen ihmisjoukkoon, joka on tavalla tai toisella omilla teoillaan aiheuttanut haittaa maapallolle ja sen olennoille.

    Monet tuntuvat järkeilevän, että jos en vaikka lennä ollenkaan, niin sitten saan yksityisautoilla, syödä lihaa tai ostaa uusia vaatteita. Maapallo ei kuitenkaan laske sitä, mitä kukakin on tehnyt tai pidä kirjaa kunkin päästökiintiöistä. Kaikkien meidän tulisi yksinkertaisesti tehdä parhaamme niistä lähtökohdista, mitkä meillä tällä hetkellä on.

    Moraali on siitä jännittävä asia, että ei tule täyttämään kaikkia sen vaatimuksia. Vaikka käyttäytyisi kuinka esimerkillisesti, aina voisi varmasti tehdä vielä jotain enemmän. Äiti Teresakin varmasti tunsi huonoa omaatuntoa jostain asiasta. Ehkä ihmisen osa vain on se, että meidän pitää pinnistellä tullakseen koko ajan paremmiksi, mutta valmiita meistä ei tule koskaan.

    On kiinnostavaa pysähtyä miettimään, miksi me lennämme paljon. Koska elämä on kiireistä ja täynnä paineita, niin halutaanko sitä paeta lentämällä jonnekin kauas? Olisiko muita tapoja rentoutua tai kokea uusia elämyksiä? Miten elämästä täällä voisi tehdä mielekkäämpää tai mukavampaa?

    Elämän sisältöä monet etsivät näinä päivinä – jotkut työstä, jotkut vanhemmuudesta ja jotkut matkailustakin. Enää meille ei anneta niin selkeitä ratkaisuja kuin menneinä aikoina, jolloin aika meni pitkälti selviytymiseen. Ihmiset ovat uuden edessä, eikä tämäkään osa lopulta ole kovin helppo.

    Kuitenkin yritän uskoa siihen, että jos jostain luopuu, tilalla on taipumusta täyttyä jollain muulla. Esimerkiksi itse perin yllättäen 1950-luvulla rakennetun mökin, jonka kunnostamisessa on paljon tekemistä. Olen alkanut nähdä itseni ihmisenä, joka vaalii rakennusperintöä ja korjaa vanhaa, jotta se säilyisi tuleville sukupolville. Kukapa olisi uskonut!

    1. Monet tuntuvat järkeilevän, että jos en vaikka lennä ollenkaan, niin sitten saan yksityisautoilla, syödä lihaa tai ostaa uusia vaatteita. Maapallo ei kuitenkaan laske sitä, mitä kukakin on tehnyt tai pidä kirjaa kunkin päästökiintiöistä. Kaikkien meidän tulisi yksinkertaisesti tehdä parhaamme niistä lähtökohdista, mitkä meillä tällä hetkellä on.

      Hyvin sanottu! :)

  15. Yksi asia mitä itse olen jo jonkin aikaa miettinyt liittyen ilmaston/luonnon tuhoutumiseen on kaikenlaiset ralli-/formula-/moottoripyöräkilpailut. Kuinka tarpeellista niiden ajelut pitkin ratoja on. Nyt syyllistetään kaikkia yksityisautoilusta mikä on useille syrjäseudulla asuville pakollista, että he pääsevät töihin yms. Lisäksi joku formulasirkus kiertää tuhansien rekkojen ja lentokoneiden kanssa ympäri maailmaa. Siihen nähden omat muutamat lennot per vuosi ei tunnu enää niin kauhealle, vaikka tietenkin nekin saasteet tuolla jossain on.

    Itse en omista autoa eikä minulla ole lapsia ja syön lähes vegaanisesti – välillä sorrun juustoihin. Neljän kissan syömät lihat kuitenkin vähän kaihertaa omaatuntoa. Onneksi ei ole varaa ostella mitään turhaa itselle eikö kissoille.

    Yksi lentomatka elokuulle varattu Kroatiaan, jos sitten muuten kulkisi muilla kulkuneuvoilla.

  16. Minun on kyllä hankala käsittää, että mistä tämä kaikki lentopanikointi on nyt yhtäkkiä ilmaantunut. Eihän se 10 tai 20 vuotta sitten ollut yhtään sen ilmastoystävällisempää? Päinvastoin, ennen koneet oli isompipäästöisempiä ja ilmastonmuutos ei vielä ollut niin kiihtyvässä vaiheessa, jolloin päästöjen vähentämisellä olisi ollut tehokkaampi vaikutus kuin nyt (millä en tarkoita, etteikö sille kannattaisi yrittää tehdä jotain nytkin). Ei silloin ollut samanlaista tuskailua, vaikka päästöt ja ongelma on ollut tiedossa ja kenen tahansa laskettavissa yläastetason matikalla ja fysiikalla.
    Muistaakseni vielä pari vuotta sitten luin lehdestä ihannoivan jutun eräästä suomalaisesta, joka oli käynyt lähes kaikissa maailman maissa, pääsääntöisesti lentämälläpä tietenkin. Tänä päivänä se olisi pöyristyttävää ja täysin tahditonta kirjoittaa jotain sellaista. Vaikuttaa siltä, että kaikki muutos on asenteissa, kun taas taustalla pysyvät faktat ovat pysyneet samoina koko ajan = lentäminen saastuttaa.

    Tämä antaa vähän toivoa, että yleinen näkemys esim. eläinteollisuudestakin voisi saavuttaa yhtä dramaattisen nopean käänteen. Ehkä jo parin vuoden päästä siihen suhdautaan länsimaissa samanlaisella järkytyksellä kuin holokaustiin tai orjuuteen? Kukaan ei enää kehtaa kirjoittaa reseptiä osso buccosta blogiin?

    Ai niin, ja kyllä voi lentelevä vegaani sanoa, että lihansyönti on väärin. Jostain senkaltaisesta tilanteestahan tämä kaikki lähti? Syöminen ei ole koskaan oma henkilökohtainen asia. Ruokasi on aina jossain määrin joltain toiselta pois, vahingon asteeseen voit itse vaikuttaa helposti. Lisäksi kannattaa muistaa, että pitkäkestoisempia seuraamuksia kuten eläinrasvasta tukkeutuneita sepelvaltimoita tai lihasta saatuja suolistosyöpiä (eräitä yleisimpiä kuolinsyitä länsimaissa) operoidaan myös vegaanien verorahoilla.

    1. Tuo IPCC:n viimesyksyinen raportti oli se mikä herätti minut ja monet muutkin viimeistään toimimaan. Olen toki itse ollut tietoinen lentomatkailun päästöistä, mutta kuten sanottua, niin olen uskotellut itselleni että voin muilla arjen teoillani oikeuttaa itselleni tämän yhden paheen. Mutta tuosta raportista kävi kyllä hyvin selkeästi ilmi, että nämä meidän puuhastelut pikkuasioiden parissa ei riitä, vaan tähän ilmastonmuutosasian ratkomiseen vaaditaan todella järeitä toimia. Tilanne oli täysin eri 20 vuotta sitten. Kuten kirjoitin, niin esimerkiksi minun tavallisella pieni-/keskituloisella perheellä ei ollut todellakaan varaa matkustaa lentokoneella mihinkään. Nyt voi ostella parinkympin lentolippuja toiselle puolelle Eurooppaa ja matkustajamäärät kasvaa lentoliikenteessä koko ajan.

      Ja todella uskon myös siihen, että lihansyönnistä tulee pian ihan yhtä paheksuttua.

      1. Selvä, missasin sen kohdan tuosta IPCC:n raportista, jossa sanottiin, että ne ”järeät toimet” käsittävät pienituloisen, lapsettoman, pyöräilevän, kerrostalossa-asuvan, kevyen turkulaisen yli puolet elämästään olleen vegaanin muutaman lentoreissun poisjättämisen.

        Noni, nyt löysinkin sen momentin ja siinähän sanotaan myös, että jos kaikesta huolimatta sortuu tekemään sellaisen matkan, niin ei saa missään tapauksessa kirjoittaa siitä kaiken kansan luettavaksi nettiin mukavaa matka-blogia, jossa esitellään hienoin kuvin vieraiden maiden vegaanista ruokakulttuuria ja muitakin mielenkiintoisia huomioita tai hauskoja edesottamuksia, jotta kotomaassa asuvat maanmiehet ja -naiset voivat tehdä mielikuvamatkan rikkaan kerronnan avulla ja jättää tekemättä sen fyysisen matkan sitten (kuten allekirjoittaneen kohdalla).

        Kiitos huomautuksesta! Opinpahan tulkitsemaan tieteellistä dataa jatkossa paremmin, jotta tiedän mikä on oleellista maailman pelastamiseksi.

        1. No kiitos tästä, tuli hyvin selville että tein niin tai näin niin se on aina jonkun mielestä väärin! Minä, tai kukaan muukaan, ei tarvitse mitään vittuilua osakseen, jos haluaa tehdä arjessaan ekologisempia valintoja. Mikä sinusta sitten olisi oleellista yksilön osalta maailman pelastamiseksi?
          Tosiasiahan on se, että Sitran elämäntapatestin mukaan oma hiilijalanjälkeni on yli 12 000 kg, mikä on todella reilusti yli suomalaisten jo muutenkin aivan liian ison keskiarvon. Ja tämä johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että lennän niin paljon (ja asun liian isossa asunnossa). Kohdallani ei ole ollut kyse ”muutamasta lentoreissusta”, vaan kävin viime vuonnakin kahdesti toisella puolella maapalloa ja yhteensä 11 eri maassa. Enkä ole luvannut lopettaa lentämistä kokonaan, vaan minimoida sen tänä vuonna siihen yhteen reissuun vuodessa.

          Ja kuten tuossa yhdessä aikaisemmassa kommentissa sanoin, niin koen myös somevaikuttajana jonkulaista vastuuta tästä asiasta. Sen sijaan että juttujani luettaisiin vain tyytyväisenä kotisohvalta, todennäköisesti myös inspiroin niillä ihmisiä reissaamaan entistä enemmän.

        2. Hei

          Pahoitteluni, että viestini aiheutti pahaa mieltä. Se ei ollut tarkoitus. Retoriikka meni liian pitkälle ja monimutkaiseksi. Tietenkin saat vähentää lentämistä niin halutessasi. Eipä tästä aiheesta sen enempää.

          Mukavaa alkavaa vuotta ja anteeksi vielä!

          Yt,
          Jens Molant

  17. En tykkää yhtään nykyisestä trendistä, jossa syylistetään jatkuvasti esim. just lentämisestä tai jopa ulkonäöstä. Asiasta on todella hyvä keskustella ja tuoda muita veihtoehtoja esille, sitä en kiellä, mutta onko pakko kaikesta aina syyllistää? Saatko ajatuksestani kiinni? Maailma olisi paljon parempi paikka jos pystyisimme tekemään yhdessä töitä ilmastonmuutosta vastaan hyvässä hengessä ja ilman mustavalkoista ajattelua.
    Olen itse vegaani, lapseton, autoton ja käytän paljon kirpputoreja. Myönnän avoimesti että tykkään matkustaa ja tulen sen takia varmasti jatkossakin lentämään enkä valitettavasti jaksa tuntea syylisyyttä siitä. Kyllä ajattelen ekolikisuutta ja haluaisin mielummin matkustan junalla tai bussilla mutta aina tämä ei ole mahdollista. Ja kyllä mietin todella paljon ilmastonmuutosta ja sitä mitä voin itse tehdä paremman huomisen eteen.
    Minusta Elina teet todella tärkeää työtä ku olet matkustanut ja kertonut esim. ongelmista joita muovi aiheuttaa. Ja kuitenki sielläkin teet mahdollisimman ekologisia päätöksiä, niin en näe mitään ongelmaa jos lennät. Et kuitenkaan vuokraa omaa lentokonetta ja lennä sillä pitkin maailmaa :D Minulta saat täyden tuen ja kannatuksen <3

    1. Olen samaa mieltä tuosta syyllistämisasiasta, mutta toivottavasti en itse ainakaan ole sitä tehnyt!

      Ja kuitenki sielläkin teet mahdollisimman ekologisia päätöksiä, niin en näe mitään ongelmaa jos lennät.
      Tuossa yksi toinen kommentoija totesi, että maapallo ei laskeskele mistä ne hiilidioksidipäästöt tulevat. Hiilijalanjälkeni on edelleen aivan kestämättömän iso, vaikka kuinka olisin vegaani ja ajelisin polkupyörällä.

  18. Kiitos tästä tärkeästä kirjoituksesta!
    Suosittelen erittäin lämpimästi kaikille lentämisen vähentämiseen pyrkiville facebook-ryhmää ”Maata pitkin matkustavat”. Siellä jaetaan mainioita reittivinkkejä ja pohditaan mm. eri kulkutapojen päästöjä. Ja ennen kaikkea itse olen siellä saanut paljon inspiraatiota uusiin matkoihin, olen oivaltanut että minulla on vielä valtava määrä seikkailuja ja uusia kohteita (junalla, bussilla ja lautalla) kokematta.

    1. Tuonne liityinkin hetki sitten! :) Toivottavasti muutkin innostuu sen kautta matkailemaan maateitse enemmän!

  19. Kiitos hyvästä kirjoituksesta (ja blogista ylipäätänsä)!

    Olen itsekin aikaisemmin tehnyt neljä pitempää reissua lentäen (viimeisimpänä vaihto-opinnot vuonna 2015). Hienoja reissuja, mutta nykyään en oikein keksi syitä lähteä. Olen huomannut, että somessa jatkuvasti postatut matkakuvat herättävät itsessä jo enemmän ärsytystä kuin ihailua. Kaukomatkailu alkaa tuntumaan yhä enemmän vastuuttomalta toiminnalta. Osasyynä ärsytykseen on varmasti se, että useat reissaajat ovat muuten hyvin ympäristötietoisia ihmisiä, mutta matkustaminen tuntuu olevan sokea piste.

    On turismista hyötyäkin. Oikein toteutettuna ekoturismi tuo tuloja ja edistää luonnonsuojelua. Valitettavasti monet luontokohteet natisevat jo liitoksistaan kun turisteja on liikaa. Roskaa kertyy, kasvillisuus kuluu, villieläimet häiriintyvät jne.

    Jotkut ihmettelevät miksi lentämisestä on tullut yhtäkkiä suuri ekosynti. Samalla voisi kysyä miksi lihansyönnistä on viime aikoina tullut suuri ekosynti? Vastaus: koska suuri lihankulutus ja lentäminen aiheuttavat valtavat päästöt. Piste. Torjuaksemme ilmastonmuutoksen meidän on pakko hyväksyä kylmät faktat ja muuttaa koko tapaamme suhtautua kulutukseen.

    Olen yrittänyt välttää ajatusta luopumisesta ja etsiä pikemminkin korvaavia juttuja. Olen aina pitänyt Suomesta ja sen kaikista vuodenajoista (lempparina kunnon pakkastalvi!). Lapin vaelluksilla tunnen olevani siellä minne kuulun, suden näkeminen Suomen luonnossa piilokojulla sykähdytti enemmän kuin leijonan näkeminen Keniassa. Euroopassa voi hyvin reissata junalla, bussilla tai liftaten. Juu, parissa tunnissa ei pääse Berliiniin, mutta tarvitseeko tällaisia lyhyitä viikonloppureissuja edes tehdä? Maata pitkin kulkemalla matkusteluun saa myös enemmän seikkailun tuntua ja maapallo tuntuu jälleen hieman suuremmalta paikalta kun ei pääsekään mihin vaan saman päivän aikana :)

    Lopuksi haluan sanoa, että on myös hyviä syitä lentää. Osa ihmisistä asuu kaukana perheestään ja lentäminen voi olla ainoa järkevä ratkaisu nähdä läheisiään. Töiden puolesta joidenkin on pakko matkustaa. Vastuullisesti ja kohtuudella toteutettu turismi voi tuottaa alueelle enemmän hyötyä kuin haittaa. En usko, että lentäminen tulee loppumaan, mutta toivon siihen vähintäänkin kohtuutta. Miten olisi lentomatka kerran kolmessa, viidessä tai kymmenessä vuodessa? Olisihan se kiva itsekin vielä nähdä pari kohdetta Euroopan ulkopuolella. En tiedä olenko enää valmis lentämään, mutta onneksi saan paljon irti dokumenttien katselusta ja kirjoja lukemalla. Mielestäni muutama lomalento elämän aikana ei ole väärin, kokonaisuus ratkaisee aivan kuten monen muunkin asian kohdalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *