Tempeä, ananasta ja herkullista maapähkinä-kookoskastiketta.
Green Kitchen Stories on ollut jo vuosia yksi lempiblogeistani. Vaikka reseptit eivät ole kokonaan vegaanisia, irtoaa blogista aina uutta inspiraatiota. Blogia kirjoittava pariskunta hyödyntää kauden satoa ja kaikkein herkullisimpia vegeraaka-aineita freesillä otteella. Keittokirjahyllystäni löytyy myös mainio The Green Kitchen -kirja ja nyt se sai kaverikseen kokoelmaani myös Green Kitchen Travelsin.
Green Kitchen Travels on mainio reseptikirja, jossa on ihana fiilis. Hyvien reseptien lisäksi kirja tarjoaa lukijoille kurkistuksen pariskunnan tekemiin ulkomaanmatkoihin ja sieltä mukaan tarttuneisiin ruokaideoihin. Matkoilta inspiraation saaneet reseptit on kuitenkin muokattu Green Kitchenin filosofiaan sopivaksi, eli reseptit ovat gluteenittomia, terveellisiä ja enimmäkseen vegaanisia tai helposti sellaiseksi muuntuvia. Pieni varoituksen sana kuitenkin: kirjaa selatessa iskee armoton kaukokaipuu!
Testasin Green Kitchen Travelsista ensimmäiseksi näitä tempevartaita. Alkuperäisessä reseptissä oli käytetty papaijaa, mutta se ohjeistetaan tarvittaessa korvaamaan persimonilla, ananaksella tai persikalla. Aion ehdottomasti tehdä näitä uudelleen kesällä grillissä ja laittaa vartaisiin nektariinia tai persikkaa. Nam!
Resepti toimi muuten hyvin, mutta jouduin lisäämään kookosmaitoa kastikeeseen huomattavasti enemmän kuin ohjeessa sanottiin, jotta sain siihen notkeamman koostumuksen. Tuore minttu viimeisteli ruoan, joten sitä ei kannata missään nimessä skipata.
Tempe-ananasvartaat satay-kastikkeessa
Satay-kastike:
- 4 rkl maapähkinävoita
- 1,25 dl täysrasvaista kookosmaitoa (laitoin reilusti enemmän)
- 1 limetin mehu
- 0,5 tl jauhettua korianteria
- suolaa
Tempe-vartaat
- 250 g tempeä
- 2 rkl soijakastiketta
- 2 rkl vaahterasiirappia
- 1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
- noin 1/4 tuoreesta ananaksesta
Tarjoiluun
- tuoretta minttua
- tuoretta korianteria
- limelohkoja
- Valmista ensin kastike: Laita kaikki ainekset kattilaan ja lämmitä miedolla lämmöllä kunnes ainekset ovat sulaneet ja sekoittuneet. (Huom: lisää kookosmaitoa, mikäli koostumus on liian paksu) Kaada ainekset kulhoon, anna jäähtyä ja siirrä jääkaappiin odottamaan tarjoilua.
- Leikkaa tempe paksuiksi viipaleiksi. Sekoita yhteen soijakastike, vaahterasiirappi ja inkivääritaaste. Lisää tempe marinadiin, kääntele seos sekaisin ja anna marinoitua vähintään 10 minuuttia.
- Leikkaa ananas samankokoisiksi paloiksi kuin tempe. Pujota marinoitu tempe ja ananas vartaisiin ja paista pannulla tai grillissä kunnes niissä on kaunis paistopinta. Sivele jäljelle jäänyttä marinadia vartaisiin paiston aikana.
- Tarjoa vartaat satay-kastikkeen, tuoreen mintun ja tuoreen korianterin kera. Purista limen mehua vartailen päälle ennen syömistä.
Tempeä voi ostaa aasialaisista kaupoista ja muista erikoisliikkeistä. Oma suosikkitempeni on ehdottomasti turkulaisen Java Kitchenin valmistama tempe, jota löytyy mm. Vegekaupoista :)
epäilenpä, etten ole tempeä koskaan syönytkään mutta näiden makumaailma kuulostaa kyllä todella nautinnolliselta <3
Kannattaa kyllä testata! Hyvää tempeä on Suomessa vielä vähän vaikea löytää, mutta jos liikuskelet Vegekauppojen vaikutusalueella, kannattaa käydä nappaamassa mukaan paketillinen Java Kitchenin tempeä :)
Nuo yrtit ovatkin varsinkin nyt talviaikaan sellaisia että ne tekisi mieli skipata hinnan tai hinta/laatusuhteen vuoksi. Ja sitten ne ovatkin se viimeinen silaus ja raikastava elementti, joka on tärkeä ruualle.
Mä en suinkaan raahaa yrttejä joka viikko kaupasta talvella, vaan mulla on keittiössä pöytäpuutarha. Säästää aika paljon rahaa sen kanssa :)
Meilläkin on plantui, mutta se nyt sitten on kii siitä mitä on päättänyt kasvattaa. Paksoi kasvaa meillä plantuissa erityisen hyvin!
Nam, miten trooppisen näköinen annos. Kunhan saan hyvät grillivartaat, kokeilen varmasti. Tempeä tehdään muuten täällä Kuopiossakin :)
Oon ymmärtänyt, että Palkuaisen tempenvalmistus siirtyy lähiaikoina Tammisaareen, kun Jalotofu osti sen firman viime vuonna. Palkuaisen tempe (erityisesti lupiinitempe) on minusta hyvää, mutta se muistuttaa aika etäisesti oikeaa tempeä.
Tempe ja sataykastike on kunnon indonesialainen klassikko, jota on tullut syötyä, joku sanoisi jo että tarpeeksi loppuelämäkseen, mutta enpä vaan saa siitä tarpeekseni <3 Ananas onkin kiva lisä ja itse juuri tänään sain kirjastosta lainaksi kyseisen kirjan, jonka varauslistalla olen ollut vuoden. Eli suosittu kirja! :D
Uskoisin, että tähän kirjaan tulee palattua vielä monta kertaa :)
Nyt kun olen päässyt tofun makuun, seuraavaksi voisin kokeilla tempeä. En ole vielä koskaan sitä maistanutm, joten kohti uusia makuja.
Testaa ihmeessä, jos tempeä osuu kohdalle :) Syön itse nykyään tempeä huomattavasti useammin kuin tofua.
Green Kitchen Diaries kirjoja olen tuolla kaupoissa himoinnut – taidanpa niihin investoida jossain välissä.
Tuo kastike näyttää aivan ihanalta. Tempeä en ole koskaan kokeillut, mutta juuri luin suomalaisesta tuottajasta, joten pitää pistää kokeilulistalle. Vaikka tuossa ylempänä sanottekin, ettei ehkä maistuisi ihan ”oikealta”. Enpä minä siitä oikeasta mausta mitään tiedäkään, niin voi hyvinkin upota :-)
Kannattaa, kummatkin kirjat on täällä ahkerasti selailussa :) Luen aina iltaisin keittokirjoja ennen nukkumaanmenoa, ja nuo Green Kitchen Storiesin kirjat on kyllä useimmin sängyn vieressä kuin paikallaan kirjahyllyssä!
Niin freesi kuva ja ihana ateria <3
Kiitos! :)
Mulla on tämä sama kirja mutta en muistanut ollenkaan että siellä oli tällainen ohje! :D Raikkaan herkulliselta näyttää kyllä :)
En ole koskaan maistanut tempeä mutta sun ja Saaran reseptien lukemisen (ja kuvien!) jälkeen haluan ehdottomasti testata. Osaatko kertoa vielä tarkemmin mitä se tempe käytännössä ottaen on? :)
Käsittääkseni tempeh on fermentoitua soijapapua, olisikohan lupiinitempeh fermentoitua lupiinia? Sen tiedän ,että se on eri lupiinilajikkeesta tehty, kuin ojiemme pohjalla kasvava isolupiini, koska se on myrkyllistä.
Kiitos vastauksesta Johanna, olinkin näköjään unohtanut vastata Jennille! Oikeassa olet, tempe on fermoitoitua soijapapuja, mutta sitä voidaan tosiaan valmistaa myös esim. lupiinista.
Jos tätä sattuu lukemaan joku, joka on myös kärvistellyt tempen kitkeryyden kanssa, niin opin tänään, että sen saa taitettua keittämällä! Kannattaa kokeilla, jos ensimmäinen maistelukerta oli kavahduttava, niin kuin se itselläni vähän oli. :)
Keitin miedolla lämmöllä Java Kitchenin tempeä kokonaisena n. 20 min, annoin jäähtyä ja puristelin varovasti enimmät imeytyneet vedet pois. Tempen ominaismaku ja suutuntuma ovat jäljellä mutta kitkeryys on suurimmaksi osaksi hävinnyt.
Nyt on toki onneksi myös paljon noita muita tempejä, joissa ei ole yhtä voimakasta ominaismakua.