Panforte
Kävin alkuviikosta pikavisiitillä Tallinnassa ja luin matkalla paikallisen Kodu -lehden joulunumeroa, jossa oli niin herkullinen kuva panfortesta, että sen tekemistä oli pakko itsekin kokeilla.
Kävin alkuviikosta pikavisiitillä Tallinnassa ja luin matkalla paikallisen Kodu -lehden joulunumeroa, jossa oli niin herkullinen kuva panfortesta, että sen tekemistä oli pakko itsekin kokeilla.
Mieleni tekee aina rosmariinia, kun ulkona on kylmä. Tomaattinen seitanpata maustettuna punaviinillä, valkosipulilla ja rosmariinilla onkin ihan omiaan lämmittämään kehoa ja varsinkin mieltä.
Tästä reseptistä tuli kertaheitolla yksi suosikeistani. Onneksi hyviä pastareseptejä ei ole koskaan liikaa!
En oikeastaan erityisemmin välitä pipareista, mutta piparkakkujen tuoksu täytyy joulun alla saada kotiin jossain muodossa. Sainkin jostain mieliteon yhdistää piparit ja pullan. Perinteinen versio olisi tietysti ollut leipoa piparitähti pullan päälle, mutta haaveilin enemmän piparinmakuisesta täytteestä. Yhdistelmä toimii mainiosti.
Huomenna tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Chocochili avattiin lukijoille. Synttäreiden kunniaksi leivoin tietysti chili-suklaakakkua.
Minulla on ruusukaalista lähinnä huonoja kokemuksia. Yleensä ne ovat olleet liian kitkeriä, liian kypsiä, tai liian suolattomia. Tällä kertaa onnistuin tekemään ruusukaaleista melkein liian hyviä.
Länsimainen ihminen on niin vieraantunut ruoan alkuperästä, että silloin tällöin on hyvä muistuttaa itseään siitä, mitä ruoalle tapahtuu, ennen kuin se päätyy lautaselle. Tällä kertaa vuorossa oli amerikkalaista elintarviketeollisuutta käsittelevä Robert Kennerin ohjaama dokumenttielokuva Food, Inc.
Silmiini osui töissä Helsingin Sanomien ruokapalstalta (HS 22.10.2009) uuniviikunoiden ohje, joka oli pakko napata talteen. En muista milloin olisin viimeksi tehnyt ruokaa, joka tuoksuisi yhtä hyvältä. Rosmariinin, balsamicon, viikunoiden ja sipuleiden uunissa hautuva kombinaatio on jotain ihan mieletöntä.
Teetin muutama vuosi sitten joulukortteja ottamastani ruokakuvasta ja askartelin kortin väliin reseptin. Kortit saivat niin hyvää palautetta, että päätin tehdä samanlaisia tänäkin vuonna – eri kuvalla ja reseptillä tietysti.
Oikeastaan kyse ei ole mistään sen eksoottisemmasta kuin linssi-perunalaatikosta, mutta tällaisina tuulisina, kylminä ja harmaina marraskuun päivinä en osaisi kuvitella mitään muuta ruokaa, joka maistuisi paremmalle. Kun timjamin, sellerin, valkosipulin ja punaviinin tuoksut täyttävät keittiön, voi olla hetken iloinen siitä seikasta, ettei tänään ole pakko mennä ulos.